Königsplatz

 Nämä jutut näyttävät varmaan siltä, kuin olisin koko ajan mökillä ja lomalla 😂  En ole.  Saatan lähteä työpäivän jälkeen ja olla yötä, kotiutua aamupäivällä ja mennä illaksi töihin. Pienikin katkos perusarkeen helpottaa työstä palautumiseen. Matka on onneksi kohtuullisen lyhyt. 

Arttu kävi äitini kanssa viihdyttämässä minua mökillä. Ei tarvinnut olla yksikseen koko ajan 😍Eihän siinä omassa seurassakaan mitään vikaa ole, mutta vaihtelu virkistää 😂

Artulle päivä oli erilainen, kuin kotona. Se pääsi uimaan "puhtaaseen" veteen. Ei se kyllä ui, mutta kahlailee kuitenkin.  Se pääsi kaivelemaan hiekkaa, makaamaan aurinkoisessa ja tuulisessa säässä. Se kuunteli lintujen laulua, haisteli metsäisiä tuoksuja ja rentoutui niin, että oli lopulta aivan väsynyt ja valmis lähtemään kotiin 😉

Sain jo aikaa sitten valmiiksi tämän sukkaparin, mutta kuvaaminen ei vaan ottanut onnistuakseen. Nappasin sukat mukaan mökille ja johan löytyi kuvauspaikka!  

Hilauduin taas tuonne kivikkoisemmalle rannalle. Vedessä kelluu siitepölyä tähän aikaan kesästä.  Se ei ole niin nättiä, mutta vesi on silti aika kirkasta. 

Sukkien kuvaaminen takaa päin oli aika haastavaa 😄 Mietin, jos joku katselee minun touhujani jostain rannalta, niin varmaan miettii, että mitä hemmettiä se oikein puuhaa. 

Sukkien neulominen käynnistyi ihan vaan niin, että istuin neulontanojatuolissani ja katselin, mitä ympäriltä löytyy. En jaksanut nostaa pehvaa ylös penkistä 😂 Viereiseen hyllykköön oli jäänyt selailun jäljiltä Novitan kesä 2025 -lehti ja Venla -lankaa (ohjeessa mainitaan Viola, mutta on käsittääkseni sama lanka). 

Tuumasta toimeen. Laitoin puikoille Kristin Joélin suunnittelemat Königsplatz -sukat.  Lankaa kului 66 grammaa puikolla 2,5. Sukat ovat kokoa 38-39. Kantapään tein ohjeesta poiketen vahvistettuna.  Kärjenkin "typistin" nopeammassa tahdissa, kuin ohjeessa. 

Tykkään eniten kirjoneuleista, mutta voihan sitä välillä poiketa kaavasta.  Näistä tuli minusta ihan nätit. 

Lehdessä esitelty Kristin Joél on saksalainen suunnittelija, joka ei pystyisi viettämään päivääkään ilman neulomista. Hänen lempipaikkansa neulomiseen on mikä tahansa mukava paikka. Mottonaan hän pitää "neulomista sielulle, kun ajatukset rauhoittuvat ja luovuus puhkeaa kukkaan". 

Mökillä on useampi paikka, jossa on kukkia.  Tuntuu siltä, että niihin on aina jotain laitettava, vaikka ei sitten mitään hienouksia laittaisikaan. Samettiruusut olivat könttitarjouksessa keväällä ja istutin niitä vähän joka paikkaan. 

Äiti on istuttanut mökille vuosia sitten erilaisia pensaita, jotka kasvavat tosi hitaasti, mutta eivät myöskään kuole. Tässä on yksi esimerkki pienestä kaunokaisesta, joka kukkii sitkeästi   keväisin. 

Alppiruusuja on useampia. Se aiemmin näyttämäni ei taida tehdä kuin sen yhden kukan, mutta tässä on useita nuppuja, jotka punoittavat jo lupaavasti. 

Maisa -kissa ehti olla meillä 2 kuukautta hoidossa.  Nyt on talo aika hiljainen, kun se lähti omaan kotiinsa eilen.  Se oli näistä kolmesta kovaäänisin.  Frodon leijonankarjaisut ovat vain yksittäisiä iltavillejä, mutta Maisalla oli asiaa pitkin päivää.  Hei sitten Maisa! Toit meille tyttöenergiaa suurella sydämellä! 💓 

Mukavaa kesäpäivää taas toivottelen ennen töihin lähtöä.