keskiviikko 3. marraskuuta 2021

Arttu lenkittää

 Vuoden alussa yritin tsempata itseäni liikkumaan enemmän, asettamalla mm. 500 kilometrin kävelytavoitteen kuluvalle vuodelle.  Olen laittanut joka kuukauden saldon tuohon blogin sivuun, osittain siksi, että alkaisi itseä innostaa tai hävettää noita lukuja lueskellessa...  Siellä on tosiaan muutama kuukausi täysin nollilla, hyvä ettei sentään ihan pakkasen puolella 😱  Yllättävän hyvin on kuitenkin yhteensä kilometrejä, kun tuli tuolla alkuvuodesta kirittyä. Silti puuttuu vielä vähän yli 100 kilometriä... 

Olen ollut nyt lomaviikolla ja Arttu on ottanut selkeästi personal-dog-trainerin roolin tässä asiassa.  Kolmena päivänä peräkkäin on kävelty joku luontopolku.  Ihmisiä on ollut mukana 2-3 (ryhmäliikutusta). 


Arttu ei malttanut jäädä kuvattavaksi, vaan sillä oli koko ajan kiire tsempata porukkaa eteenpäin.  Reitit olivat sillekin uusia ja tietyt hajumerkit on aina tarkistettava, jos niitä kerran tulee reitin varrella vastaan.  Muutama muukin dog-trainer oli liikkeellä. Niistä Arttu ei oikeastaan välittänyt tuon taivaallista. Tärkeintä oli eteneminen.  Liike on lääke, ei saa jäädä tuleen makaamaan!


Pari luontopolkua oli vähän kauempana ja niihin suunnattiin ensin autolla. Arttu oli etupenkillä näyttämässä mihin ajetaan. Samalla se tarkasti, että kaikki ovat kyydissä, eikä kukaan ole päässyt livahtamaan omille teilleen. 


Yksi luontopolku oli uudistettu aiemman vierailun jäkeen.  Arttu esittelee hienoa grilliä, josta piti ottaa ihan kuva.  



Penkkejäkin oli uusittu (vai oliko niitä aiemmin ollenkaan?). Näitä ei ainakaan ihan herkästi kukaan siirtele luvattomissa aikeissa.  Tämä luontopolku vaikutti olevan täysin esteetön jopa pyörätuolikulkijalle. 2 lastenvaunujentyöntäjääkin tuli vastaan. 


Arttu ei malttanut heti poistua laiturilta. Vesi oli kiehtova elementti.  Ei yhtään vähemmälle hämmästelylle jäänyt nainenkaan, joka muitta mutkitta tuli paikalle ja pulahti uimaan.   Arttu patisti meidät heti liikkeelle, että katsellessa ei pääsisi vilu yllättämään. 


Pieni poseeraus vielä kiven päällä...


Tällä luontopolulla riitti puisia väyliä ja rappuja. Personal-dog-trainerilla riitti virtaa alusta loppuun, vaikka matka alkoi jo muita uuvuttaa.  Muutaman kerran ihmiset pääsivät yllättämään ja kulkivat Artun ohitse, mikä oli pahin mahdollinen kolahdus Artun kunniantunnolle. Ohi on päästävä ja kulkuetta johdatettava!


Alkoi tehdä Artunkin mieli uimaan. Tämä lätäkkö oli kuitenkin joki, joka virtasi jonkun verran. Kahlaus on riittävä viilennin urheilulliselle koiralle.  Se yritti näyttää mallia ihmisille, mutta kukaan ei seurannut perässä. 


Viime vuonna kävimme useammallakin luontopolulla ja näistäkin kolmesta kirjoittelin silloin tarkemmin. Jos joku haluaa vielä niihin juttuihin palata, ne löytyvät

Tätä juttua kirjoittaessa Merri ehti käydä 10-15 kertaa sylissä kyöhnäämässä 😂
Näe minut! Näe minut! Lopeta se Artun kuvien esittely! Näe minut! 

Mukavaa viikon jatketta kaikille!

