Hetki ennen konserttia..... tuolit tyhjinä, soittajat valmistautumassa kuka mitenkin.
Vaatetusta kohennellaan, virvokkeita nautitaan, jaetaan yhteinen jännitys.
Käsillä on yhdessäoloa ja hetkessä elämistä, kaikkien soittajien rakkaus musiikkiin.
Nuotit esillä, teline asennettuna...
Soittimia löytyy puhaltimista erilaisiin lyömäsoittimiin; trumpettia, huilua, klarinettia, pasuunaa, baritonia, tuubaa, erilaisia lyömäsoittimia, fagottia, bassoklarinettia, saksofonia eri kokoisina.
Konsertin aiheena mm. elokuvamusiikki lännen mailta. Isoja teoksia, pienempiä teoksia. Jokaiselle jotain erityistä soittamista, sekä "takapotkuja" ja taustalirutuksia (soittajan tarkkaavaisuuden tarkistamiseksi 😉 ).
Harjoitukset on yleensä pienemmässä tilassa ja isomman tilan akustiikka ja muiden soittimien kuuleminen ovatkin ihan erilaisia.
Virheitäkin sattuu, mutta ne sivuutetaan tyylillä 😁
Katsomo vielä tyhjänä...
Juontaja pistää parastaan luodakseen kuulijoille mielikuvamaailmaa ennen kappaleen kuulemista.
Huumoriakaan ei pidä unohtaa.
Kapellimestari soittajien edessä, selin yleisöön, luotsaten musiikin laivaa (anteeksi hassu kielikuva) eteenpäin.
Väliajalla kahvilan antimia...
Pääsin (=jouduin) "kukkaistytöksikin" . Lopuksi kapellimestari ja juontaja tuli kukitettua.
Näin päättyi 1,5 vuoden harjoittelu näiden kappaleiden osalta.
Kämmenet kihisten odotellaan uusia kappaleita kokeiluun 😍
Tilanne kotona:
Merri: Siis mitä!!! Et voinut avata sitä kaappia ja surauttaa sitä vetoketjua siitä mölytoosasta!! Ei ole reilua! Joudun mennä ulos, vaikka on kylmä. Alakerran sohvallekin kuuluu vielä liian kovaa, mutta taidan mennä sinne.
Siis tosi noloa! Lopettaisit jo!!
(Aiemmin olen kirjoittanut soittamisteni vaiheista TÄÄLLÄ)
Soitatko sinä mahdollisesti jotain soitinta? Tai laulatko?
Eikö viuluja ollenkaan? :o
VastaaPoistaMulla oli kaksirivinen Yamaha (sähköurut), jolla opettelin itse soittamaan sointuja. Nuoteista pimputtelin peruskappaleita. Oli mulla nokka- ja altto(nokka)huilu sekä melodica, jolla jouduin soittamaan jouluna pukille. Viulutunneille pyrin ekaluokkalaisena; soinnut ja rytmikokeet meni nappiin, mutta yksinlauluun en alkanut, joten siihen tyssäs ura 'lindalampéniuksena'. ;)
Olin yläasteen musiikkiluokalla, ja nykyään laulaa lurautan joskus karaokessa. "Kukkurukuu" vaan... =D
Hyvää alkanutta viikkoa!
Ei viuluja. Puhallinorkesteri ;)
PoistaTavallinen nokkis ja melodica löytyi minultakin lapsena.
Olisitko halunnut Lindalampeniukseksi Lindalampeniuksen paikalle? ;D
Miäkin laulaa lurauttelen ja hyräilen, töissä, kaupassa, tilaisuuksissa, kotona, kylässä.... ei sitä edes ite huomaa ;D Mies huomaa kyllä ja hyssyttelee.
Ei, en olisi halunnut "lindaksi", mutta olisihan se soittotaito rikkaus. ;)
PoistaKodissa ei ole pahempaa ääntä olemassa kuin se kun emäntä ottaa viulunsa esiin! Silloin menen ja raavin emäntää ja yritän hypätä mokoman soittimen kimppuun - Pepsi
VastaaPoistaKuule Pepsi, minun kaveri Siv puraisi mammaa jalasta, kun se ei tajunnu lopettaa. Minä en ole raaskinu, menen piiloon. t: Merri
PoistaVarmasti oli hieno konsertti. Noin pitkän harjoittelun tuloksena sävelet taitavat soida vielä pitkään sinunkin korvissasi.
VastaaPoistaEn soita mitään soittimia, julkista laulamistakin vältän. Sen sijaan nautin valtavasti toisten tuottamasta musiikista. Kerran kuussa käyn RSO:n torstaikonsertissa Musiikkitalossa. Kohtalaisen tuore aluevaltaus, vaikka klassisesta musiikistakin olen aina tykännyt.
Jospa Merri onkin heavyrockari ja haluaisi mieluummin kuunnella rämäpäisiä rumpusooloja.
Oli hieno konsertti ja hienoa oli istua ´"äänten" joukossa.
PoistaRSO:lla onkin varmaan todella hieno konsertti, taitavat ollakin ammattisoittajia. Meillä ollaan vaan pääasiassa harrastelijoita ;)
Merrille taitaa käydä kaikki muu musiikki, mutta ei huilu/ piccolo. Voi sitä syyttävää ilmetta, kun se alkaa tuijottaa sen vetoketjun vetäisyn jälkeen ;) tekis oikeesti mieli laittaa soitin nopeasti takaisin.
Varmasti upea konsertti!!!
VastaaPoistaOlet Sinä taitava "huilisti" :)
Minä "luulin jo:)))pienenä osaavani soittaa pianoa,sain joululahjaksi sellaisen lastenpianon ,laiton nuottimerkit laulukirjaan jonku pikkupätkän osasin soittaa...
Mutta velipuolipojat toivat kaatsikalta;))))) hienon haitarin ,no minä käänsin sen niin että sain urut ja virsi veisasin soittelin urkuja..;)))
Väinö taitaa olla vähän hevi-koira...
Kuuntelen suhujasti ,raskasta ja kevyttä ,harrasta, sekä jatsahtavaa...
Merri on kyllä tosiaan sen näköinen ;että mitä??,eikat vaan??,ilme kertoo paljon:))
Muistan, että kaverillanikin oli sellanen punanen pikkupiano. Ksylofonejakin oli. Minulla on vieläkin tädin vanha, matkalaukkumallinen ksylofoni.
PoistaLaulukirjat, jotka saatiin käsiin, hoiloteltiin aina alusta loppuun. En tiiä oliko se muista yhtä hauskaa kuin minusta ;D
Merrillä on niin paljon puhuva ilme joka ikinen kerta, kun huilukotelon suojan vetoketju pärähtää ;D
Väinö onkin selvästi kovempaa musiikinkuluttajatyyppiä ;)
Älä kiusaa mun kissaani!
VastaaPoistaNyt se kyllä innostuu tuosta kommentista....
PoistaUpea päätös pitkälle yhteiselle harjoittelulle! Kuulijoitakin on ollut tosi paljon, ainakin tuolien määrästä päätellen. Merri ihan ihmeissään touhuistasi. :) Komeat nuo yhteisneulontana valmistuneet sukat!
VastaaPoistaKonsertissa yhtenä soittajista oleminen tuntuu hienolta. Tuolit eivät läheskään täyttyneet. Jostain syystä ihmiset eivät oikein käy enää konserteissa ja tapahtumissa. Kaikki taitaa tulla kotiin somen kautta.
PoistaYhteisneulontasukista tuli tosiaan kivat. Oli oikein mukava saada päivittäin uutta ohjeenpätkää.