keskiviikko 10. elokuuta 2022

Kuljimme ympyrää

 Kaikki alkoi siitä, kun mä kesäloman sain! 

Sitten juhlan kunniaksi asuntoauton hain.

Eikä siinä turhaan liioin hidasteltu lain,

auto käyntiin rengastielle huristeltiin vain! 


Pääsimme lähtemään melko nopeasti, kun auto oli pakattu.  Kello oli kuitenkin jo sen verran, että Naantaliin ei ollut mitään järkeä niin myöhään enää mennä, vaan jäimme yöksi Zoolandian vaunuparkkiin. Eläintarhassa ja seikkailemassa kävimme useammankin kerran lasten ollessa pieniä.  Nyt pysyimme suosiolla aidan ulkopuolella.  Zoolandian respassa on kuitenkin tosi kiva pikku myymälä, jos satutte sinne päin ajelemaan. Henkilökunta on myös erittäin ystävällistä. 

Aamupäivällä oli vuorossa reisun "virallinen osuus". Meillähän ei kai ikinä ajella mihinkään, mikä ei liity jollain lailla autonosiin tai muuhun vastaavaan samalla. Veimme yhdet auton vanteet muokattaviksi Merimaskuun (josta oli se aiempi lokkikuvakin otettu, Repolainen tunnisti sen heti 😀).

Siitä sitten vähän takapakkia Naantaliin, jossa kiertelimme aikamme ja päädyimme syömään venerantaan. Muumimaa ja Väskin saaret ovat olleet useasti kohteina lasten kanssa, joten nyt oli vaan tällainen aikuisten kierros. 


Vanhat kaupungit ovat aina mielenkiintoisia.  Mietin aina, ketkä ovat näissäkin taloissa asuneet ja teitä kulkeneet? Miten on pärjätty ja millaista työtä tehty? Paljonko on ollut asukkaita, onko kaikilla ollut katto pään päällä ja miten on pärjätty talvet?  Kirkko  on varmasti ollut kylän "keskiössä". 


Tässä on reitti, jonne oli tarkoitus mennä. Olemme kiertäneet  asuntovaunulla- tai autolla Suomea ristiin rastiin, mutta tätä reittiä emme ole koskaan kulkeneet. 



Kartalla reitti näyttää tältä.  Sen voi ajaa kumpaan suuntaan tahansa. Joissain kohteissa on myös mahdollisuus lähteä ulkosaaristoon tai Ahvenanmaalle.  Me pysyimme ainakin tällä kertaa merkityllä reitillä. Totuuden nimissä on sanottava, että ne parhaat paikat löytyvät kyllä usein tällaisten reittien ulkopuolelta.  Monesti tuli mieleen Repolaiset, jotka retkeilevät ihan missä vaan ja jatkavat pyörällä siitä, minne ei autolla pääse.  Me emme taida olla samaa maata... 


Toisen yön vietimme Kustavin leirintäalueella.  Siellä oli aivan käsinkosketeltava tunnelma, vai pitäisikö sanoa, että olimme käsi kädessä.  Leirintäalue oli ihan siisti ja tarvittavat palvelut olivat kunnossa. 
Asuntovaunuilu vaatii aluksi hieman järjestelyä ruokailujen ja kulkemisten suhteen.  Söimme pääruuan yleensä jossain ruokapaikassa matkan varrella ja vaunussa vain aamu- ja iltapaloja. 


Kustavin savipajalla  kävimme ihmettelemässä käsityötaidetta ja -taitoja.  Näiden kuvattujen lisäksi oli myynnissä ja näytillä myös paljon keramiikkaa ja tekstimukeja yms.  Käsityökylästä löytyi niin perusseppää, kuin hopeaseppääkin.  Melkoista taidetta on saada lapiokin tuon näköiseksi! 
Värilliset lasit olivat kauniita.  Puput eivät olleet myynnissä. 
Munkkikahvit jätimme väliin, kun olimme vasta syöneet aamupalan. 


