Minulla tämä niin mukavan värihaasteen loppu meni ihan plörinäksi. En vain löytänyt värejä ja aivot raksuttivat tyhjää. Nappailin joitain kuvia talteen, mutta kesken jäi. Nyt seuraa kaikkien niiden loppujen värihaasteiden kavalkadi.
Aloitetaan neon-väreistä, joihin jäin jumiin. Mietin, että onhan minulla ainakin jotain heijastimia, saatuja ja tehtyjä. Niiden jälkeen en nähnyt missään neonia.
"...Neonkuu ja sydänyö. Pienet ihmiset rumpua lyö. Neonkuu ja sydänyö. Vanha vakaa sydän lyö..."
( Edu Kettunen)
Mustavalkoisuudesta ensimmäinen ajatus oli nuottikirjan aukeama. Lainasin alkusyksystä kirjastosta nuottikirjoja saadakseni vaihtelua. Yksi, Taffanel & Gaubertin harjoituskirja oli niin paksu, että sen läpisoittoon ohjeiden mukaan on mennyt koko syksy.
"... Mulle tää on eri maailma, maailma. Se ei oo enää niin mustavalkoinen, kuin ennen. Ennen joskus toivoin, että oisin kasvanut, niin kuin kasvettiin..." (Antti Tuisku)
Jouluni väri on pääosin punainen. Punaisia koristeita joulukuusessa (toki muitakin), anopin tekemiä tonttuja kirjahyllyssä, kauan sitten askartelemani sydämet elävät yhä liki 30 vuoden takaa, joulupaketista löytynyt kissa (muistuttaa Mauri Kunnaksen kissahahmoa), joulupiparilaatikko, ja lopuksi kaikkia ärsyttävä joulupukki, joka alkaa laulaa ja tanssia kaikista kovemmista äänistä.
"...Näin sydämeeni joulun teen, ja mieleen hiljaiseen, taas Jeesus -lapsi syntyy uudelleen..." (K.Halonen ja V Salmi) Tämä laulu oli vähän ontuva, kun ei ollut sanaa punainen, mutta jos tarkkoja ollaan, on sydän jollain tasolla aika punainen 😉💖
Lopuksi lempivärini. Nyt jumitun taas hetkeksi tähän.....
... kunnes homma on paketissa taas!
Huomaan, että tykkään monestakin väristä. Rakas, vanha talvitakkini (joka ei mahdu enää kunnolla kiinni, mutta töissä kuljen kuitenkin aina takki auki, joten... 😂) on juuri sellainen punainen, josta tykkään. Ryppyisessä kaulaliinassa on myös ihan oikea sävy.
Tykkään myös vihreästä jonkin verran. Ainakin TeSan tekemä lasinen ikkunakoriste, valoa vasten, on kaunis. Ostin sen aikoinaan anopille ja hänen asuntoaan tyhjennettäessä (palvelutaloon muutto) otin tämän takaisin itselleni. Nyt se roikkuu keittiön ikkunassa. Siinä on myös ripaus punaista.
No mutta! Minähän ihan rakastan harmaata ja ruskeaa!!! 😻😻
"...Jospas minä kissan saisin, kyllä sitä rakastaisin, paijailisin sitä aina, arkena ja sunnuntaina...." (Kari Rydman)
Pääsinpäs haasteen loppuun asti! Ajattelin jokaisen jälkeen, että kyllä minä tähän osallistun, heti kun löydän jotain oikeaa väriä. Lopulta näitä olikin jo aika monta rästissä. Nyt tuli loppukiri ja sain ylitettyä maaliviivan. Kiitos Repolainan!
Mukavaa
loppiaista! Joulua ei ole vielä pakko lopettaa, eihän?
Teitkin niin KOMIAN loppukirin, oikean The Endin!! Kiitos!!
VastaaPoistaMikä lämmittää mieltä, niin monet värit saivat arvostusta, toivat ja tuovat jatkossakin I-L-O-A-!!
Vaikka värihaaste loppuu, niin eihän lopeta värien etsimistä elämään... Joulu kyllä lopetettiin jo eilen lastenlasten kanssa... oli niin innokkaat kuusen purkajat liikkeellä, että tämä mummo pääsi helpolla...
Uutta haastetta tulossa, hih... joten iloisin, utelian ja reippain mielin... toivotan "Hyvää loppuvuotta!"
