sunnuntai 12. syyskuuta 2021

Neverending socks

 Lakkaleivos kahvin kera, sekä Karhunpesäkiven kahvio.  Erittäin ontuva demonstroitu kuva matkaneuleesta.  En tosiaankaan neulonut tuolla kahvilassa, mutta halusin "tuulettaa" neuletta hiukan, jotta voisi todentaa sen olleen mukana reisussa 😁

Kyseessä on reissukäsityö. Ei juuri tämän reisun käsityö, vaan yleisnimikkeenä reissukäsityö. Sellaiseksi kutsun neuletta, joka kulkee mukana eri paikoissa. Nämä sukat on aloitettu Kässäklubissa ystävien kesken tuossa taannoin.   Niitä on jatkettu äidin luona vieraillessa ja sittemmin neulottu myös tuolla Lapin reissulla.  Tavoistani poiketen tein lopputyön ihan vaan kotisohvalla,en siis kodin ulkopuolella.  Halusin saada edes jonkin neuleen valmiiksi pitkän valmistumistauon jälkeen. 

Reissukäsityön tunnusmerkki on helppous, ohjeettomuus jne. Ajatuksena oli vain tehdä pitkät sukat, ehkä tavallista isommat. 

Kuvan karhu saa melkein puikon nenäänsä. 



Ensin en uskaltanut neuloa liikkuvassa autossa. Minulle tulee herkästi huono olo ja sitten loppupäivä on pilalla.  Taisi olla SatunNainen Paula, joka hehkutti blogissaan, miten oli saanut neulottua automatkan aikana ties mitä. Päädyin sitten kuitenkin kokeilemaan.  Ei tarvinnut lukea ohjetta, ehkä vähän vilkaista puikon ensimmäistä silmukkaa ja loppupuikollisen voi huiskia menemään näppituntumalla ja vahtia silmät tarkkana poroja tien poskessa.   Tein taas molempia sukkia samaa tahtia, koska inhoan edelleen sen toisen sukan aloittamista, kun toinen on jo valmis. 
Iltaa istuessa istahdin  vielä Inarissakin auton penkissä illan hämärtyessä, ja katselin neuloessa Inarin järvelle tuuliseen sadekeliin. 


Silmukoita oli alussa 17/ puikko.  Tein ihan mutu -tuntumalla (=musta tuntuu) ja vähensin silmukoita, kunnes nilkassa ja teräosassa oli enää 2 x 14 ja 2 x 13. 
Lanka on 7 -veikkaa ja sitä kului 260g.  Kerät eivät ihan menneet loppuun asti.  Pituutta varrella on 65cm ja sukka menee jalkaan, jonka koko on noin 41.  Usein tulee tehtyä näitä "ei-kenellekään-erityisesti" -sukkia oman koon mukaan ja sitten kun haluaisi viedä vaikka lahjaksi sukat, niin ei löydy oikeaa kokoa.  Nämä siis varastolaatikkoon. 


Pitihän näitä omaan jalkaankin kokeilla, että kuinka pitkä se varsi oikein on. Olihan se reilusti yli polven minun jalkojeni mitoilla. Voihan näitä pitää näin rutullakin, jos haluaa.  jalkaterä on 38 -jalkaani liian pitkä.  Raidat menevät kiitettävästi tasan, kuten aina haluankin 😏


Yht´äkkiä aikaa ei olekaan enää juuri ollenkaan. Ajattelin koko reisun ajan, että siivoan tuon yläkerran askarteluhuoneen, joka on kerrassaan sekaisin. Sain intoa antamistanne askarteluvinkeistä. Haluaisin päästä niitä kokeilemaan, mutta kas; eipä ole yhtään laskutilaa askarteluhuoneen pöydällä!  Intoa puhkuen ajattelin, että nyt se on laitettava kuntoon! 
Vaan sitten koittivat työt. 6 aamuvuoroa yhteen pötköön on tällaiselle iltaihmiselle kuolettavaa. Onneksi viimeinen alkaa jo tänään ja sitten vapaalle.  
Tarvittiin korttia työpaikalle.  Oletuksena oli, että minulla on kortteja (ja muuta askartelukamaa) huone pullollaan. No eihän minulla ole kortteja valmiina. Pikaisesti kuitenkin väsäsin tällaisen version. 


