perjantai 27. joulukuuta 2019

Merrin syntymäpäivä ja parhaat palat elämän varrelta

Minä Merri, Merri The Cat, alias Meriadoc  (elokuvan mukaan), olen tänään 2 vuotta! 
Synnyin siis 2 vuotta sitten synnyinkotiini jossa äitini hoiti minua. Isääni en ole nähnyt, vain äiti tietää kuka se on, mutta ei kerro.  Asuin synnyinkodissani 3 kuukautta muiden kissojen ja koirien ja ihmisten seassa.  Sieltä muutin nykyiseen kotiini, jonne kotiuduin helposti.

Koska kukaan ei usko, että olen ollut pieni rääpäle, niin tässä on todistusaineistoa!


Opin heti olemaan valjaissa ja pääsin ulkoilemaan. 


Oikeastaan pääsin ihan minne vain....


Unet pitää saada ottaa rauhassa. Onneksi siihen oli mahdollisuus monessa paikassa. Täältä minua ei aina löydetty helposti. 


Sain tällaisen teltan, jota olin aina toivonut!!


Paras paikkani oli, ja on edelleenkin, tämä sohvan kulma. Tässä sohvalla me koko perhe vietämme aikaa yhdessä. 


Välillä istuen, välillä maaten...


Tämä kuva on otettu, kun ihmissiskoni vielä asui kotona. Meillä oli pelotteluleikki meneillään. 


Ihmissiskoni otti meille kisun, rakkaan Maian, joka oli minulle heti lemmikki. Vietimme paljon aikaa yhdessä. 


Kunnes ne molemmat muuttivat pois ja oli hetken aika yksinäinen olo.


Mummolasta löytyi ihan samanlainen sohvannurkka, kuin kotoa! 


Mummolassa on myös parveke, josta voi ihmetellä ikkunan läpi ulkona kulkijoita.  Aina pitää ensin tarkistaa, että mummolla ei ole hiirenloukkua viritettynä. Meillä on mummon kanssa vähän erilainen tapa pyydystää hiiriä. Se on kuitenkin meidän yhteinen harrastuksemme. 


Tätä hommaa olen aina rakastanut!  Ensin pitää kömpiä maton alle, sitten odottaa rauhallisesti, että joku huomaa ja tulee kurmottamaan minua maton läpi. Kehruukoneeni käynnistyy välittömästi tuplateholla!



Tässä on kiipeilytelineeni. Sen päällä tykkään leikkiä piipunrassin tms. pyydystystä. Ihminen heittää, minä otan kiinni, päästän irti, ihminen noukkii ja jälleen heittää.


Maia saikin sitten veli-kissan. Olin aluksi vähän epäluuloinen ja kateellinenkin. Sam on kuitenkin hyvä tyyppi! Sen kanssa vasta syntyykin parhaat painit! 


Minulla on vähän outoja tapoja....


Tässä ensimmäinen jouluni!  No en minä tuota puuta kaatanut, jos te sitä mietitte. 



Tämä kori on minulle rakas. Siinä on hyvä nukkua ja siinä voi myös nauttia  kyydittämisestä. Ihmiset kantavat koria mielellään.



Tässä olen saanut parhaan kalaleluni! Se on minulla käytössä vieläkin! Teen upeita nelipistehyppyjä, kun kala lentää.



Tämä harrastus oli enemmänkin pienten kissojen hommaa. Nykyisin en enää niin tykkää maton sisällä kyyditsemisestä.


Matto on kuitenkin hyvä olla olemassa. Siinä voi tehdä esim. tämän kissoille tyypillisen kiertovenytyksen. Tässä on minun versioni.


Minulla on tällainen kantokassi, jossa voin olla, kun mennään mummolaan, tai muuten vaan ulkoilemaan.


Tämä nappula-automaatti on myös ihan peruspäiviini kuuluva laite.  Ihmiset ajattelivat, että voisin olla omatoiminen ja ottaa itse ruokani. Tämä ei kuulemma ole mikään palveleva ravintola jatkuvasti. 


No entäs hän??  Hän on Arttu, kaveri, jonka energia on ehtymätön!  Kyllähän minäkin Artusta tykkään. 


Tämä ei ole minun valitsemani kuva! Enkä ole ollut missään tekemisissä tämän vahingon kanssa. Minulla ei ole tapana tuhota mitään.



Syyllinen löytyy tästä porukasta.  Siv ja Knut ovat olleet elämässäni pienestä pitäen. Ensin olin pienempi ja sain Knutilta päihin innokkuuttani. Nyttemmin olen itse kasvanut suurimmaksi. 


Mökillä olen ollut useasti. Se on kuitenkin joka kerta vähän jännittävä ja pelottavakin paikka.  Laiturilla on rauhallista katsella maisemia. Joskus voi nähdä joutsenenkin. 


NÄÄTÄ tuli taloon!!!

Maisa oli aluksi hirveän uhkaava. Minä en siitä välittänyt ja sain kuin sainkin Maisan kesytettyä. Sanoin sille, että jos se aikoo olla meillä, niin meidän pitäisi vetää yhtä köyttä. Uskoihan se sen lopulta. Tarjosin sille mm. nappuloita.



