Puisevia juttuja

 Tervalepän oksa paljastaa, että olen ottanut kuvan tästä samasta kuvakulmasta jo useina vuosina 😊 Oksa on vaan niin kuvauksellinen, verrattuna pelkkään paljaaseen  järvenselkään.  

Mökillä ei vielä pääse uimaan!  Ei saa myöskään laituria paikoilleen.  Jää näyttää kuitenkin sellaiselta, että siellä ei enää kävellä, ellei sitten satu olemaan vannoutunut pilkkimies -tai nainen, joita joka kevät uppoaa jäihin.  Tässä näkymässä ei ainakaan ollut ketään uhkarohkeaa, onneksi. 

Rantakiven vieressä oli jo sulaa. Sain kuupalla koukittua vettä ämpäreihin.   Järvivedellä voi pestä käsiä ja tiskata, mutta juomavesi on kannettava kotoa isoissa astioissa.  Seisova vesi ei ole mukavaa nautittavaa silloinkaan.  Meillä käytetään niitä kaupastakin saatavia, ostovesiasioita, 5 litraisia. Niissä on pitävä korkki ja pullo on monikäyttöinen.  Lisäksi laitan pulloon päivämäärän, jolloin olen veden mökille vienyt. 

Kuntosalin korvasi helposti tämä työmaa.  Kuvassa näkyy vain osa kaadetuista puista.  Tilasimme puunkaatajan, joka osasi hommansa täydellisesti. Puut olivat kaatuneet juuri niihin paikkoihin, mihin hän oli halunnut. Esteinä oli kuitenkin ollut rakennuksia ja sähkölinjoja.  Korkein puu oli 28 metriä. 

Muhkeita runkoja pätkittiin moottorisahalla, siirrettiin metsiköstä lähemmäs pihaa ja keräiltiin pienempiä pulikoita talteen. Isoja oksia kannettiin ja kiskottiin yhteen kasaan, josta tulikin valtava.  Päivän edetessä alkoi tuo lumi olla aika rasittavaa, vaikka sitä ei paljon ollutkaan.  Lumettomassa maassa sentään vielä jaksoi kulkea kerta toisensa jälkeen metsän ja kasojen väliä, mutta osan matkaa epävakaasti sohjossa saapastelu alkoi sekin käydä voimille.   

4 hengen voimin saatiin homma aika hyvälle mallille, mutta ei läheskään vielä ohi  yhden päivän aikana.  Tätä puuhamaata riittää vielä seuraavillekin kerroille 😄

Metsän puolella lunta ei ollut enää juuri lainkaan. 

Mökin ympärillä sitä kuitenkin riitti vielä tarpomiseksi asti.  Ihmeen epätasaisesti on lunta talven mittaan pöllytellyt. 

Kaikille riitti hommaa yllin kyllin.  Yksi pääsi jo pilkkomaankin puita.  Osa jätetään mökille, osa kuljetetaan kotiin talven polttopuiksi. 

Halkomakone on todellakin ylellisyyttä!  Joidenkin vuosien takainen puiden kaato oli huomattavasti isompi homma, kun kaikki pöllit piti vielä hakata palasiksi kirveen kanssa käsipelillä. 

Tähän yksinkertaisen näköiseen laitteeseen pystyi laittamaan kokonaisen pöllinpätkän ja se halkaisi sen kevyesti. 

Kesäauto on otettu käyttöön ja hyvä niin, sillä se on ainoa, jossa on peräkoukku.  Tämä suuri-pieni -yhdistelmä herättää kyllä katsojissa hilpeyttä 😂

Suunnitelmissa on kuomullisen peräkärrin ostaminen, mutta sellaista ei vielä ole tullut osto-myynti-ilmoituksissa vastaan. 

Aurinko paistoi kaiken päivää.  Minä yritin pitää vaatetta päällä, kaulassa ja päässä, koska pelkäsin saaneeni koronan vielä viimeisinä työpäivinä ennen lomaa.  Kurkku oli kipeä parina päivänä, mutta ei muuta oiretta. Testasinkin itseni pariin otteeseen; hyvin negatiivinen ihminen!  

Ihmeesti tuo korona on taas nostanut päätään, vaikka ei ilmeisesti olekaan enää niin ärhäkkä, kuin silloin alussa.  Juuri selvittiin töissä siitä noroviruksesta ja nyt alkoi ilmaantua koronaa. Pelottaa tuo ajatus siitä, että ei kahta ilman kolmatta...   

Muutama päivä sitten hoitelin kipuilevaa kättäni tähän tapaan.  Tässä on oikeastaan tämän jutun käsityöosuus 😁  

Inhoan sukkahousuja ja kalsareitakin, siksi pidän töissä talvisin pitkiä polvisukkia. Liikun autolla, joten tarkenen tähän tapaan ihan kohtuullisesti.  Polvisukilla on tapana valua, ja siksi olenkin tilannut itselleni nk. lentosukkia/ tukisukkia, jotka pysyvät napakasti jaloissa ja ovat varmasti muutenkin hyväksi liikkuvassa ja jalkeilla tehtävässä työssä.  Pohjat kuluvat lopulta rikki, mutta varret ovat edelleen napakat.  Leikkasin terän pois ja käytin vartta käden suojana.  Käteen olin hölvännyt reilusti kipugeeliä.  Käsi oli varmaan ärtynyt runsaasta virkkaamisesta, joka alkoi siitä kakkaemojista ja on jatkunut edelleen muiden asioiden merkeissä (niistä lisää myöhemmin). 

Parin yön geelihauduttellu teki terää ja olin jälleen "elämäni kunnossa".  Kädet kestivät jopa puuhommat mökillä, toisin kuin muu kroppa, joka huutelee apua vielä nukutun yön jälkeenkin. 

Kevät tuo tullessaan monia töitä, jotka pitäisi hoitaa kotona, ja nyt myös mökillä.  Lomailu  antaa mahdollisuuden tehdä töitä vähemmäksi.  Yritän pitää hermot tasaisina, enkä vaadi itseltäni liikoja.   Tehty työ on kuitenkin mukava työ...       Katselen päivä kerrallaan, mitä saan tehtyä ja odottelen innolla Euroviisuja 😍  Muita suunnitelmia ei tässä loman aikana olekaan, etenkään, kun olen ainoa lomailija perheessä.    Nämä perheen loma-aikataulut ovat aina hankalia yhdisteltäviä.  

Kauniita kevätpäiviä toivotellen, Sartsa (ilman ainuttakaan kissan kuvaa...).