tiistai 7. helmikuuta 2023

Hupulla ja ilman

 FRODO:  Ahaa...ei ketään näkyvissä. Pääsen tekemään ensitarkastuksen ilman Merriä...


Ensin täytyy vähän tunnelmoida ja  ottaa tuntumaa kankaaseen.  Tähän voisi helposti nukahtaa...


MERRI:  Mitä ihmettä? Oletko käynyt työn viereen makaamaan??  Tarkastus tehdään huolella, eikä aleta laiskottelemaan! 
FRODO:  Älä nyt Merri ole noin pikkumainen! Tule painimaan! Pieni niskalenkki on aina paikallaan. 


Merrillä ei ole yhtään huumorintajua!  Nyt minun täytyy kuulemma tarkistaa vielä jokaikinen sauma kahteen kertaan! Lisäksi tarkastettavien määrä on tuplaantunut. Tässä toisessa versiossa on huppu. Sen minäkin sentään huomaan. 


Vanhalla, hyväksi koetulla Satu -paitakaavalla ompelin aiemmista kangasostoistani pari paitaa. 

 (Unelmallinen kaavojen nettikauppa on loppumassa, ilmoitettiin vinkkinä sähköpostiini.  Loppuunmyyntiin löydät halutessasi TÄÄLTÄ. )

Ensin oli tarkoitus tehdä huppari, mutta totesin ensimmäisten kokoavien saumojen jälkeen paidan olevan liian kapea huppariksi. 😠
Onneksi kangaspala oli reilun kokoinen ja sain siitä leikattua vielä toiset, vähän isommat palat. Huppu ulko- ja sisäpuolineen onneksi kävi isompaankin versioon suoraan. 
Syy tähän hölmöilyyn oli osittain siinä, että minulla ei ole sitä ompeluun tarvittavaa koulutusta koulun seitsemänteen luokkaan päättyneen käsityöopetuksen lisäksi ollenkaan. Olen kyllä ommellut paljon elämässäni, mutta homma on useimmiten tapahtunut ihan mutulla (musta-tuntuu), eli yrityksen ja erehdyksen kautta. 

Toinen syy alun ongelmiin oli se, että en ollut tajunnut kankaita ostaessani, että tässä collegeksi mainitussa kankaassa ei ollut joustoa juuri lainkaan.  Tämä on kuin flanellin ja collegen välimuotoa. 

Kaavassani on etu- ja takakappale kolmessa osassa, eli 6 kappaletta.  En halunnut tähän isokuvioiseen kankaaseen niin montaa saumaa, joten yhdistelin sivukappaleen kaavan keskiosaan ja leikkasin yhtenäiset etu- ja takakappaleet.   

Alaosaan laitoin samasta kankaasta resorimaisen kaistaleen (joka tässä paidassa vähän vetää kieroon..), josta tykkäsin aiemmissa paitaompeluksissani. 

Mies toimi taas hovikuvaajana.....  siksi niin monta otosta, joista oli vaikea valita 😂
Kirjavat verhot eivät olleet se aivan otollisin kuvaustaustakaan. 


Alkuperäisestä leikkauksesta tein puolihihaisen paidan ilman huppua. Sellaisessa muodossa se ei tunnu liian pieneltä.  Huppari vaatii eri tavalla väljyyttä, kuin tällainen malli. 


Alakuvassa Notre Damen kellonsoittajan salattu sisarpuoli 😂



Heiluvaa ja hurmaavaa helmikuuta juuri Sinulle!

33 kommenttia:

  1. Notre Dame ei takuulla pue kellonsoittajiaan näin kauniisti ;)

    VastaaPoista
  2. Hyvät tuli kummastakin. Ihmeen hyvin osaat ommella, vaikka opetusta ei liiemmin ole ollutkaan. Sinulla on ompelu-mutu hyvin hallussa. Ei tainnut Merrillä ja Frodollakaan olla mitään negatiivista sanomista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvakseltaan kun ompelee, huomaa siinä välissä unohtavansa nopeasti ne ompelukoneen asetukset, joita tarvisi tavallisuudesta poikkeavissa ompeleissa, kuten joustossa. No onneksi tässä ei ollut sitä joustoa ;D
      Mummo ompeli paljon aikoinaan. Muistan, että tarvitsin joskus alakouluikäisenä kauluspaidan. Mummolla oli kangasta, josta hän tuosta vaan leikkeli paidan osat ja ompeli ne! Sitä olen ihmetellyt vielä tänä päivänäkin. Itselläni ei meinaa sujua, vaikka on kaavat, joilla olen aiemminkin tehnyt. Silti meinaa tulla väärää kokoa.
      Ompelussa on aina kaksi vaihtoehtoa; onnistuu, tai ei onnistu ;) Innostus on suurempaa, kuin taito ja lasehtiikin nopeasti, jos ei suju.