26 kommenttia:

  1. Arttu on todella suloinen:) ONko hän lainakoira joka usein teillä`? Voin kuvitella että Merriä hieman harmittaa se huomio mitä Arttu saa osakseen;D
    Kiva lenkkialue teillä siellä. Ja hyvä idea asettaa tuollainen kilometritavoite. Yritän joka päivä saada vähintään 7000-10000 askelta täyteen, mutta ihan aina se ei onnistu.Hyvää viikon jatkoa sinullekin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arttu on minun äidin koira ja siksi usein nähty :) Asuvat lähellä.
      Täällä on todella hyvät luontopolut ja niitä on ympäri kaupunkia ainakin 10. Niihin on panostettu hyvin. Harmillista, ett noita tihutöitä näkee joka paikassa melko nopeasti. Vähintään laavujen seinät on töherretty, jos ei muuta. Grillipaikat oli nyt aika siistejä.
      Sinulla taitaa olla paljon pitkäkestoisempi ja toimivampi kävelytavoite. Olen joskus päässyt jopa lähellä 1000 kilometriä, mutta kävelyt on nykyään niin vähissä, että tälle vuodelle vähensiin puoleen. En taida saada sitäkään täyteen...

      Poista
  2. En yhtään ihmettele, että Meri moisen hurmurin jälkeen haluaa huomiota! On muuten hyvännäköiset rakenteet tuolla polulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo yksi polku etenkin oli just tänä vuonna laitettu uusiksi. Viime vuoden kuvia katsellessa huomaa, miten huonossa kunnossa se oli ennen. Täällä on muutenkin panostettu näihin luontopolkuihin tosi hyvin. Taitavat olla kuitenkin niitä edullisimpia liikuntamuotoja kaupungilta järjestää Tällä hetkellä kiistellään pitkän kaavan mukaan uuden uimahallin paikasta ja lopetettavien uimahallien määrästä. Kuntaliitoksessa taajama-alueet jäävät jatkuvasti toiseksi.

      Poista
  3. Mukavan ja mielenkiintoisen näköinen reitti. Noin hyville väylille saattaisin uskaltautua minäkin. Hyvä reittiopas teillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin harvemmin ihan metsässä kulkevalle nuokin vaikuttavat ihan metsäreiteiltä, vaikka polku on leveä ja "laituria" riittää ;) Plussat kyllä tuolle yhdelle, johon on esteetön kulku pyörätuolillakin.
      Reittiopas oli aika kiireinen ja vetoa riitti loppuun asti :)

      Poista
  4. Vähemmästäkin Merri saa olla mustankipeä; ei yhtään kuvaa hänestä! Pelkkiä koirankuvia, pah!

    VastaaPoista
  5. Hih, todellakin energisen näköinen personal-dog-trainer!!
    Niin on hihna kireellä useimmissa kuvissa, että suorastaan veti treenattavaansa... veteenkin!!
    Aivan ihania kuvia ja hieno haaste itselle... minä kans tarttisin jonkun syyshaasteen... niin pimeetä, ettei oikein mikään vedä yhtäkään ylimääräistä askelta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihna oli kireällä koko ajan ;D Ajattelinkin, että kuvassa näkyy tuo kireä "siima" uimakuvassa ;D Vaikea oli ottaa mitään kuvia, kun karvakuono ei ollut hetkeäkään paikallaan.
      Kun käy heittämässä jonkinlaisen ulkoilulenkin, niin voi sitten surutta taas istua pers homeessa sohvan nurkassa kutomassa ;D Eilen kävin ostamassa uuden nojatuolinkin, niin ei tarvi koko ajan sohvan nurkassa istuskella. Tuolin saa vasta parin viikon päästä.

