lauantai 2. heinäkuuta 2022

Vastustamaton halu liikkua

 Kun mittari hivottelee yli 30, on joidenkin mielestä aika maata reporankana paikallaan ja seurustella esim. muiden pihan eläinten kanssa.  Frodo osaa ottaa rauhallisesti ja siirtyä tarvittaessa sisätiloihin.   En osaa edes kuvitella, miltä tuntuisi olo, jos olisi vielä turkki päällä. Hiki valuu jo muutenkin. 



Siitä huolimatta, tai juuri sen takia, tuli mieleen, että lähdetäänkös lenkille? Aluksi heitin ehdotukseni ihan vitsinä, mutta  lähtöhän siitä tuli, kun toinen suostui ehdotukseen.  Olin lukenut lehdestä, että paikallinen eläkejärjestön käsityökerho on koristellut kuntopolkua virkkauksin. 


Isoäidinneliöt jalossa muodossa!   Virkkauksia oli siellä sun täällä reitin varrella. 


Tämä reitti oli oikeastaan esteetön, jos pyörätuolilla liikkuja löytää riittävän vahvan työntäjän.  Jonkin verran oli korkeuseroa maastossa.  Merkillistä, miten omassa kaupungissa löytyy aina uusia paikkoja, joissa ei ole koskaan tullut käytyä. 


Kuntopolun varrella oli frisbeegolfrata. Aika moni muukin oli lähtenyt kuntoilumielessä liikkeelle, vaikka lämpömittari näytti punaista.  Itse olen kerran käynyt toisessa paikassa heittelemässä frisbeetä. Ei sekään pöllömpi laji ole.  Lapsena kyllä heitettiin sitä perinteistä frisbeetä paljonkin 😀


Öttiäinen kohtaa Liskon.  Tämän alueen ravinnossa on varmasti jotain outoa, jos eläimet näyttävät tältä 😂


Tässä on verkot pahasti sekaisin!  Mies sanoi, että ei kannata omaan pihaan tällaista alkaa rakennella...


Tässä on varmasti metsän valtias, vihainen lintu.  Se asuu kaikkein tyylikkäimmässä puussa, jossa ruokaa notkuu oksilla.  


Reitti oli aika lyhyt, joten keksittiin lähteä vielä toisellekin luontopolulle.  Sieltä on vain tämä yksi kuva.  Reitti oli paikoitellen lähes umpeenkasvanut ja piti väistellä sekä punkkeja, että hyttysiä. Matkan varrella oli lintutorni. Lintuja ei juurikaan näkynyt (maallikon silmin). Ei edes pingviinejä. Nuorimmainen, joka nytkin oli mukana, kysyi taannoin eräälle lintutornille  mennessä, että onko täällä pingviinejä ja siitähän se juttu sitten jäi elämään. 
Eipä aikaakaan, kun luulimme reitin jo kääntyvän takaisinpäin, saimme huomata olevamme eksyksissä... ainakin polun merkinnät päättyivät.  Päädyimme taajama-alueen sivutielle ja sieltä talsimme auringon porottaessa melko pitkän matkaa takaisin autolle.  Pääasia, että oli mukavaa! 😂

Nyt onkin puolivuotiskatsauksen paikka kävelytavoitteen suhteen.  Minulla on tavoite 500 kilometriä kävelyä tälle vuodelle. Lasken matkat puhelinsovelluksella ja mukaan kelpuutan vain lenkkeilyn, en esim. kaupassa haahoilua.   Yllätyksekseni pääsin puolessa vuodessa yli tavoitteen! 254,4 kilometriä vuoden alusta lähtien! Se on todella yllättävää, kun olen mielestäni kävellyt aika satunnaisesti, joinain kuukausina hyvinkin vähän.   
Voinkin nyt todeta, että minulla on potentiaalinen mahdollisuus päästä tuohon kokonaistavoitteeseen!


