tiistai 9. heinäkuuta 2019

Kesytystä ja totuttelua

Meillä alkoi nyt kesytys.  Maisa on tullut meille lomalle. Itse se ei ehkä koe vielä olevansa lomalla, vaan hieman hämmentyneenä ihmettelee, mitä sille on tapahtunut.  Murina, sähinä ja terävät kynnet ovat Maisan salainen ase.  Merri on tilanteesta ihmeissään ja haluaisi tietysti uusia tuttavuutensa Maisan kanssa. Maisa on ollut aiemminkin meillä lomalla.
  Maisa on ketterä ja vahvajalkainen. Se viihtyy korkeilla paikoilla, joihin Merri ei muutenkaan oikein pääse. Ei Merri sinne haluaisikaan, kun Maisa on siellä! Lähellä pitää kuitenkin olla ja ikään kuin tiedustella, onko kaikki hyvin siellä korkeuksissa.
  Minun jaloissani hyvin nukutun yön jälkeen Merri tassutteli toiseen huoneeseen. Luulin jo hetken, että nyt kävi huonosti, kun kuului ihan kamalat äänet. Kumpikin kissa kai pelästyi, mutta ei onneksi käynyt tassuiksi toisiinsa.  Merrikin, vaikka on lyhytkarvainen, sai aikaan melkoisen häntäpuuhkan, kun palasi takaisin. 😅

Tilanteen kehittyessä laitan uusia kuvia. 

Lukeminen on mukavaa, mutta se on jäänyt viime vuosina selvästi vähemmälle.  Fantasiakirjallisuus kiinnostaa, kuten alla olevasta kuvastakin ilmenee.  

Twiligt  lontoonkielellä on nyt selätetty. Aikaa meni monta kuukautta, kun luin aina niin vähän kerrallaan. Olen katsonut ko. elokuvan monesti ja lukenut kirjan myös suomeksi.  

Varjojen kaupungit I-III on tiiliskiven painoinen, 1300 sivuinen kirja, joka ei ole kovin miellyttävää iltalukemista painonsa puolesta; kädet väsyvät 😊 Sain kirjapinon keväällä ja tämä on yksi niistä. Huomasin lukiessani, että olen nähnyt ensimmäisestä osasta tehdyn elokuvan.  

Innokkaasti vartuin myös tuota Kuusenoksan loppuosaa tuolle vampyyrisaagalle. Se on ollut kuitenkin nätisti paketissa edelleen. En antanut itselleni lupaa avata sitä, ennen kuin edelliset on luettu. Nyt kun on vain yksi kirja enää kesken, voisi ehkä jo vilkaista...?

Joku nyt tietysti miettii, miksi minulla on 2 kirjaa yhtä aikaa kesken, kun on muutenkin hidasta.  Se johtuu siitä, että toista luen iltaisin sängyssä ja toista päivisin keittiössä  😏


Matonpesukin on jo käynnistynyt. Kuivumisen kanssa on nyt vähän haasteellista, kun ilmat vaihtelevat.  
Maalle rakennetut matonpesualtaat ovat minusta hieno keksintö. Vesistöön ei mene pesuaineita. Silti voi reilusti läträtä veden kanssa. Silloin, kun pesupaikalla on tyhjempää, vaihtelen toisessa altaassa huuhteluvesiä ja toisen päällä pesen toista mattoa.  Selkäkään ei väsy, kun ei tarvitse kurkotella alaspäin.  Monessa paikassa on myös mattomankeli, jonka läpi voi lasketella märän maton, ja siitä irtoaa vielä vettä pois. 


Kesä jatkuu! Nautitaan siitä, satoi tai paistoi, töissä tai vapaalla  😊

Arvonta-aikaa vielä jäljellä!

8 kommenttia:

  1. Ihania kissoja <3 Minulla ei ole vielä lähtenyt lukemisen imu päälle. Lukemisinnostus on kausittaista. Huomenna on tarkoitus käydä kirjastossa, jotta siitä se sitten taitaa alkaa. Mattojen pesun ajattelin skipata myöhemmäksi. On niiiin paljon kaikkea puuhaa, että päivät kuluvat sellaisella vauhdilla ettei perässä tahdo pysyä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähänlaisesti jää aikaa lukemiselle, se on totta. Minulle "ilmestyy" kirjoja kirpputoreilta ja tutuilta. Nytkin on vino pino oottamassa. Toi Twilight oli kirjastosta ja jouduinkin uusimaan sen koko sallitun määrän. Aloin jo epäillä, että sekään ei riitä ;)

      Poista
  2. En suostu enää menemään matonpesu paikalle, jossa ei ole mattomankelia. On se niin kätevä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kätevä peli. Kumipohjamatoissa ei ehkä niinkään. Olen yhet matot onnistunu pyörittelemään riekaleiksi. Tavallisia vaan nyt uskallan pyöritellä.

      Poista
  3. :) voi noita ymmyrkäisiä silmiä :))Merrillä ja Maisalla:))
    toivottavasti ...sopuisa elo jatkuu.....
    hui""jänniä kirjoja luet;)

    Matot pesen etupihalla...liotan ja painepesurilla huuhtelen.;)
    tuollainen pesupaikkahan on huippu!!!!
    ..kesä jatkuu....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sopuisaan on vielä vähän matkaa. Välillä tulee mieleen, että toivottavasti ei käy huonosti. Puhuttiin, että Merri pääsee " turvaan" ulkohäkkiinsä, sinne Maisa tuskin menee. Tänä aamuna kun ikkuna avattiin, niin Maisa meni ulos ja arvaa oliko Merrillä sinne ensin mitään asiaa! Onneksi on monta tasoa ja Maisa väisti alemmas, niin Merrikin uskaltautui.
      Merri on kyllä käsittämättömän utelias, vähän liikaakin. Aina pitää mennä kattomaan, mitä se sähisijä nyt tekee, vaikka toinen on kuinka uhkaava.
      Miäkii oon joskus pessy painepesurilla. Tais mennä pesuri rikki, niin ei oo enää tullu pestyä. Lisäksi toi pesupaikka on niin kätevä ja lähellä, että sinne on helppo mennä.

      Poista
  4. Voi pikkuisia mirrukoita, täynnä tunnetta molemmat. Matot on tosiaan hyvä pestä kun vielä on lämmintä ja kuivuvat, näppärä pesupaikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännitystä ja sähinää on riittänyt, mutta kiva on ollu huomata, että tulevat jo paremmin toimeen.

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!