Kahvittelun väliinjäämisestä huolimatta onnistuimme jäämään pois seuraavalta lauttavuorolta. Jäimme itse asiassa ensimmäisiksi, jotka eivät mahtuneet kyytiin. 😂 Tuli vähän orpo olo.  Tämä oli ensimmäinen lauttareitti matkan aikana, eikä aikataulutusta tullut niin suunniteltua etukäteen, vaikka olin ladannut sen aikataulusovelluksenkin puhelimeen. 


Seuraavaa lauttaa odotellessa vietimme aikaa Peterzensin venesatamassa. Söimme hienon lounaan, jota ehdimme jonkin aikaa sulatellakin.  Lauttajonoon ajelimme reilu tuntia liian aikaisin, mutta emme silti olleet ensimmäisinä jonossa.   Onneksi on äänikirjasovellus, vaikka mies kyllä kielsi jostain syystä ottamasta kuulokkeita mukaan 😂 Minulla on aina lukusessa myös kirja, jota luen sovelluksesta. 


Näitä lauttakuvia minulla on vaikka kuinka monta.  En enää yhtään tiedä, miltä reitiltä ne ovat. Oikeastaan putosin laskuista jo matkan aikana. Ei mitään muistikuvaa, kuinka monta vedenylitystä teimme. Monta niitä kuitenkin oli.  Vain yksi pitempi osuus oli maksullinen, 75e asuntoautolta, kaikki muut olivat maksuttomia.   Ihan käsittämätön määrä autoja noille lautoille mahtuu!  


Tässä ollaan eturivissä, keula aivan etuportin edessä!  Näyttää, kuin mentäisi autolla meren päällä.  Minä olen aina vähän pelännyt laivamatkoja.  Tässäkin mietin, olisiko pitänyt laittaa pelastusliivi jo valmiiksi päälle ja pitääkö hädän tullen hypätä auton ikkunasta ulos, vai avata ovi...  Viilipytty vieressäni sai tilanteen rauhoittumaan nopeasti 😃


Tämä seuraava video oli silti aika pelottava... tuli ihan mieleen yksi vuosien takainen juttu etuvisiireineen.   
Selvittiin silti toiselle puolelle "lätäkköä" turvallisesti. 


Lauttaseikkailujen, majoittumisien ja aikataulujen takia meiltä jäi esim. Seilin saari näkemättä. Yövyttiin Iniössä ja sen jälkeen Paraisilla.  Piti oikein tarkistaa, missä sitä onkaan oltu. Meinasi yksi yö jäädä unholaan. 
Sitten tuli päivä, jolloin ajettiin Tammisaareen ja päädyttiin Teijon kansallispuiston liepeille. Olihan se sitten kierrettävä luontopolku, eli Matildanjärvenkierros.  Se olikin niin hikinen reissu, että kävelyn päätteeksi piti pulahtaa järveen.  Se olikin koko reisun ainoa uintikeikka. Että sellaisia uimareita me ollaan 😁


Muitakin kävelyreittejä olisi löytynyt. Meille riitti kuitenkin tämä ympärikävely.  Lenkkeilytauon jälkeen olikin jo taas ihan veto poissa. Helle teki osansa. 


Tämä oli hikisyydestään huolimatta koko lomareisun parhaita osuuksia. Maisemissa ei ollut mitään vikaa. Ne olivat vaihtelevia.  Punkit tietysti pelottivat ja osa kävelyreitistä menikin melkoiseksi pujotteluksi, kun heiniä ja oksia ulotteli välillä polulle asti.  Piilokameralla olisi ollut kuvattavaa. 😏


Plussaa täytyy antaa siitä, että reitti oli todella hyvin merkitty! 


Kävelyn ja uinnin jälkeen suuntasimme läheiselle Mathildedalenin ruukkialueelle. Söimme Krouvissa ja kiertelimme pajoissa ja putiikeissa, sekä ruukkimuseossa. 


Alla kuvia Ruukin Kehräämöstä ja Puodista.  Kehräämön puolella pääsi kurkistamaan, miten siellä juuri karstattiin alpakoista saatua villaa.  Alpakat olivatkin juuri alusvillaisillaan laitumella, eli äskettäin kerittyjä.  