      Poista
    2. Minä olen tainnut mennä enimmäkseen sen innostuksen voimalla. Taito tulee pitkällä perässä ja yleensä kantapään kautta.
      Olisiko vanhemmalla väellä enemmän perittyä oppia? Kovin moni mummo ei varmaan ole pahemmin käsitöitä koulussa opiskellut.

      Poista
  3. Aivan ihana postaus. Ihailin noita paidan tarkastuskuvia. Hyvin on työn jälki tarkistettu. ja on kyllä ihanat ompelukset. Nuo sinun omat ilmeesi saivat myös hymyn huulille. Hyvin sopii sinulle molemmat mallit. Kaunista tuo kangas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Ajattelin kangasta ostaessani, että nyt jotain muuta, kuin sitä ainaista mustaa ;D Kirjavista en hirveästi tykkää, mutta tässä on aika hillityt kuviot. Pidin viime vuonna ompelemaani hupparia tosi paljon ja siitä lähti nytkin ajatus, tehdä uusi. Ostin toisenkin kankaan, josta oli ajatus tehdä jompikumpi paita myöskin.

      Poista
  4. Voi että, ihanat vaatteet osasit tehdä tuosta kankaasta, tulee nätti kuvio ja ihana väri hyvin esiin!
    Voi noita poikia <3 Tarkastajakoulutus ilmeisesti vielä vähän kesken.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan vaan paitaa olisin ensin kuvannut, mutta eihän se tietenkään onnistunut. Lattialle levitetty vaate on aina kutsu tulla katsomaan ja testaamaan tuntuma ;)

      Poista
  5. Kivat huppari ja paita. Laadunvalvojatkin suorittivat jälleen oman osuutensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satu -paitakaava on ollut hyvä ostos. Sitä voi muunnella monella tavalla. Ompeluosiotakaan ei tarvinnut tehdä yksin ;)

      Poista
  6. Kivan näköisiä paitoja! Kankaasta tulee vähän mieleen batiikki värjäys solmuilla. Kyllä kannatti yhdistää etu ja takakappaleiden kaavat, niin säilyi kuvio ehjänä. Frodo ei näköjään työtä pelkää, uskaltaa mennä sen viereen vaikka maate.😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tajusin vasta kangasta levitellessäni, ett nyt ei kyllä kappaleita voi silputa moneen osaan tuon ison kuvioinnin takia. Siitä se ajatus sitten eteni. Yhdistelyn takia ei leveyskään varmaan ollut niin väljä. Osiinhan olisi muutoin tullut saumavaraa useampaan kohtaan. Yritin huomioida, mutta en sitten ihan riittävästi. Onneksi toinen malli saattoi olla kapeampi.
      Vaate lattialla on vastustamaton magneetti ;)

      Poista
  7. Hyvät tuli, eikä takuulla tule samanlaista vastaan kadulla. Onneksi olkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Ompelemalla saa tosiaan uniikkia, vaikka en tosin mitään aivan kirjavaa osaakaan käyttää. Monet kankaat on kerrassaan upeita, mutta kun niitä alkaa miettiä vaatteena omassa käytössä tulee jo stoppia :)

      Poista
  8. Tykkäsin kankaasta ja kumpikin malli on sellainen, että tulee varmasti käytettyä. Tuollaisia vaatteita saa olla vaikka jos kuinka paljon.
    Tarkastajat ottavat työnsä vakavasti; mitä nyt välillä vähän väsyttääkin :-) ja pieni nahistelu on aina paikallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aloitin nämä ompelukokeilut viime vuonna ja tilasin tuon paitakaavan, kun ajattelin, että perusasiat pitää olla kunnossa.. Onnistunut ostos! Just etenkin tuo puolihainen paita on kiva. Olen käyttänyt niitä aiempia ompeluksia, mikään ei ole jäänyt kaappiin. No ehkä yksi, jossa on aavistuksen liian lyhyet hihat, on ollut harvemmin käytetty ... ;) Nyt kun se tuli mieleen, voisin vaikka pätkäistä hihat, tai jatkaa niitä.

