2 haastetta kerralla

 Olin aikeissa osallistua Repolaisen bingo -haasteeseen, kun tajusin, että hei!, minähän olen kävelyllä!  Vieläkö Saran kävelyllä -haaste on ajankohtainen?  On tai ei, mutta sekin nyt tulee tässä 😉

Aion napata bingosta saman tien 2 osumaa: suksia, kuvata levätä ja levätä, tutkia, ajaa.

Lähdettiin päiväkahville kyläilemään. Matkalla tajusin, että minähän olen KÄVELYLLÄ!   Kuvien napsiminen alkoi vasta loppusuoralla, mutta emmehän me sinne kylään jääneet, vaan kävelimme vielä kotiinkin. 

 Mennessä ylitimme Kymijoen. Näkymä alajuoksulle paljastaa ison määrän lintuja uiskentelemassa. Miten voi pystyä elämään noin kylmässä!?  Tuolloin oli kuitenkin 10 astetta pakkasta.  Kauempana oikealla näkyy paikkakunnan tunnettu maamerkki, monihaarainen voimajohtopylväs, historian "muistomerkkinä". Noita on ollut useampia ja kaupungin päättäessä kaataa muutaman, nousi valtava äläkkä.   Tuo näkyvä taitaa olla viimeinen pylväs. 

Sillan toisella puolella, kaukaisuudessa häämöttää paperitehdas.  Silta on kaksikaistainen kumpaankin suuntaan. 

Perillä ollaan!  Saimme kahvia ja pullaa 😍

Kotiin päin kävellessä kuu paistoi heleästi.  Se oli KUVATTAVA. 

Myös aurinko paistoi "heleästi" tuolla kaukaisella kukkulalla. Oikealla näkyy kirkon torni. Etualalla oleva valkoinen rakennus on kulttuuritalo. Siellä  käyn soittoharjoituksissa ja konsertitkin ovat olleet pääasiassa siellä.  Talon toisessa päässä on kirjasto ja elokuvateatteri.  Koska kaikki kurjistuu ja säästöt kohdentuvat ihmeellisiin asioihin, lopetti paikallinen ammattijohtoinen harrastelijateatteri juuri toimintansa. Se ei saanut enää minkäänlaista apurahaa kaupungilta.  Tähän loppui monen teatteriharrastajan, aikuisen ja lapsen, harrastus.  Talo alkaa pelottavaa vauhtia hiljenemään. Nykyisen mittapuun mukaan moni rakennus jää hiljalleen tyhjäksi ja lopulta jopa puretaan. 

Siinä sitä tallustellaan, tupattuna kaikkiin mahdollisiin vaatteisiin 😂 Myönnän, että tuli kuuma, vaikka aluksi olikin kylmä. 

Siitä pitkää suoraa kotiin päin. Tämä tuntuu aina pitkältä kävellä ylämäkeen. 

Viereisellä tiellä pitäisi AJAA 40 kilometriä tunnissa, mutta näköjään siellä mennään 45. 

Mies jatkoi suoraan kotiin, koska oli menoja. Minä päätin koukata tänne tunneliin ja katsastaa muutaman jutun.... 

Jos olisin mennyt suoraan, olisin kulkenut noiden puiden alapuolella olevaa kävelytietä. Puiden takana on hautausmaa. 

Tällä puolella sitä vastoin on myös jonkinlainen "hautausmaa". Olen ollut orkesterin kanssa soittamassa tämän patsaan avajaisissa 13.kesäkuuta 2011. 

Piti kahlata lumihangessa tuohon viereen ja TUTKIA mitä siinä lukee.  Näillä alueilla tuomittiin kuolemaan 270-280 henkilöä kuukauden sisällä, vuonna 1918.  Yksityiskohtaisemmin voi asiasta kiinnostuneet lukea aiheesta esim. Seppo Aallon kirjasta Kapina tehtailla, josta hän sai Tieto Finlandia -palkinnon vuonna 2019.  Itse olen tuon kuunnellut äänikirjana ja lukenut aiheesta muualtakin (mm. Mirja Turunen: Veripellot) . 

Meillä on täällä Sami Hyypiä areena. Sami on täältä kotoisin.  Halli on muutaman kivenheiton päässä meiltä.  Hallissa oli nytkin toimintaa ja paljon autoja pihalla. Varmaan juniorijalkapalloilijoiden harjoitukset tai peli. 

Hallin vieressä voi SUKSIA.  Olisin halunnut kuvata itseni hiihtämässä, mutta ei ole ainakaan vielä todentunut.  Onneksi pellolla on aina joku hiihtämässä ja ladut kunnossa.  Tasaisen hiihtopohjan vuoksi pellolla näkyy usein hyvinkin pieniä hiihtäjiä.  Pellon toiselta puolelta lähtee latu haastavampiin hiihtomaisemiin.  

Lapsena ja nuorena asuin pari kilometriä tuonnempana ja meiltä pääsi pihasta suoraan metsään.  Hiihdin lähes joka päivä n.10 kilometrin lenkin. Välillä piti tulla televisiosta katsomaan kuinka Hilkka Riihivuori ja Helena Takalo hiihtivät mainetta ja kunniaa Suomelle.  Sen jälkeen saatettiin lähteä vielä uudelle hiihtokierrokselle.  Nyt en ole hiihtänyt useampaan vuoteen... 

Lähes kotona.  Sunnuntaina koulu oli hiljainen.  Tuolla muistomerkin vieressäkin oli koulu. 

Lenkin jälkeen voi LEVÄTÄ. Muutenkin tuntui hienolta, kun oli 4 peräkkäistä vapaapäivää.