Mathildedalenin ruukissa on sen toiminta-aikana valmistettu lähinnä isompia laitteita ja niiden osia, kuten puimakoneita yms. 
Alemman kuvan julisteissa tehtaan väkeä työssään. Ruukki toimi vuosina 1852 -1970, vaikka toimintaa on ollut alueella jo ennen tuota ja jollain tasolla myös tuon jälkeen. 


Yö Tammisaaren leirintäalueella, jonne oli pakkautunut lähes kaikki muukin caravaanariporukka, mukaanlukien telttailijat ja mökkeilijät. 

Seuraavan päivän ruukkikohde oli Fiskars.  Siellä ollaan käyty aiemminkin, mutta tehtiin muistinvirkistyskierros.  Vastaan tuli söpö kissa, joka näyttää erehdyttävästi Merriltä. Se on vaan hassusti lyhyempi ja jotenkin pyöreämpi, pumpulimaisine turkkeineen. Kissa tuli reippaasti tervehtimään, kun kutsui 😻


Museotaloissa nähtiin mm. pieni kauppapuoti, lesken ja poikamiehen asunnot yms. Haitarimusiikki loi sopivasti vanhanajan tunnelmaa. 


Minä tykkään linnoista ja mies bongasi netistä Kalliolaakson linnan, jonne lähdettiin katsomaan. Tie oli kapea, kuin mökkitie, etenkin asuntoautolla pärräillessä. Yllätys, yllätys! Tien päässä oli oikeasti jonkinlainen linna!  Rakennelma on Mattssonin pariskunnan elämäntyö, yhteinen haave ja toteutus.  Linnassa järjestetään pitoja,  siellä voi pitää juhlia ja kokouksia, sekä nauttia kahvilan ja ravintolan tuotteista ihan muuten vaan. 



Kuljimme toisen tornin ovesta sisään...


..tornien välisellä tasanteella on pöytiä, joihin voi istuskella nautiskelemaan herkuista ja tunnelmoimaan.  Tuolla toisessa tornissa on kahvilavitriini ja ruokalistat. 


Ensimmäisessä tornissa oli erilaisia käsityötuotteita myynnissä.  Oikeassa alalaidassa oleva rakennus on talvisin juhlakäytössä ja ilmeisesti isäntäväki myös asuu siellä. 


Näistä alla olevista käsilaukuista ja korvaläpistä oli pakko ottaa kuva!   Ei varmasti jäisi keneltäkään huomaamatta, jos kulkisin näissä meidän kylillä.  Lämmintä riittäisi korville pakkasilla. 


Söimme maittavat ateriat linnassa. Tuo alempi on halloumisalaatti, jonka minä tilasin.  
Linna on kaikinpuolin mielenkiintoinen ja käymisen arvoinen paikka!


Seuraavaa kohdetta, eli Kasvihuoneilmiötä ei voi yksinkertaisesti ohittaa!   Jäin miettimään, pitäisikö ostaa kotiin roomalainen, vai ritari? Kumman te olisitte valinneet?  En osannut valita, joten jäivät kauppaan. 
Kuules Repolainen! Nyt minäkin olen nähnyt pingviinin läheltä! 


Alla olevan kuvan nappasin oikeastaan työkavereita varten. Jään odottelemaan vastausta, kun palaan lomalta töihin.....


Olisin halunnut keskikokoisen lehmäpatsaan meidän pihalle, mutta kuski ei ollut asiasta samaa mieltä. Minusta se olisi ollut aivan mainio juttu!  Olisivat ohikulkijat hieraisseet silmiään. Ehkä nurmikko olisi pitänyt jättää leikkaamatta, että lehmällä olisi ollut ruokaa. 

Kun en saanut lehmää, adoptoin  Gandalfin matkaan.  

Viimeinen leirintäalueyö vietettiin vesisateen ropistessa asuntoauton kattoon. Naapuri"tontille" tupsahti vaunu, jossa kävi kaiken yötä porukkaa kylässä.  Saimme myös selkeän kuvan vaunun omistajan arjesta. Juoma sai kielenkannat liikkeelle. Asuntoauton seinät eivät ole erityisen äänieristettyjä...

