keskiviikko 23. marraskuuta 2022

Makujen maailma

 Eräs tuttu suositteli minulle myskikurpitsakeittoa hyvänä ja maukkaana  reseptinä.  Minulla meni joitain aikoja etsiessä moista kurpitsaa, mutta löytyihän se lopulta vähän isommasta kaupasta (lähikaupastakin löytyi tämän jälkeen).  

Ohjetta seuraten aloitin halkaisemalla myskikurpitsan. Se ei ollut mikään helppo homma, vaikka työkalukin oli näin jykevää laatua!  Miekka kivessä tai puukko kurpitsassa, vain valittu henkilö saa teräaseen irti 😄


Sanoisinko, että kauniin värinen sisus!   
Välillä hyppäsin koneelta katsomaan, miten se ohje menikään.  Kaiva  siemenet pois.  Lusikalla lähti oikein hyvin.  Yllättävän vähän tässä olikin siemeniä, vaikka on näin iso kurpitsa. 
  Koko komeus kellistettiin uunipellille, leikkauspinta alaspäin.  Haarukalla iskin reikiä kuoreen ja valuttelin sitten öljyä päälle.  Kurpitsa uuniin pehmenemään 200 asteeseen 45 minuutiksi. 

Samaan aikaan toisaalla:  
Kattilaan kuorin ja paloittelin pari porkkanaa, pari perunaa, ison sipulin ja kasvislientä sekaan.  Hieman jäähtyneen myskikurpitsan kaavin kattilaan antamaan makua jo keittovaiheessa.  Kuorenkin olisi voinut laittaa, mutta sitä minä en arvannut tehdä...   Ei ollut vielä aloittaessa tietoa, onko keitto edes syötävää, joten en uskaltanut tehdä liian epäilyttävää temppua laittamalla kuorta joukkoon.  Sekin kyllä pehmeni uunissa aika hyvin. 

Keitoksen kypsyttyä soseutin sen sauvasekoittimella. Lisäsin joukkoon ruokakermaa ja kiehautin vielä hetken. 

Ihan oikea ohje on ainakin TÄÄLLÄ

Mies maistoi sitä kerran ja kyseli sitten, että onko meillä mitään RUOKAA?   Minä sain siis syödä kattilallisen myskikurpitsakeittoa yksin. Se oli oikein hyvää, mutta useamman päivän lusikointi sai lopulta vatsani niin sekaisin, että en hetkeen tee uudelleen 😂   Sen verran voin avata tunnelmia, että oli aika ankea päivä töissä...


Isänpäiväksi tein mokkapaloja pitkästä aikaa.  Minulla on huonoja kokemuksia päällisen levittämisestä ja siksi kai on tullut tätä niin harvoin tehtyä.  Montako pellillistä olenkaan paistanut niin, että päällinen jämähtää ennen aikojaan kakkulevyn päälle..  Ei mikään kiva näky. 
Lasten asuessa vielä kotona, innostui toinen pojista välillä tekemään mokkapaloja.  Kerran oikein pyysin, että tekisi, kun oli seuraavana päivänä jotkut kekkerit tiedossa.  Kakkulevy vietiin terassille jäähtymään, liinalla peitettynä.  Eipä aikaakaan, kun satuin vilkaisemaan ikkunasta, kuinka varis veteli vielä lämmintä herkkua napaansa!   Poika joutui tekemään uuden mokkapalalevyn. 

Keittiöremontin jälkeen uunimme on hieman edellistä leveämpi ja kaikki pellin kokoiset leivonnaiset tuntuvat jäävän liian ohuiksi.  Olenkin alkanut tehdä kaiken 1,5 -kertaisena.  Niin syntyi tämäkin mokkapalapellillinen.  En oikein tykkää tummasta kaakaosta ja käytin vaaleampaa, siksi pintakin jäi näin vaaleaksi. 


Tulisempia makuja tarjoilee Turkinpippuri, joskin vain sukkien muodossa. 


Ohje sukkiin löytyy Fazer x Novita sukkalehdestä. Sonja Nykäsen suunnittelemat Tyrkisk peber.  Lankana käytin ohjeen Muumitalosta poiketen Nallea, jota kului 105 grammaa kolmosen puikoilla.  Ohjeessa toinen sukka oli tehty vastaväreillä, mutta minun värisilmääni tuo ei passannut. 
Liekit nuolevat jalkaterää, jonka koko on n. 39. 

