Hyvää itsenäisyyspäivää historian havinoin

(Kuva Suomen kansallismaisemaa omasta blogiarkistosta, Verla)

 Sattuipa television Yle Teemalta mielenkiintoinen ohjelma: Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto vuodelta 1968.  Suomen 51. syntymäpäivä. 

Tunnelma linnassa näytti olevan juhlava, vaikka kuva olikin mustavalkoista. Presidenttipari odotti kättelyä ensimmäiseltä ovelta.  Presidentti Kekkosella oli juhlava puku runsaine kunniamerkkeineen.  Hän vaikutti olevan mittava ja raamikas siron ja pienikokoisen rouva Sylvi Kekkosen vierellä. Sylvi ei ollut tuolloin enää niin reippaan oloinen, vaan tuki itseään toisella kädellä viereen asetetun tuolin selkänojaa vasten.  Rouvalla oli päällään harmaamusta luonnonsilkkinen mekko, valkeat kengät ja valkea silkkilaukku.   Sisääntulo-ovea vaihdettaessa oli jonkin verran odottelua. Rouva Kekkonen käytti sen istumiseen, kun taas presidentti itse seisoskeli käsi taskussaan rauhattoman näköisenä. 

Paikalle oli kutsuttu 2270 juhlavierasta, jotka muodostivat läpileikkauksen Suomesta.  Mukana oli  saamelaisia ja ensimmäisen kerran myös romanien edustajia.  Paikalle saapuu valtava määrä erilaisin tittelein varustettuja henkilöitä: kansanedustajia, vuorineuvoksia, pääjohtajia, päätoimittajia, hallitusneuvoksia, talousneuvoksia, ylikirjastonhoitajia, kaupunginjohtajia, maistereita, professoreita, korkeakoulun rehtoreita, agronomeja, oikeusneuvoksia, puoluesihteereitä, kirkkoneuvoksia, ylipormestareita, apulaispoliisimestareita, everstejä, valtakunnansovittelijoita, piispoja, arkkipiispoja, maaherroja, kenraaliluutnantteja, kenraalimajureita, kenraaleita, vuorineuvoksia,  pankinjohtajia... 

Vaikka vieraat vaikuttivat olevan enemmän ns. parempaa väkeä, mahtui läpileikkaukseen  myös joitain näyttelijöitä, joista mainittakoon mm. Joel Rinne, Birgitta Ulfsson, Lasse Pöysti (teatterinjohtaja), Tea Ista ja Eeva Kaarina Volanen.

Kirjailijoita, kuten Eeva Joenpelto, Väinö Linna, Eila Pennanen, Paavo Haavikko.

Lisäksi mukana oli urheilijoita, tanssijoita, oopperanjohtajia, taiteilijoita. Mainittakoon myös kapellimestari Jorma Panula ja elokuvaohjaaja Edwin Laine. 

Hallituksen mukana sisään astuivat mm. pääministeri Mauno Koivisto rouvansa Tellervon kanssa, Ahti Karjalainen, Kyllikki Virolainen, jonka puoliso oli ulkomaanmatkalla. 

Lopulta sisään pääsivät myös arvovieraat, eli diplomaattikunta. Hyvä ihme, mikä määrä eri maita oli lähettänyt suurlähettiläänsä edustamaan maamme itsenäisyyspäiväjuhlaan!  Lisäksi helposti kättelyjonosta tunnistettava " 1 mustakin suurlähettiläs", kuten selostajat kertovat.  Ei menisi nykypäivänä ehkä läpi tuo kommentti...

Suomalaisista kättelijöistä, etenkin moni naisista,  niiaa ja kättelee jotenkin alamaisen oloisesti. Tulee mieleen vanhat suomalaiset elokuvat, jossa kylän naisväki tervehtii herrasväkeä. 

Vastaanottosalin seinustoilla seisoivat suorissa riveissä kadetit.  Etualalla myös runsas valokuvaajien määrä. Lehterillä kurkistelivat toimittajat. 

 Runsas vierasmäärä johdatettiin viereiseen peilisaliin nauttimaan virvokkeita.  Linnassa oli 900 litraa boolia, jonka kerrottiin kuluvan viimeiseen pisaraan.  Kahvikuppeja oli aseteltu paikoilleen 3000 kappaletta ja niihin kaadettaisiin jatkuvasti lisää kahvia. 

