torstai 11. maaliskuuta 2021

Voikkaan silta

Tätä siltaa kulkiessa tulee aina paljon muistoja mieleen.  Tässä kulki ennen kaksikaistainen tie ja sivuilla kevytliikenne. Ajokaista oli niin kapea, että isommat autot joutuivat joskus kulkemaan yksi kerrallaan ja muutkin aina hyvin hiljaa toistensa ohitse. 
Pyöräreitin puolella ohittaminen oli erittäin hankalaa ja tarkoitus olikin, että tästä katsoen oikeaa puolta mentiin poispäin, ja vasenta puolta tultiin tähän suuntaan.  Vasemman reunan kohtaloksi jäi ylittää tuo autotie ainakin sillan tässä päässä, joskus myös toisessa päässä, riippuen, mihin suuntaan oli menossa sillan toisella puolella. 

Silta on valmistunut sotatarkoituksiin vuonna 1939. Tarkoitus oli kulkea junalla alaosassa ja autoilla ylhäällä (tästä löytyi myös päinvastainen järjestys commons wikipediassa).   Se toimi kuitenkin vain rautatiesiltana ja myöhemmin maantiesiltana. Rataa käytettiin sotilas- ambulanssi-, hiekka-, tukki- yms. tavarakäytössä. Sodan aikana se ei vaurioitunut juuri ollenkaan. Rataosuus purettiin tarpeettomana vuosina 1945-1946 ja toimitettiin Murmanskiin, jossa oli kova pula tavarasta. Tämä liittynee osana rauhanehtoihin. 
Tästä eteenpäin siltaa käytettiin autoliikenteellä. 
(Wikipedia)

 

Silta muuttui 1986 kevyen liikenteen väyläksi.  Samalla pyöräilyreunukset purettiin ja tilalle tuli noita putkia (ilmeisesti kaukolämpöä yms.). 
Kymijoki virtaa alapuolella. 
Tuolla sillan molemmin puolin oli joskus matonpesulaiturit. Niissä oli upotettuna tynnyrit, joissa seisottiin ja pestiin mattoja. Piti olla tarkkana, että virta ei vienyt mattoa mennessään, eikä kukaan tipahtanut veteen. Tynnyrissä seisominen oli jännittävää. 

Tuossa putkien paikalla oli siis pyöräily- ja kävelypuoli. Siinä oli tietysti kaide ulkoreunalla 😅
Muistan kerran, kun ajoin kaverin kanssa koulusta kotiin pyörillä. Kaverilla oli minun jämälangoista virkkaama, päältä avoin kassi koululaukkuna. Se putosi häneltä tarakasta. Kaiteen alla oli noin 30cm rakonen. Kassi jäi roikkumaan puoliksi sillan puolelle ja puoliksi tyhjän ilman päälle tietysti avoin puoli jokeen päin. Mitään ei tippunut kassista!  

Olen muistavinani myös, että ajokortin saatuani ajoin vielä tuota vanhaa siltaa pitkin hetken aikaa, ennen sen sulkemista autoliikenteeltä.  Mikäli muistan väärin, niin ainakin olen ollut tuhannesti auton kyydissä, kun tuota reittiä kuljettiin. 

Ihan lapsena muistan, että tukkilauttojakin uitettiin vielä. Varmaan jo aivan viimeisiä, koska tukinuitto loppui jo aikapäivää sitten. 
Sekä ylä- että alajuoksulta löytyy tehdas. 



Uusi silta autojen käyttöön on rakennettu vanhan viereen.  


Kävelen tästä uuden sillan alta, päästäkseni vanhalle sillalle. 

Lunta täällä on vieläkin reilusti.
 Aamun pakkaslukemat näyttivät  9,5.  Eilen oli -17,5.


Merrikin  harrastaa liikuntaa. Tosin makuuasennossa, mikä onkin paljon järkevämpää. 

Huiskutukset ja hännänheilutukset meiltä molemmilta!  Mukavaa päivää!