Ensimmäinen työpäivä, tai oikeammin puolikas sellainen, on takana. Tuntui ihan reippaalta tuo töihin lähtö ja siellä olo. Ei ollut enää  kuristavaa jännitystä, eikä jähmeää oloa.  Tämä ei tarkoita, etteikö olisi ollut perhosia vatsassa. Salasanat olivat tietysti kadonneet muistista ja niiden kanssa puljatessa piti hermoilla ja soitella moneen paikkaan. Töitä oli lisäksi jaettu liikaa ja lisää ropsahti matkan varrella. Sain onneksi 1 käynnin muualle, mutta silti meni hieman ylitöiksi.  Ylitunteja ei saisi nyt tulla, kun teen puolikasta päivää ja Kela maksaa osan palkasta.  En tiedä miten herkästi puuttuvat, tai huomaavatko.  Tai itsehän niistä kuuluu varmaan ilmoittaa. Ehkä ei puolituntisesta kuitenkaan.    Oli mukava nähdä työkavereita ja asiakkaita.  Ehkä tämä tästä vielä käyntiin lähtee. Työmäärä kyllä hirvittää, kun ei apua tunnu saavan kovin herkästi, jos ollenkaan.  Helletauot ovat tuntematon käsite.  Syömisestäkään ei tarvitse huolehtia, kun puolikkaaseen päivään ei kuulu ruokataukoa 😂  Oli minulla pieni eväs kassissa, mutta en muistanut syödä sitä, eikä ehtinyt tulla nälkäkään.  Huonompana juttuna pidän sitä, että minulla ei ole koskaan jano ja juomapullo ei kulu juuri lainkaan.  Pitäisikö laittaa puhelimeen hälytys puolen tunnin välein?
Pehmeä lasku jatkuu, sillä lauantai ja sunnuntai ovat vapaapäiviä. 

Leppoisaa viikonloppua Teille Kaikille!

22 kommenttia:

  1. Onpa ihana kässäpoloku! Tuommonen verkko ois kiva, siihen tarttus roskat ja öttiäiset :D
    Kiva, että tytöt alko hyvin ja on "pehmeä" alotus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sais olla aika tiheäsilmäinen, että öttiäisetkin tarttuis ;D
      Nyt tarvis vaan porskuttaa töitä eteenpäin ja elokuussa on loma.

      Poista
  2. Oletpa reipas kun tämmöisillä helteillä jaksat lenkille lähteä. Taitaa metsässä kuitenki olla vähäsen viileämpää. Olen miehesi kanssa samaa mieltä, ei tuommoisia lankaverkkoja luontoon. Tuohonhan voi pikkulinnut jäädä helposti kiinni ja kuolemaan. Ei ihan loppuun asti mietitty idea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reippaus ja pieni hulluus kulkee minulla käsi kädessä ;D
      Verkkojen kanssa voi tosiaan olla ongelmia. Tuossa on kai aika suuret reiät, niin ei liene vaaraa. Ottavat pois kesän lopussa. Mies ajatteli ehkä enimmäkseen ulkonäköä ;) Onneksi ei ole vaaraa: meidän pihalle ei tule tuollaista taideteosta.

      Poista
  3. En ole koskaan oikein innostunut tuollaista käsitöiden käytöstä.Olen ilmeisesti sen verran yksioikoinen tyyppi.Mutta se on kivaa että ihmiset ovat aktiivisia tavalla tai toisella. Ja kävelyhän on aina hyvästä. Itse pyrin 10 000 askeleeseen /pvä mutta hellepäivät erikseen :-). Otathan niin rauhallisesti töissä sen minkä pystyt . Tsemppiä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä sain lahjaksi askelmittarin ja innoissaan mittasin, kuinka "hirveän" paljon tulee töissä askelia... oli pettymys. Mittari ei ota heti kaikista pienistä askelista, joita töissä tulee paljon ja asiakkaiden välimatkat kuljetaan autolla. Jos haluaa tuon 10 000 niin pitää käydä lisäksi lenkillä, minun todellisuudessani. Miehellä tulee töissä harva se päivä tuo määrä täyteen, kuten varmaan monessa muussakin työpaikassa.
      Tämä pakollinen ei-saa-tehdä-ylitöitä-tilanne vähän tasaa väkisinkin. Harmittaa vaan kysellä jatkuvasti, mihin töitä voi "tyrkyttää". Tytönjakokin on aika kädetön tässä työntekijätilanteessa. Minulla lipsahtaa helposti ylitöiksi normaalisti, vaikka en ylimääräisiä vuoroja tee kuin todella harvoin. Meinasin lisätä, että hätätilanteessa, mutta sekin taitaa olla tarpeen päivittäin ;D