      Poista
  9. Notre Dame - kuolin nauruun 😀 Hienot ompelukset.
    Kissat aina valppaina seuraamaan tapahtumia ja osallistumaan 🧡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdit kuitenkin julkaista kommentin ennen sitä ;) Hyvä niin! Toivottavasti virkosit! Noissa kuvauksissa tuli niin älyttömiä kuvia ja asentoja, että osa piti poistaa nopeasti, ettei niitä enää tarvitse katsella ;D Minä vasta etsin asentoa, kun kuvaaja oli jo täydessä työssään ;D

      Poista
  10. Hienot paidat ja ihanat kuvat :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Ompelu on kivaa (jos onnistuu, aina ei onnistu... ). Nyt oli varma kaava.

      Poista
  11. Hyvin on tarkistettu ja hienoja ovat kummatkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Merri ja Frodo jatkavat edelleen tarkastajina :)

      Poista
  12. Hauskoja kuvia kaikenkaikkiaan ja kivoja arkivaatteita olet saanut aikaiseksi. Työn jälki on onnistunutta, kuten kissaliiton edustajatkin ihan kaksin kappalein todistavat. Sain taas vuoksesi korvamadon: walk like an egyptian T saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on niin kiva kaava. Sopiva moneen muotoon. Työn jälki on käyttöön riittävää, vaikka ei käsityönopettajan tarkastusta taitaisi ihan läpäistäkään ;)
      Ihan mukava korvamato! Minä olen myös korvamatoharrastaja, jatkuvasti ;D

      Poista
  13. Kivan näköisiä paitoja - on sinulla tosiaan hyvin tuo mutu hallussa.
    Minä tässä taannoin ompelin uudet verhot. Ajattelin, että no kyllä minä yhdet käänteet verhoihin osaan tehdä. Edellisten verhojen, yht. 9 kpl auttoi ystävä: mittasi, käänsi, neulasi ja silitti käänteet, minä ompelin. Nyt ei ollut kuin kaksi verhoa. Helppo homma. Mursu laittoi ikkunaan. Osasin sentään katsoa, että kangas on samojen päin molemmissa verhoissa. Mutta mitä mä nään kun istun sohvalla ja katson toista verhoa?!?! Se on ihan VINO! Tekisi mieleni sanoa ihan.... vino. "Ei se mitään haittaa, ei sitä kukaan huomaa" Mutta kun minä huomaan ja tiedän 😭
    Mutta sen verran saamaton olen ollut, etten ole sitä vielä korjannut vaan ole piilottanut sen virheen: ikkunan edessä on lipasto ja sen "viallisen verhon" edessä on joka tapauksessa aina tavaraa, niin ei se sieltä näy.... Kukaan ei ole niin ovela kuin nainen 😅
    Ja mä olen sentään joskus 30 vuotta sitten ommellut Pojalle suorat housut ja vuorillisen kevät-/syystakin, josta olin ihan ylpeäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ompelu voi yllättää niin monessa kohtaa. Verhot on niin herkkää ommeltavaa, että kaikki näkyy, kun roikkuvat siinä ikkunassa. Se on sitten eri asia, kuka siitä häiriintyy ;) Saumoissa ja käänteissä on tärkeintä, että tikki on siistiä. Ompelukone kenkkuilee yleensä niissä kaikkein näkyvimmissä saumoissa, se on kai karman laki! Mikään ei ole niin innostusta tappavaa, kuin tikin huono laatu. Sitten kun on ollut vähän aikaa ompelematta, unohtuvat monet säädötkin käsittämättömän nopeasti.

      Poista
    2. Totta tuo koneen kanssa räplääminen 😊
      Mulla oli eka kerta A-nopin perintökoneen kanssa, oikein hyvä kone, mutta kun piti kaikki opetella alusta. Ja puolaamista olen vihannut aina!
      Oman vanhan ompelukoneeni "kierrätin" takaisin melkein lähtöpisteeseen: kone oli alunperin mun tädin, joka antoi sen mummulle jolta sain sen perinnöksi, kun kukaan muu ei tarvinut. Nyttemmin kun koneita olisi ollut kaksi, vanha Toyota palautui tädin tyttären tyttärelle - eikä Toytalla ollut ikää kuin n. 40 vuotta, mutta toimi paremmin kuin minä 😝

      Poista
    3. Minua harmittaa nykyisen koneeni napinompelusysteemi. Oli vanhassa parempi.

      Poista
  14. Tuli ompeluhimo. Kone on vain piilossa kaiken sotkun keskellä, joten saattaa ehtiä himo mennä ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos vaikka ensimmäisen himon kohdalla kaivelet koneen esiin, niin seuraavan himon kohdalla pääset ompelemaan ;)

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!