30 kommenttia:

  1. Mukava kuulla infokatsauksia paikallisista asioista, vähän kuin nähtävyyksistä. Varmaan on ollut jännittävää pestä mattoja virtaavassa vedessä ja jännittää, karkaako matto tai lipeääkö pyykkäri jokeen. T: saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun ajattelen sitä tynnyriasiaa, niin alkaa oikein ihmetyttää, miten on varmistettu että se pysyy kiinni ja paikallaan painavamman pyykkärin alla. Toki tynnyrin ympäryskin tietysti rajoitti. Olihan siinä myös penkit ja tasaista laituria pesua varten. Se huuhtelu oli pahin, jos oli painava matto. Ennen matot oli painavempia, kun olivat pääasiassa itse tehtyjä.

      Poista
  2. Mukavaa, kun asut vielä samalla seudulla, josta on lapsuuden muistot!
    Rapsutukset Merrille, toivotaan, että kevät tulee pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ihan toiveikas kevään suhteen. Kohta puoliväli maaliskuuta, niin pakkohan noiden lumien ja pakkasten on piakkoin hellittää. Voi olla nopeakin eteneminen :)
      Minä olen jäänyt tänne synnyinseudulle :)
      Merrillä on vähän tylsää, vaikka se kävi jo vähän ulkona, kannoin sitä sisällä muovikorissa ja sitten pahvilaatikossa ja suihkuttelin vielä lelun päälle kissanminttusuihketta ;D Nyt olisi viihdytysjoukot kova sana!

      Poista
  3. Aika kapea on silta kun ajattelee että autotkin tuosta ovat muinoin ajaneet. Täälläkin on yksi hiukan vastaavanlainen kapea silta joka on käytössä, mutta siinä mahtuu ajamaan vain yhteen suuntaan kerralla. Se on onneksi paljon lyhyempi kuin kuvasi silta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo sisäkaiteet on tehty tuohon jälkeenpäin, joten nekin nyt vähän kaventaa tuota näkymää. Muistuu mieleen sellanenkin tilanne, että kaks rekkaa (tai kuortsia) oli vastakkain. Toisen piti peruuttaa pois.
      Uusi silta tuli ihan tarpeeseen.

      Poista
  4. Flott historie Sartsa fra bygninger fra krigen.Det er masse intressangt å se når en går på tur!17 minus ufffff--!!!
    Det er kaaldt!

    Håper du har det fint !

    Pusen gjør klokt å trene!!Fra gulvet med dorullen !!hih hih!

    Ønsker deg en fin dag!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. The nearest things for us are so common, that you do not think how they have been made. Here was some new information for me, too.
      Now it´s only -3 degrees, but it`s snowing.
      I have now 4 x 14-22 -shifts. I´m not a morningperson, so this is much more easier.
      Thanks for commenting, I wait for them ;)

      Poista
  5. Vähänkö huikeeta, kiitos!
    Meinaan tästä sillasta tuli mieleen Rovaniemellä oleva silta, joka näyttää ihan samanlaiselta. Postauksestasi johtuen tuli mieleen googlettaa ko. silta ja mikä yllätys, että sielläkin on tehty uusi silta viereen. Tuntuu oudolta, etten olisi muka mennyt tuosta, mutta toisaalta - enpä ole kauheasti autoillut siellä isän poistuttua kuskiksi taivaallisemmille teille. Tuo silta on keskustasta nähden kauempana.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Suutarinkorvan_silta
    Yhtä kapea tuokin oli ja muistan, että ajaessa pelotti aina, että jos tulee iso auto vastaan. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille oli vain toisella sivulla oma väylä. Kapea sekin. Juna Kemijärvelle kulkee samaa siltaa edelleen. Oikeastaan tuolla tuli fillaroitua lähinnä silloin, jos kävi ajamassa "siltojen lenkin". Reitti ylitti kolme siltaa ja pituutta sillä oli vajaa yhdeksän kilometriä.
    Kiitos, kun sait muistelemaan, ja mukavaa päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä jos lähtisi kiertämään, niin pääsisi 6 km ja 2 sillan lenkin tai noin 10km ja 4 sillan lenkin. En tuota ollut sen kummemmin ajatellutkaan. :)
      Sielläpäin ei junaraiteita ollut sitten himoittu naapurimaahan :) Aika oudolta tuntui nykynäkökulmasta tuokin asia. Ehkä siinäkin silloin oli jonkun mielestä järkeä. Onkohan jossain tällainen silta, jossa oikeasti junat ja autot kulkee eri tasoilla.
      Taas ollaan perjantaissa. Onko pitsaperjantai?