      Poista
  4. Hauska ulkoilupolku.
    Muistahan tosiaan juoda vettä töissä ollessasi. Näillä helteillä nestehukka yllättää herkästi.
    Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että saa itsensä jollain keinolla liikkumaan, vaikka sitten menemällä ihmettelemään jotain luontopolkua :)
      Minulla on juomapullo jatkuvasti käden ulottuvilla, mutta "näkymättömissä". Aina on mielessä myös se, että ei ole lähellä vessaa, jos tulee pissahätä. yritän parantaa tapani.

      Poista
  5. Hienosti menee kävelytavoitteen suhteen ja kiva, että viikonloppu on vapaa. Hyvää heinäkuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vaan menekin! Oikein hämmästyin, kun olen kuitenkin niin laiska liikkumaan. Tämä kyllä kannustaa yrittämään loppuvuodelle tuota toista puolikasta tavoitteestani.

      Poista
  6. Kiva koristeluidea luontopolulle. Varsinkin lapset ilahtuvat, vaikka kyllä minäkin tykkäisin noita katsella.
    Minulla on hoidossa 17-vuotiaat kissaveljekset. Toinen kärsii selvästi helteestä. Se makaa reporankana suurimman osan päivästä. Toinen on taas muutenkin varsinainen adhd-tyyppi, eikä kuumuus lainkaan hiljennä sen vauhtia. Kissanhoitajalta hiki valuu pitkin päätä, kun ikkunoita ja ovia ei voi pitää yhtään auki. Kissat karkaavat oitis.
    Mukavaa, että saatoit aloittaa työt hitaammassa tahdissa. Pitkän poissaolon jälkeen työhön orientoituminen vaatii aina oman aikansa. Ehkä kännykkään asennettu muistutus juomisesta auttaisi. Kannattaa ainakin kokeilla.
    Mukavaa viikonloppua sinulle ja tietenkin myös kissoille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisi siinä mainoksessa lukea juuri lasten innostamisesta.. :)
      Oi miten kunnioitettava ikä kisuilla! Yllättäviä tilanteita tulee, kun oma arki poikkeaa totutusta. Eipä niitä ikkunoita tosiaan niin vaan auota.
      Yllättävän helppo oli mennä töihin. Ajattelin, että jännitän jo edellisen yön, enkä saa unta, mutta en sittenkään. Hyvin nukuin. Jotenkin ei vieläkään ymmärrä, että olen taas töissä, on niin kummallinen tuo puolikas vuoro. Päästä on valunut viime kuukausien aikana ulos kaikenlaista tarpeellista ja tarpeetonta ja nyt alkaa taas pääkoppa täyttyä. toivottasti ei ylikuormitu.
      Kissamaisia ilonhetkiä sinnekin!

      Poista
  7. Kiva luontopolku jossa kaikkea kivaa.Täällä kun on kuumaa ja kosteaa niin monta kuukautta niin pakko liikkua vaikka oliskin tosi kuumaa; mutta sen vuoksi pitää herätä tosi aikaisin jolloin vähemmän kuumaa.
    Hienoa että olet saavutttanut jo yli puolet vuoden tavoitteesta ,niin sitä pitää, ja tsemppiä jatkollekin että tulee se vuositavoite täyteen. Hyvä että oli pehmeä lasku töihin , ja toivottavasti jatkossakin niin ettei tule paineita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottuuko tuohon teidän kuumuuteen, kun se on päivittäistä? Onhan se tosiaan liikuttava muulloinkin, kuin sadeaikana :) Täällä valitetaan muutamasta helleviikosta, kun on ensin vartuttu kesää, kuin kuuta nousevaksi ;D
      Vähän hämmästyin, kun huomasin, että olen oikeasti puolessavälissä. Kyllä tuo innostaa!
      Töitä tuntuu olevan niiiin paljon, että toivon tosiaan pysyväni paineettomana.