 Kumpikin meistä oli tyytyväinen, kun päästiin kotiin. Matkalla ei viitsitty pysähtyä enää muualle, kuin pikaisesti syömään. 
Gandalf olisi halunnut istua repsikan paikalla etupenkillä. 


Lopulta se tyytyi siihen, että  sai istua sylissäni. 


Pääsinpäs loppuun tämän sarjakuvakavalkadin kanssa!  Tuntui, että päivät olivat menneet ihan sekaisin, enkä enää muistanut, missä oltiin ja milloin, mikä kuva on ennen toista. 

Loma jatkuu vielä ja ensi viikolla on erityisen lämmintä 😮

Hauskaa päivää juuri Sinulle!

28 kommenttia:

  1. Oi, onpa ollut hieno reissu; paljon nähty, koettu ja maisteltu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monen päivän reisulla ehtii kaikenlaista, vaikka päivässä ei paljon tapahtuisikaan :)

      Poista
  2. Olipas hurjasti nähtävää ja kivoja paikkoja paljon.Itsekin olen liki samanlaisen reissun joskus tehnyt.Kerran jopa polkupyörällä.Nuorena tosin :-).Lauttaliikenne on aina arvoitus miten mahtuu ja mihin mahtuu mutta kyllä saaristo on aina NIIN kaunista katseltavaa ja onneksi sää suosi teitä koko matkan ajan.Leppoisaa loman jatkoa .....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovalla kunnolla ja paljolla ajalla ja mikä suurin vaatimus: retkeilymielellä voisi hyvinkin polkea rengasreitin. Paljon näkyi pyöräilijöitä. Aika vähän oli pyöräteitä kuitenkin, vaikka vuosittain on paljon pyöräilijöitä. Pyörät näyttivät aina mahtuvan lautoille, vaikka pääsivät viimeisinä kyytiin.

      Poista
  3. Ihana kierros ja postaus! Minäkin olen tahtoillut Saariston rengasreitille, mutta on pelottanut tuo stressaaminen lauttojen kanssa. Että jos ei mahdukaan mukaan ja aikataulut k*sevat sen tähden...

    Paras kuva oli tuo viimeinen (toki kaikki muutkin olivat hyviä!). On saattanut joku vastaantulija hieraista silmiään. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Caravaanarin ei tarvitse onneksi aikatauluista ahdistua. jos leirintäalueelle ei ehdi, niin sitten vaan johonkin parkkiin. Hyvin noita lauttoja näytti kulkevan, kohtuullisin väliajoin. Osa kulki jopa nonstoppia. Tuolla, missä jäätiin kyydistä, sattui heti perään joku pitempi tauko ja jouduttiin odottelemaan. Siitä FinFerries -sovelluksesta näkee hyvin aikataulut.
      Arvasin, että viimeinen, kun kaikki kaulamakkarat näkyvät ;D Pakko oli laittaa, kun oli niin mainio kuva meistä kahdesta. En minä koko matkaa pitänyt häntä sylissäni, aluksi vaan, että vieruskaveri pääsi taas tuhisemaan ;) Sitä lehmää jäin kyllä kaipaamaan...

      Poista
  4. Kiitos! Olipa kiva olla kuvien mukana reissussa missä ei ole vielä itse käynyt.
    Ihanat maisemat ja kohteet. Wau! lossillakin pääsitte liikkumaan.
    Matkailu avartaa aina ja piristää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aluksi jänskätti tuo lautta/lossi, mutta lopulta ei kumpikaan enää muistanut, monennelleko lossille oltiin menossa. Tuntui, että vain vähän ajomatkaa ja taas oli lossi edessä. Minulla menee varmaan käsitteenäkin lautat ja lossit sekaisin...
      Ekaa kertaa tosiaan tuollapäin ajeltiin, vaikka muualla Suomessa ollaan ajeltu paljon. Kiva oli taas tulla kotiinkin :)

