Sisäinen roskisdyykkarini ei kestänyt katsoa, kun tiimihuoneen kello oli laitettu roskiin! Kaivoin sen tietenkin turvaan, ajatellen, että teen siitä sitä kuuluisaa JOTAIN 😂 Mielessä käväisi mm. tarjotin tai osa jotain "taideteosta".
Kotona irrottelin kellokoneiston ja viisarit. Pohja on minusta kaunis. Olen tottunut katselemaan sitä työhuoneen seinällä vuosikausia, senkin jälkeen, kun kello jo oli poistettu seinältä... Kamalaa olla huoneessa, jossa ei olekaan enää kelloa!
Päätin käydä askartelukaupassa katsomassa, löytyisikö edullisesti uutta koneistoa ja löytyihän sieltä. Hinta oli tuon 5,15 e, sisältäen viisarit ja taustaosan. Pelkkiä viisareita olisi myös ollut myynnissä. Kellon taustalevy on vaneria, eikä siis kovin paksu. Valitsin pienimmän syvyyden tuohon läpivientiosaan, 3mm.
Tämän jälkeen kaikki menikin pieleen. Vietin tunnin rassaten näitä yksinkertaisia osia paikoilleen! Viisarit roikkuivat tai putoilivat. Olin keksivinäni ties minkälaisia ratkaisuja ja laitoin takaosan väliin ohuen väliosankin, kuten aiemmassakin oli ollut.
Mikä voi mennä pieleen näin yksinkertaisessa ohjeessa?? Etsin jo netistäkin ratkaisua, mutta tätä samaa kuvaa pukkasi vaan esiin. Eikö missään ole rautalankaohjetta ymmärtämättömille, kun sitä tarvitaan???
Päätin luovuttaa ja pakkasin osat nätisti kaappiin, ettei niitä tarvitsisi etsiä kissojen jäljiltä. Hetki Merrin rauhoittavassa seurassa riitti tasaamaan hermopaineen (vanha kuva). Päätin varttua, että mies olisi kotona ja auttamassa.
Lopputuloksena syntyi, mikäpä muu, kuin kello! Myönnän että syntyi myös hienoista ärsyyntymistä siitä, että en ollut itse tajunnut, missä vika piili. Ostamani koneisto oli sittenkin aavistuksen liian lyhyt, eikä varsinainen kierreosuus ylettänyt pyörimään. Mies kaiversi kellon takana reikää laajemmaksi, että läpivienti pääsisi lähemmäs pääliosan kiinnitysrengasta. Hän jätti myös kokonaan pois nuo kaksi alimmaista rengasta (luulin, että minä olen se, joka ei paljon ohjeita tutkaile). Siitähän se sitten lähti sujumaan. Kelloa on nyt testattu meidän keittiössä ja toimii edelleen. Tässä on nyt sekuntiviisarikin, vanhassa ei ollut. Arvaatteko mitä tapahtui vanhoille viisareille, että heitinkö roskiin vai en?
Ei minusta kelloseppää tullut, mutta näin loppujen lopuksi, miten kellon voi rakentaa jatkossa mihin tahansa alustaan. Kotona on niin paljon kelloja, että tänne ei kannata alkaa rustailemaan uusia, mutta voisiko vaikka mökin vessan seinälle? 😂
Mitä kello on?
1) puuta
2) luuta vaille nahkaa
3) yhtä paljon, kuin eilen tähän aikaan
4) viittä vaille
5) puoli
6) liikaa
Mitä sinä vastaisit? 😄
Loppuun on pakko laittaa ratkaisu suureen hoitajapulaan!
Löysin varaston, jossa lojui niitä paljon kaivattuja "käsipareja" !!!!
Kaunis kello. Hyvä, että pelastit sen ja yhteistyöllä saitte kuntoon. Kysymykseen vastaan, että "yhtä paljon, kuin eilen tähän aikaan".
VastaaPoistaKännyköiden myötä moni on luopunut mm. rannekellosta. Keittiörempan jälkeen emme laittaneet takaisin seinällä aiemmin ollutta kelloa. Ei vaan tee mieli nakuttaa reikiä maalattuun seinään. Mikrossa on pimeälläkin näkyvä kello. Siitä huolimatta katseeni osuu aina vanhan kellon paikalle halutessani tietää ajan.
Tuossapa on oivallinen ratkaisu hoitajapulaan. Kun nuo käsiparit yhdistää lukuisiin etähoitoehdotuksiin ja digitaalisiin ratkaisuihin, voidaan varsinkin mummut ja papat kärrätä samantien hautuumaalle.
Niitä käsipareja aina puhutaan ja ihmetellään, niin tässähän näitä tosiaan olisi, eli tilanne on selvästi ratkaistavissa ;) Hoitopuolella ollaan vähän närkästyneitä tuosta sanavalinnasta, kun ei tarvita hoitajia, vaan ylipäitensä mitä tahansa käsipareja.
PoistaOlihan tuokin sanonta tosiaan tuttu aikaa kysyttäessä ;D
Ei meillekään tullut enää seinäkelloa keittiörempan jälkeen.