Sitä on niin paljon vielä jäljellä, että ehditään vaikka ja mitä - eikös vaan....
Koko vuoden kestänyt väri-ilottelu kaipasi arvoisensa lopun, eikä kesken jäänyttä mutustelua ;)
PoistaOnhan tässä vielä muutama päivä tätä vuotta, joten pistettään hihat heilumaan! Kuusesta en kyllä raaskisi luopua...
Nyt olikin vähän enemmän värejä! Olen kuvaillut omia tulevia, väriini sopivia, juttuja lauantaista alkaen, ja vielä löytyy lisää kuvattavaa... Kukin lopettakoon jouluilunsa, kun itse haluaa. Minulla ei paljoa ollutkaan esillä, ja tonttuja en malta vielä piilottaa. Leppoisaa loppiaista! 😀
VastaaPoistaJotkut jouluun liittyvät asiat alkavat näyttää olevan väärässä paikassa vasta kesän kynnyksellä.
PoistaVärihaaste tuntui vaativan jonkinlaista loppua ja nyt se on tehty minunkin osaltani. Taas alkaa arki, onneksi töitä vain 3 päivää. Tämä joulunaika on kiva työlista, kun on niin paljon ylimääräisiä vapaita.
Mainio postaus, musiikilla terästettynä. Joulua voi hyvin jatkaa Nuutinpäivään tai ihan miten pitkään vain, jos ei itse tai perhe väsy. :) Hyvää loppiaista!
VastaaPoistaKatsotaan nyt, kuinka kauan perheen toinen puolisko jaksaa kuusta katsella. Se on tänä vuonna ollut niin siron viehkeä, ja karisematon, että sitähän katselee ihan ilokseen.
PoistaOhhoh, kolme eikun neljä yhdellä postauksella! Melkoinen suoritus. Lempivärikollaasisi on todella kaunis ja ihanan värinen – ja pojilla ihan mahdottoman hassut ilmeet <3 <3
VastaaPoistaPojilla korvat vinksallaan ja silmät ammollaan ;) Lempivärit vaihtelevat mielialojen mukaan. Vaikea nimetä vain yhtä.
PoistaEn tuntenut Kari Rydmanin laulun sanoja, mutta nyt sain itselleni oman tunnarin: "Jospas minä kissan saisin, kyllä sitä rakastaisin, paijailisin sitä aina, arkena ja sunnuntaina". Vaan kun en saa, kun meillä asuu yksi allerginen.
VastaaPoistaOi, miten surullista. Onhan olemassa sellainen "nahkakissarotu". Siitä ei ainakaan pöllyä allergeenejä? Kaikki koirarodutkaan eivät aiheuta allergiaa, jos on koiralle allerginen.
PoistaHyvin sait värihaasteen koostettua loppuun, hienoja kuvia ja upeita värejä.
VastaaPoistaEilen oli nuo värit, toisena päivänä olla toisia värejä :) Haaste on joka tapauksessa nyt selätetty.
PoistaHieno loppukiri!
VastaaPoistaKoko vuoden mittainen haaste piti saada pakettiin ja nyt se on tehty :)
PoistaLoistavasti pinnistelty :-). Ei sitä joka nainen selviäkään monesta haasteesta yhtäaikaa.
VastaaPoistaTuo tiffanylasi kranssi pisti heti silmään. On tosi kaunis. Kun noita olen itsekin aikoinaan tehnyt niin teidän miten paljon vaivaa ja aikaa tuollaisen tekeminen vie....ainakin minulta :-).
Joulumieli voi olla ihan vaikka kuinka pitkään...ihan vaikka läpi koko vuoden....ihmisillä hyvä tahto jne...mutta joulukuusi voi kyllä rapistua matkan varrella :-)).
Kerrankin tuli kuningatarajatus oikeassa kohdassa, että teenpäs nuo kaikki värit samaan juttuun ;) Siinäpä nyt ovat, eikä minulla ole keskeneräinen olo niiden kanssa enää.
PoistaTämä kuusi ei kyllä hevin rapise! En ole koskaan tällaista nähnyt! KOhta kolme viikkoa sisällä, parin metrin päässä takasta, eikä ole kertaakaan tarvinnut lakaista neulasia lattialta!
Minulla on yksi työkaveri, joka viettää joulua koko ajan kuusineen, kinkkuineen, kaikkineen.