Tykkään myös tuosta takaosan raidoituksesta.   Tämä malli oli nopea neuloa. 


Merrin salainen haave: voisipa aina syödä nappuloita.....

Frodo on jo hiljalleen päässyt eroon tavastaan ryöstää Merrin ruuat. Se on oppinut, että Merrin lopetettua se voi sitten mennä nuolemaan tyhjän kupin, oliko maku sama, kuin omassa kupissa. 


Odotellessa voi käydä huonosti. Voi jäädä ilman nappuloita.  Frodo ei jostain syystä arvaa tulla oma-aloitteisesti tämän ns. aktivaattoritornin  luokse syömään, jos Merri on siinä.  


Lopulta, valvovan silmän alla, Frodokin saa syödä nappuloita. 


Ei kuitenkaan kaikkea. 


Yhteinen mielenkiinnon kohde katkaisee syömisen täysin.   Ulkoa kuuluu ääniä!!   Tuleeko joku??  
Ei tule. Jatketaan syömistä. 



Makuja on monia. Jokainen valitkoon omansa 😉

28 kommenttia:

  1. Minulle ihan uusi tuttavuus tuo myskikurpisa, mutta mokkapalat tuttuakin tutumpi herkku
    Kivat nuo sukat. Tuo Novitan lehti taitaakin olla varsinainen aarre. Olen nähnyt tusinoittain upeita karkkisukkia..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Selasin äsken vanhaa lehteä ja sielläkin oli ohjetta tuolle kurpitsalle, paahdettuja paloja.
      Tuo karkkien ja neuleiden yhdistelmä on varmaan monelle puoleensavetävä. Tulossa taitaa olla vielä suklaa ja pipariaiheisia ohjeitakin. Herkut houkuttelee varmasti enemmän, kuin jokin, mitä ei voi syödä ;)

      Poista
  2. Myskikurpitsa on uunikasviksissa suurinta herkkuani, mutta oman kaupungin kaupoista sitä ei saa vaan pitää mennä naapuriin markettiin. - emäntä

    Raksujaaaaa!!! - Max

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paras maku maailmassa on raksut! t: Merri ja myös Frodo, jos pääsee osingoille

      Poista
  3. Makuja on tosiaan monia. Myskikurpitsakeitto on herkkuani, todella hyvää. En ole huomannut vatsavaivoja siitä saavani, mutta ehkä en olekaan syönyt sitä tuollaisia määriä.
    Mokkapalasi näyttää todella hyvältä! Sitä olen varmaan tehnyt viimeksi koulun köksäntunnilla. Josta on aikaa ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maku oli todella oikein hyvä :) En yleensä muutenkaan tee sosekeittoja, joten ei herättänyt luottamusta kanssaruokailijassa :) ehkä pitäisi tehdä useammin...

      Poista
  4. Kivat karkkisukat ja hyvät värit.
    Minäkin sain oman variaationi Lumi Karmitsan suunnittelemista yökyöpelisukista tänään valmiiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän länähtänyt asettelu tuossa kuvassani ;)
      Äkkiä sait valmista lainaamastasi kirjasta. Kiva malli vie mennessään :)

      Poista
  5. Hienot sukat; osaisinpa minäkin! Kirjotaanko nuo kirjaimet neuleen päälle vai ovatko ne kirjoneuletta?
    Myskikurpitsa on tuttu juttu. Keittoa en ole tehnyt, mutta pannulla paistettuna on oikein hyvää. Leikataan poikittain pihvin mallisia n. 1,5 cm paloja, maustetaan, öljytään (voi leivittääkin) ja paistetaan pannulla molemmilta puolilta. Siinä menee kuori samassa ja on hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjaimet kuuluvat neulottavaan kuvioon (mikä on minulle ehdottomasti helpompi tapa, kuin se silmukointi!).
      Ai pannulla? ei siis pelkästään uunissa valmistettavaa. Pitää varmaan joskus kokeilla sitäkin, kun mielikuva keittokattilallisesta tasaantuu ;D

      Poista
  6. Mokkapalat on kyllä niin hyviä, niihin ei kyllästy. Pojan poika juhlii viikonloppuna kuusvuotis synttäreitään ja soitti minulle, pyysi leipomaan mokkapaloja. Ai, että se lämmitti mieltä. 😍 Upeat turkin pippuri sukat! Ja taisi tosiaan olla nopeat neuloa, en vaan tiedä uskoisinko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ompa suloista, kun voi olla mieliksi lapsukaiselle :)
      Usko pois vaan! Kiva malli vie mennessään ;)

      Poista
  7. Eipä ole täällä vieläkään langat ja puikot kohdanneet. Itse en syö salmiakkia, mutta nuo sukat on kivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika vähän syön minäkään, enkä etenkään noin tulisia mellejä ;) Tiedän kuitenkin muutaman, jotka syövät.