      Poista
  6. Oi, mikä söpöläinen ♡ Merrille terkkuja - hänet huomataan ja muistetaan, vaikka koirakuvia nyt katsellaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arttu oli niin innolla mukana, että ansaitsi ihan oman päivityksen. Merrin kanssa kulkeissa meno on huomattavasti rauhallisempaa. Ihaillaan mm. naapureiden portteja ja pihoja, istutaan (se istuu, minä en) keskellä tietä ja tuijotetaan kaukaisuuteen, kunnes taas juostaan häntä suorana 10 metriä ;)

      Poista
  7. Koira on hyvä liikuttaja olipa sää mikä tahansa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää paikkaansa! Oikeastaan olen ihan onnellinen, että meillä ei asu koiraa, vaan kissa, joka antaa minun aamuisin nukkua, eikä tarvitse heti herättyä hypätä saappaisiin ja ulos. Väliaikaiskoira on ihan ok ;)

      Poista
  8. Tavoitteesi on näköjään varsin realistinen, sillä 500 km häämöttää jo mittarissa.
    Erinomainen personal-dog. Pitää varmasti vauhdistakin huolen, eikä tule liiaksi seisottua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ajattelin, kun pudotin tuohon 500 kilometriin. Luulin, että olen vasta puolessa välissä, kun kävelyt on alkuvuoden jälkeen jääneet. Tuo 100 kilsaakin tuntuu nyt aika pitkältä...
      Artulla jatkuva meno päällä. Pysähdykset on huomattavasti lyhyempiä, kuin Merrin kanssa kulkiessa ;D Ei jäädä tuijottelemaan tyhjyyteen ;D

      Poista
  9. Vastaukset
    1. Arttukin sai uusia hajuja ja reittejä. Se käyttäytyi kuitenkin, kuin olisi aina kulkenut tuolla ;D

      Poista
  10. Hieno treenari on ja hyvät lenkkeilypaikat. Hienoa ois kävellä metsäpolulla.
    Kovat on täällä lenkkeilypaikat (asfalttia ja kiveä),jotenkin haluis vähän pehmeämmillä poluilla kulkea.
    Eikö sulla ole töissä kävelymittaria päällä, tulee varmaan askelia paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olis tosiaan kiva mitata työpäivän kävelykilsat, mutta en ole oikein keksinyt, miten sen tekisin. Omaa puhelinta ei viitsi koko päivää taskussa kuljettaa, kun on työpuhelinkin. Matkan mittaajaa ei voi käyttää, kun siihen jää reitit muistiin ja osa matkasta on sitä paitsi autolla. Ranteessa ei oikein voi pitää mitään aktiivisuusranneketta, hygieniasyistä. Joskus kauan sitten minulla oli sellainen alkeellinen askelmittari, mutta se mittasi vain kunnon askeleet, ei mitään pieniä. Pitäisi siis saada tekniikka tutuksi, että löytyisi joku vempain millä laskisi ;D
      Onhan se vaihtelua ja mielekkäämpääkin kulkea metsäisemmillä poluilla, vaikka sitten lankkupäälystetyillä :) Muutenkin on kiva, jos voi vähän vaihdella niitä vakioreittejä.

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Artulla oli vähintään yhtä mukavaa, kuin meillä muillakin ;)

      Poista
  12. Voi mikä lenkkeily ihanuus sinulla onkaan.
    Ihanat maisemat,oikeen houkuttelee ulkoilemaan.
    Täällä kanssa lenkkeily ja kuntoilu päällä . Päätin nyt en lipsu tavoitteestani.
    Ja muutenki makea mössöt pois täällä ja suklaat saa jäädä nyt kaupan hyllylle.
    Mukavia lenkkeilyitä sinnekkin🥰

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä siinä onkin, että ne makeat mössöt aina hyökkää joka suunnasta?? Eilinen lenkkireitti osui toriteltalle, jossa söin hillo-kerma -letun ;D Plus miinus nolla ja vielä enemmän plus ;D

      Poista
  13. Hyvä Arttu! Ja Sartsa kanssa. Kyllä lenkkeily on aina paikallaan. Itse asiassa Felix innosti mut aikoinaan juoksemaan. Pikkukoira meni kuin ampiainen.

    Kauniit lenkkeilymaastot! Kyllä noissa kelpaa liikkua.

    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Artullakin virtaa riitti, vaikka ois tehnyt toisenkin kierroksen ;) Voisin ottaa sellaisen silloin -tällöin -koiran lenkkeilyjä ja satunnaisia tilanteita varten. Muutoin pysytään kissapuolella. Arttu on minun äidin koira.
      Pyhäinpäivää sinullekin!

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!