      Poista
    2. Rovaniemen vanhalla sillalla autot kulkee alla ja Kemijärvelle menevä juna ylhäällä. Itse en ole ikinä päässyt ylittämään siltaa junalla vaikka olisin halunnut. Poikani on matkalla Rovajärven ampumaleirille intin aikaan.
      https://fi.wikipedia.org/wiki/Ounaskosken_rautatie-_ja_maantiesilta

      Poista
    3. Eli juna ylhäällä, autot alhaalla.
      Tota juttua lukiessa tuli mieleen, että ennen piti kaikki tieto etsiä aina tietosanakirjasta ;D

      Poista
  6. Me olemme muuten varmaan tuosta uudesta sillasta mennytkin. Käydään Kouvolassa aika ajoin. Pojan avovaimo kotoisin sieltä. Edellis kesänä olimme nuorenparin mukana. Mieheni kotoisin Haminasta niin niillä huudeilla ollaan ajeltukin. Meiltä täältä ajomatkaa rapeat 3 tuntia,mutta autollahan matka taittuu hyvin. Kaunista seutua siellä.
    Ihana Merri siellä leikkii. Tiekkö hyvin Otto kissa ottaa lääkkeet ja jotenkin nyt huomaakin,että lääkkeistä on jo parin päivän aikana huomannut olevan apua.
    Onneksi täällä pakkanen lauhtui,eilen aamulla oli -28. Tänään -18. ja nyt alkaa taas lunta satamaan.
    Mukavaa loppuviikkoa sinulle ja Merrille silitykset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tää tästä vielä kevääksi muuttuu! Ja sitten kesäksi ja siitä taas syksyksi ja talveksi ;D Aika menee jotenkin tosi nopeasti.
      Vierain silmin kaikki näyttää erilaiselta. Tuttuja maisemia katsellessa pitää vähän terästäytyä, että oikeasti näkee ne.
      Hyvä että Otto ottaa lääkeensä ja olokin jo kohentunut.
      Tänään -3 ja lumituiskua.

      Poista
  7. Kivoja siltaan liittyviä muistoja.
    Rapsutuksia suloiselle Merrille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tutut asiat on niin lähellä, että niitä ei oikein aina "näe".
      Merri kävi minut taas äsken herättelemässä. Ensin vähän rivakammin ja sitten vähän lempeämmin, kokeillen, kumpi tyyli tehoaa ;D

      Poista
  8. Vanhat sillat ovat mielenkiintoisia. Ja yleensä visuaalisestikin paljon jännempiä. Kiitos esittelystä.

    Merri on fiksu. Kuka sitä nyt mitenkään muuten urheilisi kuin makuuasennossa. Kaikki muu on liioittelua :)

    Mukavaa perjantaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisäinen minäni yrittää olla sinun ja Merrin kanssa samaa mieltä tosta liikunnasta, mutta sitten järkevä minäni sanoo, että liikkeelle, tai kohta et pääse enää mihinkään! Ajattelin, että koen ihmeparantumisen, kun jumppaan ja lenkkeilen, mutta selkä on edelleen päivittäin kiusallinen. Ehkä pientä menoa parempaan olen ollut (toiveikkaasti) havaitsevinani. :)
      Entinen kouluajan rytmi, arjet koulua, viikonloput vapaata, on sitkeästi selkäytimessä, vaikka nytkin minulla on iltavuoroja ja maanantai vasta vapaa. Vapaiden jälkeen on aina helposti tunne, että on maanantai. Nyt minulla on vähän niinkuin tiistai ;D Ota tästä nyt selvää, kun en itekään pysy kärryillä :)

