Kukkia ja kuljeskelua

Kävin puutarhalla ostamassa joitain kesäkukkia.  Istutin ne sopiviin ruukkuihin.  Ne etsivät vielä paikkaansa. Havahduin siihen, että en voi laittaa niitä mihin vain, kun Merri käy pyöräyttämässä narun ympäri ja joko pudottaa ruukun päälleen, tai sitten eliminoi kasvuston. 

Enkelipatsas ruukkuineen sai samettikukan. Krassit päätyivät koiran kyytiin.  Vedin kerran betonimössöä lasikuitukoiran päälle ja maalasin kilikilimaalilla. Hyvin on pysynyt rappaukset. 

Muutamaan isoon ruukkuun istutin erilaisia yhdistelmiä. Tässä iso samettikukka, verenpisara ja hopeaputous (?). 

Toiseen isoon ruukkuun pelargonia, hopeaputous (?) ja jouluinen joulutähti. Olen joka vuosi istuttanut viimeksimainitun ulos, jos säilyy kevääseen asti. Tekee kivan näkösiä vihreitä lehtiä ja sopii näin toisten kanssa yhteen ihan hyvin. 

Orvokit pitkässä ruukussa on keräilty hiekkapihalta, viimevuotisista siemennyksistä. 

Tontut ja enkelit vartioivat sulassa sovussa. 

Kukat on aseteltava myös siten, että terasin lähellä olevalta vesipöntöltä ei ole pitkä matka kastelemaan...

Nämä ne ovat sitkeitä kasveja! Ainakin 10 vuotta olen kasvattanut kesäisin näitä kalloja (hauska monikko) ja kantanut ne talveksi kellariin.  Keväisin istutan mukulat uudelleen ja erottelen isommiksi kasvaneet ryppäät erilleen. Näin niitä syntyy joka vuosi enemmän ja enemmän. Monta olen antanut maailmallekin. Väreinä on valkoinen, vaaleanpunainen ja lila. En yhtään tiedä, missä on mitäkin, joten odotellaan, odotellaan.  Suurin osa on nyt pihalla, muutama vielä sisällä.  Viime vuonna linnut nokkivat kaikki pienet alut heti keväällä. 

Pesuvatiin valettu betoniruukku sai samettikukan.  Pieniä krasseja istutin kakkuvuokaan ;D 

Yksi kukka päätyi tänne...

...rauhallista on. Pieni lampi väikkyy auringonvaloa.  Ympäröivää kivimuuria peittää sammal. 

Portti on näköjään auki. Sisäänkulkijaa tervhtii usein keväisin portinpylväiden päällä olevien kattojen tervattu haju/tuoksu. 

Paljon on jo vuosia vierinyt tämän tyttösen poisnukkumisesta.  Olisi nykyään 24 vuotta.  

Hautausmaalla on hiljaista ja rauhallista, sanoisin jopa, että levollista. Luonto ympäröi hautakiviä. Männyssä kasvaa tänä vuonna paljon käpyjä. 

Veikkaisin, että linnuillakin on täällä rauhallista pesiä. 

Lopullista tunnelmaa ja kuitenkin niin tavallista, jokapäiväistä, kuin missä muualla luonnossa tahansa. Elämä jatkuu kaikesta huolimatta. 

Täällä me Merrin kanssa toivotamme teille hyvää alkavaa viikkoa!