      Poista
  8. Voi kunka kisuli ottaa rennosti ja on saanut siilen kaveriksi. Minäkin olen katsellut elukoita,että voi kuinka ne helteellä selviävät oaksujen turkkien kanssa!! Ihan ulkoilureitti siellä!.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän eloa vois olla, jos siili liikkuis :) Paljon olis kivoja reittejä, kun vaan aina olis tiedossa. Pikkuhiljaa selviää.

      Poista
  9. Tuo sekainen verkko vaikuttaa ihan samalta kun mun kansakouluaikainen lanka sotku. :D
    Jokunen vuosi sitten oli nuo neulegrafitit enemmän muotia, ainakin jossainpäin, niitä näki joka puolella. Kyllähän ne kivalta näyttää, saattaahan joku hyönteinen tai lintu käyttää niitä johonkin tarpeeseenkin.
    Jotenkin olen minäkin miettinyt sitä, kun kesää ootellaan haralla hapsin ja sitten se onkin näin tukalaa. Jotain on pielessä, ikää liikaa tullut tai väärä asuinpaikka, kun 10 v sitten ei tuntunut näin pahalta auringonpaiste. Kyllä taas tuskastutti ja koko ajan hiki vuoti. Nyt on vähän helpompi lämpötila jo.
    Puoliaikainen työ olis uskomattoman hyvä juttu, toki kannattaa muistaa hörpätä jotain senkin välillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koulussa selvitettiin lankoja erinäisenkin kerran ;D Onhan nuo ihan kivoja ja erilaisia katsella luonnossa, jos sitten kerätään taas pois myöhemmin, kuten varmaan nämäkin.
      Olisko tuo otsonikerros ohentunut vuosien myötä, kun ilmastonmuutoskin puhututtaa.
      Voisipa aina tehdä puolikasta työaikaa ja saada sitten kokoaikapalkan ;)

      Poista
  10. Kerrassaan upeat käsityöt esillä. Todella kiva idea tuoda ne näin esille.
    Kauniit maisemat.
    Me juuri kotiuduttiin reissusta.
    Ajattelin samaa juuri ,kun Lulua katselin. Läkähtyisin jos itsellä olisin turkki päällä.
    Kesäiloja viikkoosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuntoilu on mukavampaa, kun on jotain erityistä ihmeteltävää.
      Nyt on pidettävä pää kylmänä, ettei tule liian hiki ;D

      Poista
  11. Olipa kiva kuulla, että työn aloitus sujui paremmin kuin aikaisemmin kun kokeilit! Tauko tehnyt hyvää👍 mutta onhan se rasitus, että töissä pitää aina tehdä ihan täysillä, vaikka puolikasta tekisi.
    Kivoilla luontopoluilla olet käynyt😊 Itsekin huomasin reissullamme, että vaikka mainostetaan että pyörätuolilla pääsee, todellisuus voi olla ihan toinen. Oikeasti se työntäjä pitäisi olla joku voimamies tai sitten lankuista huolimatta alusta on kauhean epätasaista, että ei siinä pyörätuolilla mennessä kovin kauaa pysty istua tärinältä. Mutta hyvä että yritetään👍T. Irkku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aiempi ahdistus ja palleajännitys ovat nyt poissa. Hieman harmittaa se, että en ole ollenkaan kartalla omien asiakkaideni asioista, siis muista, kuin perusasioista. Haluaisin aina tietää, missä mennään.
      En tiedä, miksi aina nostan tuon esteettömyysasian esille. Monessa polussa jo ihan mainostetaan, että pääsee ainakin osan matkaa pyörätuolilla, tai esim. rollalla. On hienoa, että on ajateltu kaikenlaisia ulkoijoita. Välillä tuo esteettömyys näyttää tarkoittavan, että ei ole rappuja ja mahtuu työntämään pyörätuolia, mutta sitten on edessä mäki. Pienikin mäki on hiekalla aikamoista punnerrettavaa, kun toinen istuu tuolin kyydissä. Jyrkempi mäki alkaa olla jopa vaarallinen, kun istuja voi liukua tuolista pois, tai työntäjän kengät alkavat luisua hiekalla.

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!