      Poista
  5. Ihana kierros. Paljon minulle tuttuja paikkoja ja lauttoja on ollut reitillänne. Minä kävin viime kesänä koestamassa pienen pätkän saariston rengasreittiä, kun olin ystäväni kanssa hänen serkullaan kissavahteina. Tuonne Kustavin käsityökylään olen haaveillut palaavani, koska siellä oli todella hyvä vaatekauppa. Kalliolaakson linnasta en ole ikinä aikaisemmin kuullutkaan. Täytyy laittaa se muistiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassua, mutta sinua ajattelin, kun kirjoitin linnasta :) Mietin, että oletko jo ehtinyt käydä, kun bongailet aina noita erikoisia paikkoja.
      Minä taisin ohittaa vaatekaupan ihan huomaamatta. Ei tule edes mieleen muistellessa. Ehkä säästin matkaseuralaistani jättämällä osan puodeista väliin :)
      Saaristomatkailu saa varmaan ihan toisenlaiset puitteet, jos menee jonkun kotiin oleilemaan vähäksi aikaa, tai kyläilemään.

      Poista
    2. Tuntuu,että kertakaikkiaan hieno lomareissu teillä ollut. Sitä saa sitten talvella muistella. T.Intsu

      Poista
    3. Matkalla tuntui, että haahoillaan vaan suuntaan jos toiseenkin, mutta näin jälkikäteen koottuna me tosiaan käytiin vaikka missä. 😊

      Poista
  6. Voi jestas mikä postaus - minähän jo odotinkin tätä, mutta kyllä hurmasit upeilla kuvilla ja tavallasi kirjoittaa....
    laulamaankin sait heti aluksi!!
    Niin-niin tuttuja reittejä ja hih... ei sitten pingu lähtenyt toiseen kainaloon mukaan?
    Mutta olipa uuttakin... jota jo googlailin. Ties kuinka monta kertaa Kemiötä koluttu, mutta Kalliolaakson linna "Nevö-hööd!" Sielläpä oli vaikka mitä kivaa nyt syksylläkin - joten sinnehän on polkaistava!! Kiitos vinkistä!
    Monenmoista ennätitten reisullanne - lautoille voi varatakin paikkoja - mut tosi hienosti selvisitten reisteistä ja Seilin saarelle ei saa ajoneuvoja viedäkään... tai no, pyörät. Se on muuten aivan ihana yöpymispaikkanakin... jos niitä autonosia on taasen tuotava tai haettava täältäpäin - niin vink-vink!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pingua en uskaltanut ehdotella. Miehellä meni munkkikahvihalut jo laiskiaisenkin kanssa 😅
      Oli meillä tavalliset pyörätkin mukana, pari pientä lenkkiä ajeltiin.
      Sinnehän ne vanteet jäi Merimaskuun 😃
      Hyvä, että sain vinkattua ihan uudenkin kohteen teille!
      Liika suunnittelu ennen matkaa tuntuu kahlitsevalta. Silti tien päällä tulee sellaisia hetkiä, että olisi pitänyt tietää ja muistaa faktoja, ettei käy niin usein niitä "Hups, se meni jo sata kilometriä sitten"-juttuja .

      Poista
  7. Kiitos virtuaalireissusta! Joku tuttu oli myös kierrellyt tuolla.
    Mukavaa loppuviikkoa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan aika suosittu reitti kesäaikaan. Pyöräilijät ja pärräilijät varmaan mielellään myös kiertelevät.

      Poista
  8. Onpa ollut nähtävyyksiä, museot on hienoja paikkoja! Paljonko lähti kehräämöstä lankaa matkaan ? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä muuten lähtenyt! Nyt ei ole tarvetta langanostoille ja huvikseen ei viitsinyt ostaa. Hinta ja laatu olivat ihan kohdentuneet keskenään. Varmasti hienoa lankaa, jos tarvetta on.
      Rauhallisissa merkeissä silti meni koko loma, vaikka kaikenlaista nähtiin. Aamuisin nukuttiin niin pitkään kun nukutti, syötiin aamupala ja sitten rauhallisesti jatkettiin taas matkaa johonkin suuntaan. :)