Mamin kanssa askartelu ja touhuaminen on erityisen mukavaa. Joskus tuppaa nuo tuotokset vähän naurattamaan.....


Toisaalta pilkka sattuu omaan nilkkaan ja hymy hyytyy. Tarvitsen aika usein apua tämän ulkohihnani kanssa. Tämä on aika nolo tilanne....kurki kävi kimppuun.


Olen siisti ja puhdistan itseni päivittäin. Tämä kynsien nyppiminen hampailla ei kuitenkaan ole kaikkien läsnäolijoiden korville sopivaa viihdettä. 


Tykkään olla iskin sylissä....


...ja nukkua mamin jaloissa. 


Tästä ulkoiluhäkistä tykkään erityisesti. Sinne haluan aina heti aamusta, oli sää mikä tahansa. 



Tässä vielä  viimeinen kuva minusta. Haluan kiittää teitä kaikkia blogivierailijoita, kun laitatte aina minulle rapsutuksia ja silityksiä virtuaalisesti. Moni olisi halunnut minut kotiinsakin, mutta ymmärrättehän, että en voi lähteä täältä oman perheen luota noin vain. 
Lähetän teille kuitenkin nyt virtuaalikehräykset ja hennon maukaisun!! 



28 kommenttia:

  1. Sinulla on Merri mielenkiintoinen elämä ollut. Testasin lähettämääsi piipunkrassia; se on kiva! Raksupyramidi on minusta mukavaa viihdettä, jossa täyttyy vatsa samalla. Onnea Merri! - Max ja muut

    VastaaPoista
  2. Onnea sinulle Merri ja pitkää ikää <3

    VastaaPoista
  3. On sulla ollu mielenkiintoinen elämä. Sulla on kissa kavereitakin mulla on vaan tuo 🐶

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä koirien kanssakin tulee toimeen :)

      Poista
  4. Paljon onnea Merri! Hienot kuvat näytit, selvisi paljon tekemisisiäsi ja tuttaviasi. Oot niin söpö ja osaat kaikenlaista.
    Rapsut ja halit. Tuoksunäyte ei ehkä sähköjohdoissa sinne asti tule mutta Usko The Cat tässä niitä yrittää tassutella matkaan.

    VastaaPoista
  5. Paljon ONNEA 2v.Merrille!
    Tätä paremmaksi ei kukaan pysty blogi tarinaa kirjoittaa/kuvittaa!
    Ihanat kuvat!.
    Olet Sinä Merri ollu aika -pieni,mutta kaikkihan ovat pieniä lapsena,niin Merrikin .Olet kasvanut reippaaksi.Ja kun katson Sinun ensimmäistä kuvaa:olet jo siinä niin erikoisen kiltti,ja viisas ja rauhallisen näköinen.
    Meiän Väinökin lähettää "Killille ONNITTELUT ja terveiset!
    Etin illan Sinulle Onnittelu-runoa.mutta tiiätkös niissä kerrottiin:kulman kovin kundi...isken kynsin terävin,,,,
    En ikinä noin rumaa ja rajua runo vois Sinulle kirjoittaa kaikkine tuhmine temppuineen.
    :)yhen pienen löysin :joka ei tykkää kissoista on varmaan ennen ollut hiiri..eikös olekkin hauska:))))
    Minä tykkään,Merristä,..muuten minulla yhtä vihreät silmät kuin sinulla;)
    Terveisiä palvelijalle! ;)
    Lämpöisin Halauksisn Merriä onnitellen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa ja etenkin Väinö! Minäkin tykkään hiiristä, vaan ne ei tykkää minusta ;D

      Poista
  6. Paljon onnea Merri! Olet vielä noin nuori ja silti ehtinyt paljon. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olisin minä ehtiny enemmänkin, mutta välillä täytyy nukkua...ja ottaa päiväunia... ja torkkuja...

      Poista
  7. Onnea Merrille ja pitkää ikää. Kissan pusuja lähettää vanha Maija joka on hyvin paljon saman näköinen.

    VastaaPoista
  8. Paljon Onnea Merrille!
    Hurja määrä kokemuksia mahtuu kahteen vuoteen, vielä enemmänkin mitä kuvissa näkyy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Se on totta. Kaikkea ei olla saatu kuvaan. Minun nelipistehyppyjäkin on kuulemma vaikea kuvata.

      Poista
  9. Voi Merri, kiitä kuvaajaa kuvistasi. Ne tarjosivat joulunajan parhaat naurut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa!

      Poista
  10. Onnea Merrille. Ylimääräinen herkkuannos joka poseerauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. IIIk! Kiitos! Otan heti tuon tarjouksen vastaan, ennen kuin ylläpito poistaa tuon kommentin.....

      Poista
  11. Onnea ja virtuaalihalaus Merrille. Melkoinen vesseli onkin, mutta hyvin ystävällinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niin olenkin. Etenkin ystävällinen. Vauvoista ja pikkulapsista en kuitenkaan oikein pidä, tai oikeastaan ne on aika pelottavia kiljujia. Ja arvaamattomia.

      Poista
  12. Ihania kuvia! Onnittelut jälkikäpälään!

    VastaaPoista
  13. Voi mikä ihana juttu kuvineen kaikkineen.

    VastaaPoista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!