Sienet huusivat metsästä kovaan ääneen, että heti keräämään! Käytin siihen pari iltaa. 3 ämpärillistä rouskuja. Niiden jälkikäsittely vei ihan kiitettävästi aikaa.  Kerääminen on mukavaa, mutta putsaaminen ja keittely ei ole.  Selkä on kenkkuillut taas autoilun jälkeen enemmän. Kiikutin sen niska-pers -otteella sinne metsään ja ajattelin, että liikettä, liikettä! Sillä se lähtee. Ei se ainakaan pahemmaksi muuttunut.  Aikamoista kärvistelyä on silti hetkittäin ollut. 

Soittoharjoitukset ovat alkaneet! Kuulun kahteen eri harrastelijaorkesteriin, eli 2 x viikossa harjoituksia (mikäli työvuorot sallivat).  Olenko soittanut hurjasti korona-vuoden aikana? No en!  Eipä ole ansatsi mistään kotoisin. Rohkeasti silti vaan tulta päin!  Ei auta, kuin harjoitella reippaasti, että tilanne kohentuu.  
Merri oli erittäin epäuskoinen, kun kaivoin huilukotelon kaapista esiin; vetoketjun ääni, putkien yhdistymisen ääni, nuottiteline esiin... 
Ei ole todellista, se näytti ajattelevan. Se oli niin huvittavan näköinen, että harmittaa, kun en saanut videota. Se ei tiennyt minne se olisi mennyt piiloon 😂
Se varmaan mietti, että vääriltä ääniltä ei voi taaskaan välttyä! Sävelkorva kärsii...
Pillin hiljennyttyä Merri uskaltautui tulla sitä haistelemaan. Hyi olkoon!  Kaiken kukkuraksi sitä säilytetään kissanruokakaapissa. ..


Yläkerran huoneen siivous siis odottaa edelleen siivoutumistaan.  Alkaa olla jo taas asuinkerroksen siivouksen  aika...  Välähti mieleen sekin, että ikkunat on pesemättä!  Siitä syntyi sellainen ahdistus, että oli pakko aloittaa jostain päin. Nyt on yli puolet ikkunoista pesty. Kaikkia en edes pese näin syksyllä.   Johonkin se aika vaan hujahtaa. 

Simpsakkaa syyskuun sunnuntaita Sinulle!


30 kommenttia:

  1. Huomenta!
    Nyt on sukat (ainahan ne ovat) niin minun makuun eikä vähiten täsmällisesti kohdistettujen raitojen vuoksi! Noin pitkien sukkien kaveriksi saatetaan tarvita 'pyllytintä', vai kuinka? 😉
    Olenkohan minä vielä hereillä ollenkaan? Luin tämän lauseen moneen kertaan ja joku tässä viehättää kovasti: "Iltaa istuessa istahdin vielä Inarissakin illan hämärtyessä, ja katselin neuloessa Inarin järvelle tuuliseen sadekeliin". Tämä soi. ♪♪♫♪
    Kolme ämpärillistä rouskuja on hyvä saalis. Mitä sinä niistä teet?
    Omakotitalon ikkunoista yli puolet pesty!? Ja minä kun iloitsin pelkästä keittiön ikkunan pesemisestä. Ei vaan, eikös ole pääasia, että aloitettu ollaan? Meinasin tänään pestä olohuoneen ikkunan/ikkunat, mutta sataa. En meinaa silti toimettomaksi jäädä tänäänkään.
    Sutjakkaa sunnuntaita ja mukavia alkavia vapaita! 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on ne raidat! ;) Pyllytinkin olis ihan jees. En ole tehnyt ainuttakaan.
      Minä taas mietin kirjoittaessani, että tulipa oikein jättilause ;D Mutta joo. Ehkä sait kiinni siitä fiiliksestä, mikä oli siinä istuessa ja tuulta katsellessa.
      Suolasin kaikki sienet ja teen yleensä joko sienisalaattia (sieniä, suolaa, sipulia EI kermaa) tai sitten paistan sipulin kera.
      Nyt laskin tietenkin vain ne ikkunat, jotka ylipäitensä aion pestä :) Oli tässä kuitenkin 5 avattavaa keskikokoista ikkunaa. Muutaman pikkuikkunan vielä pesen. Alakerrassa on vain matalia ikkunoita (kellarin ikkunan kokoisia ;D ). Ne pesen sisäpuolelta, en avaa. Sitten kierrän talon ulkopuolella ja pesen nuo ulkopuolet. Sitten, kun olen sillä tuulella.
      Ja nyt on tämän viikon työt taputeltu!