      Poista
  9. Mielenkiintoinen postaus! Tässä vietän hiihtoloman viimeisiä päiviä. Taidan jumpata samoilla liikkeillä kuin Merri - soffalla ojennella tassujani :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä makaan lattialla harva se päivä ja ojentelen tassujani ;D Ja kuvittelen, että se auttaa jotain selkävaivoihin. Onneksi on hyvä mielikuvitus! ;)

      Poista
  10. Mielenkiintoista oli lukea sillan historiasta, Toisessa kuvassa silta näyttää tosi komealta. Ja Merri,hän on kyllä ihana:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole noin tarkkaan asiaan "perehtynyt" itsekään aiemmin. Tutut paikat ja asiat ovat niin totuttuja, että niitä ei osaa ihmetellä ollenkaan. Kulkee vaan ohi. :)
      Tällä hetkellä Merri on ulkna "kuntoilemassa" ja minä vaan istun kahvikupin ääressä :)

      Poista
  11. Muistojen silta! Harvoin tulee miettineeksi jotain paikkaa tai tilaa, siinähän se on aina ollut. Monet muistot on sinulta tuonne tullut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmeellisesti se aika vaan katoaa, eikä sitä enää tavoita kuin muistoissa.

      Poista
  12. Sanoisinko minä :että "sumujen sillat"
    Minä olen aina p e l ä n n y t..ylittää siltoja.Istuin äidin pyörän kyyvissä reilu 7 km,takapuoli hellänä,joskus oli tyyny peffan alla,ja kun ylitettiin rautaitiesilta,ajettiin autotietä,juna meni vieressä,Pelkäsin kuollakseni kun alla virtasi musta joki...Vielä joskus kun oon kävelly sellaista siltaa ,kävelen sillan keskeltä en ikinä katso alas..
    Näen joskus painajaista,että silta römähtää olen kävelemässä,,pähkäilen kerkiänkö juosta turvaan?ja yleensä ..joku kostea kuono just sillä hetkellä herättää;) 🤗🐕,onneksi oli vain unta..

    oho tästäpä tuli taas melekonen tarina:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistuu nuo sumuisemmatkin aamut mieleen, ku pyörällä poljettiin kouluun. Vissiin sitä alitajuisesti pelkää jotai tuollaista, kun on telkussa saattanut nähdäkin jotain vastaavaa. Miäkin näen joskus unia, joissa olen sillan luona ja silta on joko romahtanut, tai sitä ei ole ollenkaan, tai se on korvattu jollain puisella, joka juuri ja juuri kestää pinnalla. Ennen siltaa tässä tai jossain muussa kohtaa on kulkenut lautta. Joku iäkäs asiakas on joskus kertonut vappusoitoista, jolloin soittajatkin kulkivat lautalla joen yli ;)

      Poista
  13. Maaten jumppaaminen kuulostaa varsin mukavalta :). Kyllähän tuossa ainakin käsivarret saa hyvää liikuntaa ja kehittyy silmän sekä käden yhteistyökin.

    VastaaPoista
  14. Oi ei se kamala kapea pyöräkaista! Piti aina huokaista helpotuksesta, kun pääsi elossa toiselle puolelle :) Niin on taas maailma parantunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voikkaalle menijöiden piti minun mielestä mennä tuota ulompaa reunaa ja ylittää tie sitten taas sillan toisella puolella, jos muistan oikein? Eihän sitä tietenkään aina viitsinyt ylittää siellä alkupäässä ja paineli vaan väärää puolta Voikkaalle päin.
      Oli tosi outoa aluksi, kun alettiin kulkea kävellen ja pyörillä tuota vanhaa autotieto pitkin. Ihan kun ois kävellyt keskellä tietä :)
      Välillä kyllä ajettiin siitä autotieltäkin, jos ei pyöräkaistoja oltu putsattu esim. lumesta.

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!