      Poista
  8. Minun herkkuni on myskikurpitsa jonka pehmitän uunissa ja sitten täytän jollakin sörsselillä. Kari ei siitä niin piittaa, mutta kasvissosekeitot kyllä kelpaa hänellekin kunhan on runsaasti voikkaria kyytipoikana.
    Mikä tahansa uunipeltileivonnainen jää helposti "vajaaksi" ja minä tapaan käyttää apuna jotain pienenpää uunivuokaa uunipellin sijaan. Mokkapalat on ollut jo lapsuudesta herkkuni numero yksi :-)
    Pitäisiköhän Artullekin hankkia tuollainen automaatti puuhasteltavaksi. Nyt kun sää alkaa kylmetä eikä kissamme viitsi enää ulkona juurikaan olla niin olisi edes jotain pientä aktiviteettia päivään ....
    Kivat sukat !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytetty kurpitsa voisi tosiaan olla hyvää, täytyy joskus kokeilla. Minulla ei ole mitään pienempää, laakeaa vuokaa. Nyt kun tein pitkästä aikaa, olin makeudenhimostani huolimatta aika järkyttynyt siitä sokerimäärästä, joka tähän upposi. Oli se silti hyvää, kun sitä söi ;D eilen viimeksi nappasin pakkasesta ja pistelin menemään.
      Tuo torni oli aluksi Merrillä tosi kiva. Se kävi syömässä silloin tällöin ja torniin sai jätettyä enemmänkin nappuloita, jos vaikka oli jotein menoa, että ei heti tullut kukaan kotiin ruokkimaan. Sittemmin Merrille on tullut tunne, että nappulat on syötävä aina heti, kun niitä näkee, eli se suorastaan halkaisee itsensä lopulta. Tämä on tullut ehkä Frodon myötä. Merrillä meni aluksi jonkin aikaa tajutessa, että mikäli se jättää jotain syömättä, tulee toinen ja syö ne pois.
      Tämä arvoasteikko on nyt kääntynyt vähän päälaelleen, kun Frodo on oppinut antamaan Merrille ensin ruokarauhan. Tällainen yhteinen nappulatorni ei siis oikein pelitä tässäkään kohtaa. Harvakseltaan on enää käytetty.

      Poista
  9. Taidankin kokeilla vinkkaamaasi myskikurpitsakeittoa. Viikko sitten tein myskikurpitsasta uunifeta-kurpitsapastaa, joka oli hyvää sekin. Myskikurpitsa on helpompi saada auki verrattuna spagettikurpitsaan. Onneksi sen aukaisemiseen on omat niksinsä. Kiva, että näitä kurpitsaohjeita on tänä syksynä ollut runsaasti lehdissä ja blogeissa.
    Merri haluaa olla "isäntänä" talossa. Tyttären kissoja ruokkiessa on oltava tarkkana, sillä Nemo hotkaisee hetkessä Lokinkin ruoat. Silti Nemo on hoikka, kun taas Loki kärsii ylipainosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvältä kuulostaa tuo pastaruokakin. Spagettikurpitsaa en ole ikinä kokeillut.
      Merrin isännöintitaidot ovat päivittäin koetuksella, kun Frodo tekee painihyökkäyksiä. ;) Välillä kyllä näkee, että Merri on painissa hallinnoiva osapuoli ja Frodo makaa maassa. Ehkä ne ovat niitä hetkiä, kun Merri muistuttaa olevansa se isäntä talossa. Frodo ei kyllä muista sitä kovin kauaa ;D

      Poista
  10. Minä olen syönyt usein myskikurpitsakeittoa ravintolassa ja työpaikkaruokalassa. Tykkään 👍 En ole ikinä itse kokeillut tehdä. Mokkapaloja sen sijaan tehdään poikien kanssa usein. Se on heidän suosikki herkkuja. Minulla ongelma on niinpäin, että kuorrute on liian juoksevaa.