Linna oli koristeltu Kultarannasta tuoduilla kukilla, kuten krysanteemeilla ja kieloilla. 

Kättelyn  jälkeen presidenttipari vetäytyi Keltaiseen saliin korkea-arvoisimpien vieraiden kanssa.  

Linnasta oli käytössä juhlien aikaan 1. ja 2. kerros, sekä 3. kerroksesta, presidentin yksityistiloista osa. 

Juhlaväki oli selostajien mukaan pukeutunut mustaan, valkoiseen, hopeaan, kultaan, turkoosinsiniseen ja punaiseen.  Kansallispukuja oli muutama.  Hämmentäviä housupukujakin löytyi pari.  Paljon näkyi hihattomia kotelomekkoja, huiveja, stoolia, pukuja yhdellä olkaimella. Yksi printtikuviollinen mekko erottui nykyaikaisin vivahtein joukosta.  Puvuissa oli yksityiskohtina liehukkeita, halkioita, uurrettuja selkiä.  Niin syviä kaula-aukkoja ei näy, kuin nykyisin.  On kapeita, tyköistuvia mekkoja ja yllättävän paljon myös nk. tunika- tai takkimallisia asuja.  Shifonkia oli käytetty sekä housuissa, takeissa, että hihoissa. Ajan henkeen kuuluivat ilmeisesti myös irtohihat ja hansikkaat.  

Hiukset olivat naisväellä upeasti laitettuja. Löytyy loivasti aseteltua kiharaa, korkeita nutturoita, jopa tötteröitä.  Paljon on lakkaa kulunut! 

Juhlan taustamusiikista vastasi upeasti Helsingin varuskuntasoittokunta Arvo Kuikan johdolla. Juhlassa kuultiin mm. Suomalaisen ratsuväen marssi 30 -vuotisessa sodassa, Sillanpään marssilaulu, Kotimaani ompi Suomi, Aamulla varhain, Partiomarssi ja monta muuta nykyisinkin linnan juhlissa kuultua, kotimaista sävelmää. 

Ensimmäisenä tanssina oli luvassa Kultaa ja hopeaa (joka on kylläkin Franz Léharin sävellys).  Tanssia ei kuitenkaan televisiolähetyksessä enää näytetty.  Selostajien mukaan tiedossa oli kuitenkin vielä valssia, tangoa ja foxtrottiakin. 

 Televisiolähetyksen selostajat Liisa Laine, Juhani Lehtola ja Seppo Tikka hämmensivät valtavalla nimitietoudellaan! Ei tuolloin ollut käytössä nimitietoja internetyhteyksineen!  Kuinka kauan on täytynyt opetella ja pitää nimi-/ kuvasulkeisia, jotta pystyi tunnistamaan noin monta vierasta?  Kaikkia nimniä ei mainittu, mutta suuri määrä kuitenkin.  Välillä samaa arvonimeä kantavat vieraat saapuivat peräkkäin, kuin heidät olisi aseteltu näin jonoon. Ehkä olikin?  Tuolloin olisi ollut "helppo" tehdä tunnistus. 

 Selostajat käyttivät lopuksi Jörn Donnerin sanontaa: Juhla alkaa tuntua väsähtäneeltä klo 10 maissa, laimenee kello 11 ja päättyy lopullisesti klo 01. Sen jälkeen juhlijat valloittavat lähialueen yöravintolat. 

 Itse aion osallistua kaupungin itsenäisyyspäiväjuhlan musiikkiosuuteen orkesterin mukana.  Esitämme Koiviston polskan, Maasalon Juhlamarssin ja Maamme -laulun (yhteislaulun säestyksenä). Ohjelmassa on monia muitakin esittäjiä.  Juhla striimataan ilmeisesti kaupungin omalle kanavalle. 

Tämän myötä toivotan Teille Kaikille tasapuolisesti hyvää itsenäisyyspäivää 2022! 105. syntymäpäivä! 54 vuotta myöhemmin, kuin tuo alun tapahtuma. 

(kuva omasta blogiarkistosta)