Pipon neulomisesta tuli jokin aikaa sitten puhe ystävän kanssa. Tuli tunne, että se on tosi vaikeaa, kun en ole niitä pitkään aikaan neulonut. Asia jäi vaivaamaan ja päätin kokeilla. Mietin, miten saisin jonkun kuvan pipoon. Otin yhdestä Novitan lehdestä silmukkamäärän (100silmukkaa), joka toimisi mahdollisesti 7 -veljestä langalle. Neuloin pipot muuten ihan oman mielen mukaan. Aluksi neuloin resoria 30 kerrosta 2o, 2n puikoilla numero 3½. Sitten siirryin sileään neuleeseen numero 4 puikoilla. Pupupipolle tuli painoa 103 grammaa.
Pupu on pipossa 3 kertaa ympäriinsä. Malli on Lumi Karmitsan Pupuset -lapasista, kirjasta Villit vanttuut ja vallattomat villasukat 2.
Tupsu on irrotettava, jos ei tykkää tupsuista. Sikäli mikäli tämä joskus jonkun päähän päätyy 😄
Alakuva on otettu sisätiloissa. Siinä näkyy, miltä pipo näyttää sivulta. Hirvet ovat edessä ja takana. Käytin tuota samaa silmukkamäärää (100), kuin pupupipossa. Tässä tein resoria vain 15 kerrosta ja vaihdoin sitten sileälle neuleelle. Tein myös yläosan kavennukset toisin, joten piposta tuli vähän pienempi. Tämä kavennustyyli oli kivempi, kuin tuo ensimmäinen versio. Pitää vaan tehdä korkeampi kuvio-osa, jos haluaa isomman pipon. Tämä pipo painaa 93 grammaa.
Viime yönä näin unta, että olin päätynyt asumaan lapsuuden kotiini. Sinne oli perustettu eläintarha ja minun piti alkaa eläintenhoitajaksi. Ensimmäinen työtehtäväni olisi ollut pestä sarvikuono. Olin kauhuissani, koska pelotti. Sarvikuono oli jo tulossa ulko-ovesta sisään. Se oli poikanen, mutta silti pelottava. Näin, että se oli yltä päältä mudassa, eli pesu olisi tosiaan ollut tarpeen. Sain kuitenkin työnnettyä oven kiinni ja poikanen jäi pesemättä 😅
Aamulla heräsin hyvillä mielin töihin. Sain todeta, että työ voi olla paljon hankalampaakin, kuin mitä nykyinen työni 😉
Heippa taas ja hyvää viikonloppua jo etukäteen!
Hihhii, sitä se teettää kun eläinaiheisia pipoja urakoi. Heti on jo sarvikuonotkin tulossa uniin.
VastaaPoistaOn kyllä upeuksia nuo pipot ja varmasti lämpimiä.
Kaksinkertainen Veikka kirjoneuletyyliin on jo aika paksua. Ajattelin, että pipo on tehtävä Isoveikasta, ja pyörittelin pitkään niihin liittyviä juttuja. Tämä on ihan hyvä paksuus. Tietysti ohuempikin kävisi, jos haluaisi ohuemman pipon.
PoistaKivat eläinpipot! 😄 Itse en varmaan enää koskaan ikinä tee pipoa, koska en ole onnistunut niissä vielä kertaakaan. Aina liian pieni tai iso. Aurinkoista (ja lämmintäkin) loppuviikkoa!
VastaaPoistaSen takia minäkin testailen, kannattaako jatkaa :) Virheistä oppii ja voi tehdä paremman version, jos sattuu huvittamaan. Pitäisi laittaa aina ylös noita silmukkamääriä ja kerroksia. Jonnekin, josta ne sitten oikeasti löytää, kun tarvii ;)
PoistaTulipa kauniita pipoja. Värit ovat myös mieleeni.
VastaaPoistaPipoihin voi näköjään neuloa mitä kuvioita tahansa. Sen halusinkin testata :)
PoistaAivan ihanat pipot!!