    Nuo Turkinpippurisukat ovat mahtavat.

    Kivaa loppuviikkoa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnustan, että en lukenut mokkapalaohjetta ihan tunnollisesti loppuun asti.. En käyttänyt margariinia ollenkaan kattilassa, vaan tein pelkän rasva-sokeriseoksen ja levitin sen kakkulevyn pintaan. Sitten ihmettelin, miksi se ei näytä ollenkaan oikealta ;D Pinta oli kuitenkin vielä melko lämmin ja kuorrute sulahti ja suoranaisesti solahti paikoilleen. :) Tämä olikin suorastaan helpompi tapa, jota aion tehdä jatkossakin, jos muistan.
      Turkinpippurit ovat usein enemmän miesten mieleen, joten oletan näiden sukkienkin olevan :)

      Poista
  11. Oletpas ollut ahkerana; myskikurpitsakeittoa ja turkinpippurisukatkin vielä!👍💪 Meillä samanlainen nappulateline ja Nachon suurinta herkkua. Onnistunut sen innoissaan muutaman kerran kaatamaankin, kun pitää viimeistä nappulaa myöten kaikki saada. Meillä on sellainen muovimattokin tuossa vielä, mutta silti kaataa tornin välillä. Ehkä ihan mielenosoitustakin, että emäntä täyttäisi äkkiä lisää😁 Onpas Frodo kasvanut kovasti; ei tahdo enää tunnistaakaan samaksi kissaksi👌🐈t. Irkku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On meilläkin se muovimatto, mutta ollut viime aikoina irti (on löystynytkin). Torni oli pitkään kaapissa, kun Merri söi lopulta jatkuvasti. Frodon tulo on aiheuttanut sen, että Merrikin yrittää kai syödä aina heti kaiken, että toinen ei niitä söisi. Frodo on kasvanut, mutta siinä on silti jotain jäpikkämäistä kissateinityyliä, kun se kulkee niska hieman kenossa ja häntä piikkisuorana ;)
      Merri myös kaatoi lopulta koko tornin, kun näki, että siellä on jotain, mutta se ei tullut ulos ;D

      Poista
  12. Myskikurpitsa on lenpikurpitsani, ja tosi hyvää🧡
    Ai että miten ihanat nuo Turkinpippurisukat! Samalla kadulla olevan naapurin kissoilla myös tuon rapainen teline 🐱Kaunista viikonloppua,, 1 Adventtia ja rapsutuksia kissoille

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle tämä oli ensikosketus ruuan merkeissä. Aiemmin ostin kerran pikkujoululahjaksi ;)
      Adventti on tosiaan jo tänään! En ollut edes tajunnut! Samoin sinulle :) Kissoja on rapsuteltu jo kovasti tänäänkin :)

      Poista
  13. Varmaan oli hyvää kurpitsakeittoa, nam.
    Ja justiinsa eilen leivoin mokkapaloja. Mutta laitan sen kuorrutteen aika pian uunista ottamisen jälkeen, niin,että leipomus on vielä aika lämmin, niin päällinen ei kovetu niin pikasesti.
    Noi sun kisulit on kyllä niin veikeitä pakkauksia ja kiva niiden touhuja on katsella.
    Hyvää marraskuun loppua sulle sinne ja kisuleille myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla taisi käydä ihan tahattomasti tuo sama, että levitin kuorrutteen, kun pohja oli aika lämmin ja koska en ollut sulattanut margariinia, se sulahti pintaan ihan itsestään hetken päästä, kun olin jo ajatellut, että nythän tuli outo ilmestys ;)
      Mitäpä tässä muuta, kun kissojen kanssa seurustelee, kun lapsetkin on jo aikaa sitten muuttaneet omilleen ;D
      Mukavaa päivää sinullekin!

      Poista
  14. Spaghettikurpitsan leikkaus vaatii melkoisesti voimaa, tätä myskiä en olekaan yrittänyt nujertaa.
    Molemmat on hyviä maultaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joku tuossa kommentoi, että spagetti on vielä kovempi. Itse en ole verrannut. Vähän heikoksi on jäänyt kurpitsoiden maistelu tässä talossa, mutta tämä oli niin hyvin suositeltu, että piti testata ;)

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!