      Poista
  9. Oo, miten huikeeta reissua! Ihan sama missä järjestyksessä kuvat on, kaikki on ihan uutta ja outoa. En ole käynyt koskaan tuollapäin, saati nähnyt kuvia. Kasvihuoneilmiöstä joku bloggaaja on kertonut, se on nimenä tuttu. Ihana uusi perheenjäsen :) Gandalf...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gandalf on päässyt paraatipaikalle terassille. Se tykkää roikkua narussa ja tuijotella naapuriin päin :) Muutaman kerran olen itsekin säikähtänyt, kun sivusilmällä on kukkapurkin tilalla ollut ruskea otus ;)
      Lasten kanssa tuli aikoinaan kierrettyä kaikki lapsille suunnatut kohteet moneen kertaan. Nyt on ihan mietittävä, mihin lähtisi, kun kahdestaan mennään. Jonnekin, mikä kiinnostaa jollain tavalla molempia.

      Poista
  10. Ai että tuollainen reissailu olisi kyllä minunkin mieleeni; asuntoautolla ja katsotaan kartasta mihinkä seuraavaksi👍 Ja nuo linnakiertelytkin ovat tosi kivoja. Kiitoksia reissukuvauksesta!🧡 T. Irkku (blogger on aivan heittänyt minut pois, joten jatkan nimettömänä kommentointia)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki oikeat linnat ollaan kierretty vuosien varrella liiankin monta kertaa, jos muilta perheenjäseniltä kysytään ;D Tämä oli myös kiva linna, vaikkakin historialtaan hieman erilainen. Pikku suunnittelu olisi kyllä paikallaan, mutta käyhän tämä reissailu näinkin :) ehkä odotukset ovat liian korkealla, jos miettii, että pitäisi käydä kaikissa suunnitelluissa kohteissa. Voihan niistä osan jättää sitten seuraaville kerroille, jos niitä sattuu tulemaan ;)

      Poista
  11. Onpa Gandalf iso! Voi että olen kateellinen: minä rakastan saaristoa, losseja ja kaikkea sitä kauneutta ja meren tuoksua. Tuttuja paikkoja nuo mistä kerroit, mutta lempipaikkani on Nauvo ja toinen on Rosala/Hiittinen. Nauvossa olin ensimmäistä kertaa lukiolaisena kesälukiossa ja sitten monta kertaa aikuisenakin. Porvoon saaristossa taas olen viettänyt kaikki lapsuuden ja nuoruuden kesät. Pitää alkaa agitoimaan meidän perheen kuskia tuollaiselle matkalle. Tai pääsisiköhän sen jollain bussilla, että kuskikin pääsee näkemään maisemia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuoruuden maisemat ovat aina vetäviä ja nostalgisia :) Näkeehän noita maisemia ajaessaankin, jos ei nyt ihan tuijottelemaan asti äidy. Perusreitillä näkyi yllättävän vähän merimaisemia (jos ei oteta mukaan lauttareittejä). Varmaan pikkureiteillä näkisi enemmän rantojakin.
      Minulle nuo oli ihan outoja maisemia. En ole osannut kaivata, kun taidan olla kuivanmaanasukas ;)

      Poista
  12. Vastaukset
    1. Paljon tuli nähtyä ja mikä parasta, oltiin vähän aikaa poissa peruskuvioista. Kotiin oli sitten kiva taas kuitenkin palata.

      Poista
  13. Kiitos nojatuolimatkasta :) Upeita maisemia ja kohteita olette kiertäneet ja nähneet. Lautalla olen joskus kauan, kauan sitten kulkenut, mutta en millään noin isolla versiolla.
    Galdalf onkin oikein mukavan oloinen otus:)
    Mukavaa ja lämmintä elokuista viikonlopun jatkoa ja pian alkavaa uuttaa viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisten reisut näyttävät aina mielenkiintoisilta :) Noista kuvista saa itsekin vaikutelman, että käytiin vaikka missä ja nähtiin vaikka mitä, vaikka suurin osa päivistä meni ruuan ja yöpaikan etsimiseen ;D No ei nyt sentään. Paljon oli kuitenkin ihan arkista oleskeluakin.
      Kivaa viikkoa sinullekin! Minulla vielä lomaa viikon verran.

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!