VastaaPoistaVoi heh, mikä uni. Mistähän ihmeestä sekin kumpusi. Voi asiaan tosiaan asennoitua noin positiivisestikin kuin sinä :-D
Samaa mietin, että mistä näitä unia oikein hyppii päähän ;D
PoistaPipoja on kiva neuloa, kun niille ei tarvitse tehdä paria kuten sukalle pitää. Voi vain aloittaa seuraavan, josta saa valita tekeekö toisen samanlaisen vai ei. Pupupipo on hieno ja hirvipipot komeita - eivät ollenkaan hirveitä. Onko sinulla tupsuntekokehikkoa vai käytätkö perinteistä pahvikiekkoa? TSaukkis
VastaaPoistaNyt tajusin, että unohdin kokonaan mainita tuon tupsukehikon ;D Kyllä, sillä minä tein. Toiseen toiseksi isoimmalla ja toiseen isoimmalla kehikolla. Ainakin yksi pipo olisi vielä mielessä kokeilla.
PoistaSun pitää seuraavaksi neuloa sarvikuonopipo 😂 Molemmat pipot ovat söpöjä, jotkut osaa, ja jotkut vaan ihailee kun toiset osaa 😍😄 Mukavaa loppuviikkoa sinne!
VastaaPoistaSarvikuonopipo olisi hyvä! Paljon parempi idea, kuin esim. norsupipo, jossa kärsä roikkuisi silmien edessä ;D
PoistaKivat pipot, mutta surettaa se sarvikuonovauva, joka jäi kuraiseksi.
VastaaPoistaNiinpä! Toisaalta se olisi ehkä mennyt uudestaan johonkin liejuun pyörimään, vaikka olisin pessyt sen ensin :)
PoistaVaikuttaa siltä, että lisää pipoja saattaa olla tulossa. 🤭 Ihania ovat!
VastaaPoistaToivottavasti päiväsi sujuu ilman sarvikuonoja! 😅
Taidat olla oikeassa, vaikka tällä hetkellä onkin aika tyhjä pää :) Oho, olipa siinä sanonta kohdillaan ;)
PoistaTänään en ole nähnyt yhtään sarvikuonoa, mutta useamman kissan kylläkin, ai niin, ja yhden koirankin!
Kivat pipot syntyi pipotehtaasta :-) ja napakan näköiset tupsutkin. Tuollainen kirjoneulepipo on myös lämmin kun on kaksinkertainen neulos.Hirvimiehen unelma olisi kyllä tuollainen hirvipipo.
VastaaPoistaUnestasi tuli heti mieleen niin suosittu ja paljon luettu Hellstenin "Virtsahepo olohuoneessa"-kirja :-). Mitä ajatuksia lieneekään päässäsi pyörinyt kun eläintarhan hoitajaksi ajauduit. No kuten totesit taitaa oikea työ viedä sittenkin voiton :-)).
Mukavaa viikonloppua työllä tai ilman sitä :-)).
Olisiko tuo ollut enneuni ja tarkoittaa, että minun pitäisi kuunnella tuo kirja? Laitetaan harkintaan!
PoistaTänään suihkuapua antaessa tuli mieleen, että virtahevon olisi varmaan voinut vain ruiskuttaa vesiletkulla puhtaaksi? Mutta olisiko se saanut itse putsattua varpaiden välinsä? Onko sillä edes varpaita??
Työllä mennään vielä pari päivää. Sitten on jo kokonaiset 2 vapaapäivää! Sitä niiiin odotellessa!
Musta tuntuu että pipoissa se eka pipo on aina mallikappale ja sitten seuraavassa tietää että tekeekö samaa vai eri kokoa vai eri lankaa yms. Mutta pipot ovat hienot. :)
VastaaPoistaSama juttu pätee myös neulomiini isompiin neuleisiin, villapaitoihin -takkeihin yms. Siihen se sitten usein tyssää, kun tuli väärää kokoa ja oli iso työ. Ei huvita tehdä enempää. Pipoissa on helpompaa testailla.
PoistaUusissa sukkamalleissakin on vähän testailun makua, kun ei voi olla varma, miten koko täsmää.
Ihania pipoja. Näin FB:n käsityöryhmässä kivat kissasukat. Oitis tuli mieleeni, että tuollaiset Sartsa tekisi varmaan hetkessä.