      Poista
  2. Kivat sukat jollekin Täti Pitkäsäärelle. Minullakin on tapana tehdä sukkia oman 39-koon mukaan. Yleensä niille löytyy ottajansa, mutta usein kaivataan myös pieniä kokoja. Isojen kokojen tekeminen on minusta puuduttavaa. Epäusko valtaa katsoessa terän yhä pitenevää olemusta; onko noin isoja jalkoja edes olemassa. Kyllä on, kun vain jaksaisi suihkia kerroksia lisää ja lisää.
    Eiköhän sille askarteluhuoneen järjestelylle löydy aikaa vaikka talvella. Tuollaisten pitkien työputkien jälkeen olo on varmaan aika nuutunut.
    Hyvä sinä, sait ikkunat pestyä. Eilisessä auringonpaisteessa katselin omieni harmautta ja täpläisyyttä. Pesun aloittaminen saa odottaa kattorempan valmistumista. Parhaillaan sataa kaatamalla ja kun rännejä ei vielä ole, roiskuu vesi suoraan ikkunoihin. Ehkä moinen esipesu on paikallaan.'
    Osaisinpa minäkin soittaa, ihan mitä tahansa soitinta. Kuuntelen musiikkia sujuvasti, mutta itse tuotettu laulu ja musiikki eivät kuulu osaamisiini. Huilumusiikki on kaunista. Ehkä Merrikin salaa siitä tykkää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oman koon mukaan tekemisen taka-ajatuksene on kai se, että pitää sitten itse, jos ei muille ole tarvetta :)
      Sellaisia lasten kokoisia sukkia olen myös haaveillut tekeväni. Nyt on kyllä "työlistalla" pari sellaista kuviosukkaa, joihin ruudutin itse kuvion. Saa nähdä, saanko toteutettua. Yhdellä lähi-ihmisellä on todella iso jalka ja koon määrittäminenkin on aika vaikeaa.
      Kyllä se askishuone todellisuudessa jää nyt viimeiseksi joka tapauksessa. Olen lykännyt sitä jo tosi kauan ja siksi ajattelin, että oisko jo sen aika...
      Nyt kun nuo aamuvuorot on taputeltu ja KAIKKI minun paperityöt on myös viikon aikana ylitöinä selätetty, on olo aika onnellinen ;D En tykkää keskeneräisyydestä.
      Merrin tykkäämiseen taitaa olla aika selvä vastaus ;D Vieläkin naurattaa sen ilme ;D

      Poista
  3. Sukan raidoitus on kaunis ja tykkään myös kohdistetuista raidoista.
    Soittaminen vaikka vain omaksi iloksi on tosi kivaa. Itsekin pimputtelen pianoa, mutta aivan liian harvoin.
    Mukavaa sunnuntaita sateesta huolimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Soittamisen pitäisi parantaa muistiakin, joten tässä pitäisi nyt soittaa joka päivä ihan tosissaan ;D
      Minulla jäi pianon opettelu ihan kesken taannoisen työuupumuksen myötä. Aloitin vasta tyttären soittotuntien myötä muutenkin pianon opettelun. Moni asia oli helppoa, kun oli huilunsoitto taustalla, mutta moni asia oli myös paljon vaikeampaa, kun piti keskittyä niin moneen asiaan. Opettaja soitatti minulla ihan liian vaikeita juttuja, enkä ehtinyt oppia niitä koskaan mieleiselläni tavalla. En ole soittanut sen koommin, kuin muutaman kerran kokeeksi. Olin asettanut oman tavoitteeni ihan liian ylös, enkä osannut siitä hellittää.

      Poista
  4. Onpa siinä sukilla pituutta! Minäkin teen usein sukkia laatikkoon, mahdollisia myöhempiä käyttötarpeita varten :) Sieniä on keräilty ahkerasti täälläkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvittelin senttimäärän olevan suurempi, mutta eipä ollut. Pituutta oli silti kyllä ihan tarpeeksi asti :) Onneksi nyt sataa, niin ei tarvitse lähteä metsään.