Hieno tuunaus . Meillä hajosi kellon koneisto kodin ruokahuoneen seinältä ( meidän häälahja) siellä se vieläkin nököttää. Arvaa montako kertaa siihen tuli katsottua sen rikkouduttua.
VastaaPoistaVarmasti aika monta :) Jopa seisovaa kelloa tulee katsottua ja välillä menee lankaankin ja luulee, että se näyttää oikean ajan.
PoistaHieno kello, joka kyllä ansaitsi tulla korjatuksi.
VastaaPoistaKyllä tässä jotain historian havinaa omaan tiimiin liittyen on :)
PoistaHih, olipa ihana postaus... ensinnäkin kysymykseesi vastaan, että 3
VastaaPoistaKäsipareja tarvittais täälläkin.... niihin vastaus on 1 (lienevät puuta) heh heh!!
Et tietenkään heittänyt vanhoja viisareita pois... mullakin on näet pussillinen kaikenlaisia kellonosia, rattaita/viisareita ja mitä eriskummallisimpia kiekuroita, joita ukkokultani on purkanut herätuskelloista, joihin laitan valokuvia. Taas äidin muutosta sain uuden herätyskellon johon etsiä sopiva kuva!!
Ja minäpä heitän sinua taasen haasteella... kesätöihin liittyen tälläkertaa... kun minuakin haasteella muistettiin...
eli sitten joskus kun ennätät!!
Syksyiseen eloosi iloista ja hyvänmielen jatkoa!
Onneksi ei tule sellaisia virallisen tahon haasteita, näiden kanssa kyllä vielä pärjäilee :)
PoistaVois olla sellaset kirjaavat käsiparit, jotka kirjoittais hoitokertomukselle samanaikasesti, kun lihaa ja verta olevat käsiparit tekis sitä työtä. meillä siis kirjataan hoitokäynneillä suoraan puhelimeen.
Harmi, kun ei ole tullut mieleen alkaa purkamaan muita kelloja ja laitteita. Mies olisi varmaan mielissään ;D
Syntihän se olisi ollut, jos noin kaunis kello olisi päätynyt roskiin. Hieno on!
VastaaPoistaYksi lisävastaus kysymykseen "Mitä kello on?" - "Ai ny vai?" (lausutaan Tampereen murteella)
Unohdin viedä kellon tänään töihin ja se raksuttaa tuossa meidän keittiön tasolla nojaamassa. Töistä tullessa ihmeteltiin, että missä se sekuntiviisari nyt on?? Voin vaan kuvitella, mitä mahtoi liikkua kissan (luultavasti Frodo) mielessä, kun se on katsellut tuota liikkuvaa ja raksuttavaa viisaria ;D Onneksi löytyi ja oli painettavissa takaisin.
PoistaVoi kun tulee niin ikävä meidän edesmenneitä kisuja kun katselen tuota sun kisun kuvaa. Ihana juttu tuosta kellon korjaamisesta.
VastaaPoistaKissat, kuten muutkin lemmikit on niin rakkaita, että ne jättävät ihan jäljen sydämeen.
PoistaAivan mielettömän hieno kello! En olisi minäkään raaskinut roskiin heittää. Kysymykseesi pitää vastata, että viistoista kymmenen. Sisäpiirijuttu, kun vanhin poika pienenä aina kelloa kysyttäessä vastasi noin:) En tiedä mistä oli oppinut tuon. Olipa yhtä hupaista, kun bongasimme elokuvan nimeltään Lähtö Yumaan 15:10. Oli aivan pakko katsoa tämä ja hyvähän se oli.
VastaaPoistaVälillä jotkut jutut vaan kolahtaa kohdilleen. Joskus tulee puhuttuakin jotain ja kohta sama asia tulee ihan toisessa yhteydessä esiin. Minä tilasin matkan Pompeijiin ja melkein heti sen jälkeen telkusta tuli aiheesta dokumentti jne.
PoistaJotain olisin kellotaulusta kehitellyt, jos ei oltais saatu korjattua. Frodo oli tosiaan tänään katsellut kellon sekuntiviisarin pyörimistä tuolla pöydällä, kun unohdin kellon aamulla kotiin. Viisari oli poissa. Onneksi löytyi ja sai vielä takaisin, eikä kello ollut muuten hajonnut. Huvittaa tuo ajatuskin, että kissa on varmaan pitkään seurannut viisarin liikettä ja sitten päättänyt toimia ;D
Varmaan muutaman kerran tassulla kokeillut ja kun ei ollut vaarallinen, ei kun viisari irti😅 Onneksi löytyi👍
PoistaAi kun pidän tuosta vanhan korjaamisesta ja uudelleen käyttöön otosta ja kellojahan pitää olla joka lähtöön ja joka paikassa :-).Meillä Kari on erityisen tarkka että kellot on aina ajassa ja olen itsekin sellainen "kellonkyttääjä" ja aina jokapaikassa ajoissa tai useimmin etuajassa.Eli kelloja tarvitaa ja niitä hoitokäsiä !