VastaaPoistaHauska uni, vaikka se tuntuikin pelottavalta. Onneksi ei tarvitse sarvikuonoja pestä. Ei isoja eikä pieniä.
Minulla on vielä Lumi Karmitsan kissasukatkin tekemättä, ne kurkistelevat kissat. Yhdenlaisia olen kyllä tehnyt joskus. Minulla taitaa olla ikuuisuusprojektina ne Mäyrälänhovi -sukat. Olen kuitenkin jo aloittanut. Resorit ovat seisseet hyllyssä jo muutamia viikkoja ;)
PoistaMeillä on töissä ollut viime aikoina puhetta ja näköyhteyttä vähän pienempien eläinten kanssa, eikä sellaisetkaan oikein ole mieleisiä.
Kivan näköisiä pipoja ja varmasti molemmat päätyy jossain vaiheessa jonkun päähänkin. Töitä on tosiaan monen laisia. Ehkä eläintenhoitajan työ ei ole ihan helpoimmasta päästä, ainakaan jos hoidettavana on isoja villipetoja. Tuskin uskaltaisin hevosiakaan hoitaa, korkeintaan heittäisin heiniä nokan eteen sopivan matkan päästä. Jos nyt siis hevosilla edes nokkaa on.
VastaaPoistaLuulen, että eläintenhoitajan täytyy olla todella toiveammatissaan ja tykätä kaikenlaisista eläimistä ja olla niistä kiinnostunut. Minä olen aivan liian arka. Pelkään marsujakin ;D Ylitin aikoinaan itseni, kun pidin kädessä meidän lemmikkihamstereita ja gerbiilejä. Silti myös aina pelkäsin niitä, etenkin gerbiilejä. Tuntui hassulta katsoa, miten lapset pitivät niitä käsissään ilman pelkoa. Korkeasaari -ohjelma on minusta ollut tosi mielenkiintoinen. Tiedätkö Harry Potterista ne hevoskotkat? Niillä on nokka ;D
PoistaEhkä se virtahepo sitten kuitenkin tykkäsi, vaikket pessytkään sitä? Eikös ne yleensä vilvoittele mudassa?
VastaaPoistaNo, joka tapauksessa pipot on ihania, molemmat, mutta pupupipo on syötävän söpö 🐇
Tein joskus nuo Pupuset lapasina ja ne oli tosi söpöt.
PoistaEi se hepo ainakaan enää yrittänyt sisään tulla ja minäkin heräsin, ennen kuin ehti tulla muita toimeksiantoja ;)
Oi miten ihania pipoja oket neulonut,etenkin pupupipo hurmaava
VastaaPoistaKiitos, oli kiva testailla :)
PoistaKivoja eläinpipoja. Olisivatko nuo puput ja hirvet tuoneet uneen sarvikuonon? Loppu kuitenkin hyvin, kun se olikin unta vaan.
VastaaPoistaNe, tai sitten Korkeasaari -ohjelma, tai joku muu vastaava ;D
PoistaOnpa kivat pipat. Molemmat kuviot toimii hyvin pään lämmittiminä.
VastaaPoistaEt sinä rentouttavia unia näe, mutta jonkunhan ne sarvikuonotkin on pestävä 😂
Isot on hommat, mutta onneksi tässä oli kyse lapsisarvikuonosta, niin vähemmän pestävää ;D Oliskohan se äitee tullut vahtimaan viereen?
PoistaNoita pipoja testailin ja nyt sain vihdoin sen varsinaisen toiveen, ihan kuvitettuna. Siinä on sellaista haastetta, että näistä testeistä ei tainnut olla mitään apua ;D Täytyy laittaa hiljalleen aivosolut keksiintymään ;)
Voihan mössykän-pössykät sentään.... ihania!
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaOlen pipoihminen. Nämä piposi ovat ihastuttavia niin kuvioiltaan, kuin väreiltäänkin. Parhaiten minun päähäni passaisi vihreä pipo.
VastaaPoistaMinä taas olen nk pallopää, jonka päästä pipot valuvat aina johonkin väärään suuntaan ;)
Poista