      Poista
  5. Minä söin Karhunpesäkiven kahvilassa letun lakkahillolla kahdesti, mutta ei mulle mitään sukkia tullut. Missä vika? Kysyn vaan :D Hienot sukat!

    Mahtavaa, että ylläpidät soittotaitoasi! Minä soitin lapsena ja nuorena pianoa 10 vuotta, mutta sitten annoin soittotaidon rapistua täysin ja enää en osaa edes lukea nuotteja. Jälkikäteen on harmittanut usein! Osasin vähän rämpyttää kitaraakin, mutta sekin on mennyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli vähän niin kuin jompsin kumpsin! Joko kahvit talosta ja omat sukkatekeleet mukaan, tai sitten ehkä sukat talosta ja omat kahvit ;D
      Minulla tuo soittaminen alkoi liittymisellä työväen orkesteriin, jossa olen edelleen. Musiikkiopistokin tuli välillä käytyä. Lasten ollessa pieniä kävin soittamassa aina kun pääsin. Nyt kun ei ole enää lapsia talossa, päätin liittyä myös toiseen paikalliseen orkesteriin. Pianonsoitossa on vähän se, että siinä on vaikeampi soittaa porukassa. On jotenkin yksinäisempää hommaa. Porukan henki on tainnut kantaa minua tähän päivään asti.

      Poista
  6. No on mennyt mahdottomaksi, kun kissanruokakaappiin ängetään joku kimakka pilli! Jotain rajaa =(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruokakaapissa pitäisi olla vain ruokaa ja sekin helposti saatavailla, jos ovi jää auki ;D

      Poista
  7. Komiat sukat! Niin kauan, kun kerästä riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli alkuajatus. Varpaasta varteen se onnistuisikin, mutta terään ei sitten mennytkään ihan niin paljon lankaa.

      Poista
  8. Hienot sukat! Ja pitkä on ollut matka. ;-D

    Mä en pysty neulomaan autossa yhtään, kun tulee heti huono. Tosin vaikeaa se olisikin, kun olen lähes aina itse ratissa. Erinomainen idea muuten tuo kahden sukan neulominen yhtä aikaa, jo ihan senkin takia, että mitä jos lanka loppuukin kesken.

    Voi Merriä. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asuntoauto oli jotenkin niin korkea ja tilaa istuimen ympärillä, että neulominen ei tuntunutkaan pahalta. Just tuo neuleeseen katsominen (katse alaspäin) tekee minulle huonon olon. Nyt ei tarvinnut katsella. Kantapään tein paikoillaan ollessa.
      Olipa hyvä, että matka ei ollu pitempi, tai en rohjennut kokeilla neulomista heti ekoina päivinä. Sukka ois tosiaan voinu olla vielä pitempi ;D
      Onhan se magic loop -tekniikkakin olemassa, ett pyöröpuikoilla kahta sykkaa yhtä aikaa, mutta minulla on ihan vanhanaikaisesti kahdet puikot. Se on niin hieno tunne, kun sukkapari valmistuu yhtä aikaa, eikä tarvi ikäänkuin aloittaa alusta, että teen aina mieluummin näin, jos mahdollista.
      Luulen, että neulominen on autoilijan säännöissä kielletty, jos on ratin takana. Ainakaan kännykkää ei saa käyttää, joten pätee ehkä neulomiseenkin ;D

      Poista
  9. Todella ihanat sukat, ja varmaan pitävät kylmän poissa.
    Lakkaleivos kyllä maistuisi nyt, Ikeassa täällä ei edes ole sitä lakkahilloa, on vaan mustikkaa ja puolukkaa.
    Taas löytyi sinusta uusi puoli, eli olet myös orkesterissa soittamassa:)
    Kaunista tulevaa viikkoa sinulle Sartsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 20 asteen pakkasessa kun vetää polvipituiset sukat jalkaan, niin johan tarkenee ;)
      Harvakseltaan on tuosta soittamisesta tullut kirjoitettua, eikä vähiten siksi, että on taas venähtänyt aikaa, kun ei ole soittoja ollut. 9 -vuotiaana olen aloittanut. Olen ikään kuin kasvanut tuohon musiikkiin. Olen joitain kertoja kirjoittanut enemmänkin, löytyy tuolta musiikki -otsakkeen alta, jos kiinnostaa.
      Ikea on tosiaan levittäytynyt ympäri maailmaa ;) Siellä päin se varmaan edustanee omalta osaltaan pohjoismaisuutta?