VastaaPoistaPakkolain myötä puukädetkin varmaan pakotetaan töihin ;D
PoistaKyllä minunkin pahaa teki, kun näin kellon roskiksessa. Jos ei olisi saanut korjattua, niin jotain muuta olisi syntynyt.
On kyllä kaunis kello. Ja kello on tietenkin 3) yhtä paljon kuin eilen tähän aikaan ja 6) liikaa. :-D
VastaaPoistaAi kun ärsyttää kun kysyy joltain kelloa ja se vastaa noin ;D Entäs jos kysyy, että milloin mennään johonkin paikkaan ja vastaus on, että ens kesänä kello 4 ;D En tiedä, onko tämä vaan tälläistä paikallista huumoria, vai meneekö läpi koko maassa.
PoistaSinä sitten olet kätevä emäntä! Ihana kello sai uuden elämän, hienoa!
VastaaPoistaKello arvoitukseen vastaan "liikaa", koska tänään meidän kellot ovat raksuttaneet ihan liian nopsaa.
Voi nyt olisi käsiä tarjolla hoitajapulaan. Noille olisi kyllä tarvetta joka puolella.
Sain kyllä todeta, että en olekaan kätevä emäntä, kuten ensin itse luulin ;) Luotin kuitenkin vuoren varmasti kätevään isäntään, joka taas pääsi näyttämään jotain, mitä en ollut itse heti tajunnut, vaikka oli ihan helppo juttu.
PoistaKyllä nuokin kädet varmasti otetaan hallituksen päätösten myötä käyttöön ;)
Ihana kello! Hyvä, että pelastit tuon... On hieno. Kysymykseesi vastaan, että 3) kello on yhtä paljon kuin eilen tähän aikaan :). Vanhat viisarit varmaankin säästit?
VastaaPoistaJuu, ilman muuta säästin. Ovat onneksi pienempikokoisia säästää, kuin itse kello ;) Pieniä hamstrauksia mahtuu enemmän, kuin isoja.
PoistaKello raksuttaa taas toimistomme seinällä ja silmät voivat turvallisesti hakeutua katsomaan aikaa siitä tutusta kohdasta :)
Kaunis kello :)
VastaaPoistaHyvä, että pelastit sen.
Ei tällä hirveästi arvoa tainnut olla, muuta kuin korvaamattomana ajan näyttäjänä ;)
PoistaHyvä että kellosta tuli toimiva. Kaunis kello!
VastaaPoistaVastaisin " yhtä paljon kun eilen tähän aikaa."
Saa nähdä mihin tässä vielä ajaututaan hoitaja pulassa/ sh palkka asioissa.
Ankeat on ajat.
Minä jo pelästyin eilen soittoharkoissa, kun alkoi ovelta kuulua jytinää, että tullaanko sieltä jo hakemaan minua töihin ;D Ei tämä hyvältä näytä! Hirmu määrä hoitajia on jo jättänyt ammattioikeutensa tänä vuonna!
PoistaKiitos samoin sinulle!
VastaaPoistaHyvä että saitte kellon lopulta toimimaan. On tosi ärsyttävää askarrella jonkin asian kimpussa pitkään, jos lopputulos on pelkkä nolla. Lapsena aina huvitti kun kysyttiin paljonko kello on ja kaveri vastasi, että karvaa vaille karva. Täysin älytöntä, mutta aina se jaksoi naurattaa. Halvat oli huvit silloin eikä meidän huvit nykyäänkään kovin kalliita ole. Onneksi löysit lisäkädet, maailmassa on yksi ongelma vähemmän.:)
VastaaPoistaPitää paikkaansa. Oli jo niin turhautunut olo tuon kanssa yksin touhutessa. Kaikenlaisia fiksuja kommentteja sitä tulee aina viljeltyä ja tuo kello kirvoitti heti muutaman muistoista esille ;) Halvat huvit eivät rasita kukkaroa ;D
PoistaOn tosi upea. Ihanaa uusiokäyttöä.
VastaaPoistaOli kiva saada poisheitetty taas uuteen uskoon :)
PoistaOlen itsekin vähän tuollainen "kaiken pelastaja" miettien, että ehkä tästä vielä joskus voi tehdä jotain... Olen yrittänyt opetella tavasta eroon, kun sitä pelastettua ehkä joskus tarvittavaa kertyy aikojen myötä niin paljon, ettei edes enää tiedä, mitä omistaa. :D Pari vuotta sitten muuton yhteydessä laitoin aika paljon roskiin, vaikka se ei kivalta tuntunutkaan, ja kummitytölle meni osa askartelutarpeiksi.
VastaaPoistaMinulla on askarteluhuoneessa suoranainen pelastuspartion aarreaitta ;D Yritän kaikesta huolimatta pitää myös mielessä tuon hävittämisvaihtoehdon, edes kierrätysmielessä. Muutossa on varmasti oiva hetki tehdä vähän inventaariota. Jos ei muuta, on jätettävä pelastusoperaatio jälkikasvulle perinnöksi ;)
Poista