Luissa ja ytimissä

 

Syksyn kääntyessä talveksi alkaa ulkona ilma olla vähintäänkin koleaa.  Lunta ei vielä ole ja pakkasiakin vain silloin tällöin. Vettä satelee harva se päivä.  Merriäkään ei enää huvita niin kauaa olla ulkona, vaikka joka päivä se sinne  haluaakin.  Päivän mittaan menee pitkiä aikoja loikoillessa ja päiväunia vedellessä.  Joskus löytyy kummallisia, uusia virikkeitä, joita pitää tutkia. 

Kävin Rustassa etsimässä valokaapeleita ja heti ensimmäisellä reisulla silmä kiinnittyi tähän alla olevaan ovimattoon.  Hypistelin sitä pitkään, mutta jätin hyllyyn.  Kissa muistuttaa erehdyttävästi Merriä pienenä 😍 Toisella valokaapeleiden hankintareisulla en enää päässyt maton ohi, vaan kaappasin sen kainaloon.  Tämä tulee ulko-oven eteen, mutta ei ihan vielä. Odotetaan vielä kuivempia kelejä ja joulua.  Yllä oleva matto päätyy saunan oven eteen, jossa vanha matto alkaa jo pohjastaan murentua. 

Miten väärin on asteikolla 1-10, jos toinen kissa istuu toisen naamalla? Toivottavasti on edes alapesut tullut tehtyä... 

Matot "pyörivät" nyt vielä olohuoneen lattialla ja harmaa matto on selvästi enemmän Merrin mieleen. 

Vaikka pakkasiakin on ollut, on pihalla ihme kyllä vielä jotain kukkijoita!  Arovuokko ja orvokki sinnittelevät kukkapenkissä. 

Varmaa on myös se, mikä amppeli tulee ensi vuonnakin terassille! Tämä kirjava kukka on kukkinut ihan koko kesän, eikä loppua näy.  Kukkia paremmin tuntevat voivat nyt nimetäkin tämän, kukan, jos siltä tuntuu 😄 (lisätty: calibrachoa). 

Tämä on ihan uskomaton väripilkku edelleen, punaisine ruukkuineen. 

Kylmenevinä iltoina on tietysti mukava vetää villasukkakin jalkaan.  Luut ja ytimet kaipaavat lämpöä ympärilleen.  Suuren suomalaisen toivesukkakirjan ensimmäinen malli on nyt neulottu.  Kyseessä on Marjaana Forever -nimiset sukat, jotka on suunnitellut Marjukka Vuorisalo.  Sukat ovat ohjeessa kokoa 42 tai 46, neulottuina puikoilla nro 3 ja niihin sopivalla lankavahvuudella.  Oman versioni tein Venlasta, puikoilla 2½, jolloin sain sukat kokoa 39.  Lankaa kului vaivaiset 55g. 

Sukat aloitetaan kärjestä, mikä oli ihan ok ja onnistui.  Ohjeessa sanotaan, että sukat on neulotttu 3 puikolla, eli kahdella on silmukoita ja 1 neuloo!  Meni vähän yli hilseen.  Sukat voi neuloa myös perinteisellä viiden puikon metodillakin, kuten sitten teinkin.  Terä sujui hyvin, mutta tuo kantapää... voi että se tuotti harmaita hiuksia (vielä entisestäänkin).  Lopulta tein sen kuten ymmärsin, ja lopputulos on tässä. Kanta ei ole vahvistettu.  Se näyttää kummalliselta, mutta jalassa tuntuu yllättävän hyvältä!  Ehkä ohjetta toistaessa tekisin sukat varresta varpaisiin ja kikkailisin ihan tavallisen kantapään. 

Pelkillä luisilla jaloilla kulku voisi olla aika kolisevaa, mutta sukka suojaa ja pehmentää. '

"...kuu paistaa kelmeästi, sukka kulkee keveästi..."  

Muistan vastaavan tekstin 8 luokan lukukirjasta: "Kuu paistaa heleästi, kuollut ajaa keveästi".  Tämä lause on seurannut minua aina muistoissani, joten tämä sukkamalli kosketti siinäkin mielessä 😂

Pysykää lämpiminä, älkää kylmettykö!