      Poista
  10. Hyvin sai tunnelmasta kiinni, kun kuvailit tuota Inarin reissua ja oikein tuli ikävä tuollaisia reissuja! Mahtavat sukat olet tehnyt, noissa kelpaisi kyllä tepastella vähän lyhyemmälläkin hamosella:) Ja nuo nuotit; vaikuttavaa katsottavaa ja varmasti myös kuunneltavaakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raikas ja tuulinen ilma. Voimallinen järvi.
      Jonkinlaisen soittotauon jälkeen pitäisi aloittaa harjoittelu taas enemmän noista ääniharjoituksista, mutta ne on vähän tylsiä... siksi ajattelen, että parempi kun soitan edes mitä huvittaa, ja sitten kaivan aina jonkun edydivihkon esiin. ;) Ei ihan oikeaoppista harjoittelua, mutta ajaa asiansa jollain tavalla.
      Ai meinaat, että minihame ja pitkät villasukat.. ei tulla minulla ainakaan näkemään ;D Tuo Stanstan ehdottama peputin ois kiva. Nyt on kuitenkin taas mielessä kaikenlaista, mitä haluais kokeilla, niin tuo jää myöhemmäksi.

      Poista
  11. kivat sukat.tummat verhot niin ei tarvitse pestä ikkunoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tummat verhot ja ikkunoiden eteen vedettynä ;D
      Ei minun maailmani romahda, vaikka ikkunanpesu jäiskin kerta vuoteen. Keväisin tuntuu enemmän tarpeelliselta, kun aurinko alkaa paistaa. Syksyllä usein vähän lintsaan laadussa, jos näin voi sanoa ;)

      Poista
  12. Jopa on kivat sukat. Niin kauniit ja varmasti lämpimät. Minäkin olen rymynnyt sienimetsissä. Tatteja on löytynyt aika paljon, samoin rouskuja. Rouskut ovat vaan niin suuritöisiä. - Mukavia syyspäiviä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä keräsin yhtenä vuonna tatteja. Oikein varta vasten opettelin ne tunnistamaan. Keräsin ison määrän ja putsattuna niistä jäi käteen 1dl ;D Siihen loppui minulta tatistus ;D nehän täytyy tietysti löytää pieninä ja siisteinä. Taitolaji varmasti sekin. Minä olen lapsena oppinut keräämään vain rouskuja ja se jatkuu. Suppiksia opin 3 vuotta sitten ja olen niitä keräillyt sen jälkeen.
      Tattimaista tiistaita sinulle!

      Poista
  13. Huh huh, onpas sinulla vauhtia ollut ja monenlaista olet saanut aikaan... Sukat ovat hyvännäköiset ja varmasti käyttäjä niillekin löytyy. Sukkia syntyy meilläkin, mutta ikkunoiden pesuun ei minulta taida löytyä aikaa eikä energiaa. Tulin hyvälle tuulelle kirjoituksestasi, kiitos harmaan päivän piristyksestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Minä taas ajattelin juuri äsken, että ilo on saada näin paljon ihania kommentteja. Tiedän, että jossain joku lukee minunkin juttujani :) Kiitos sinullekin! ja mukavaa päivää!

      Poista
  14. Saitpa aikaan tosipitkät sukat. Hienoa. Minulle ei tule paha olo autossa neuloessa (=alas katsoessa), mutta silti olen huomannut, että autoon käy parhaiten pyöröpuikot ja sellainen neule, että ohjetta ei tarvitse katsoa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen muutaman kerran aiemmin neulonut autossa ja saanut todeta olevani huonovointinen koko lopun päivää. Varovasti nyt kokeilin, kun mieli teki pitkällä istumisella tikutella. Tässä kohtaa se meni, mutta en taida ottaa tavaksi.

      Poista
  15. Sukissa pituutta ja komeutta, mutta mun silmät zoomaili korttia - hienon loihdit!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä nyt niin tarkkaan zoomaile! Tää oli tosiaankin oikein pikakortti.

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!