Uutisia

 Hiljaista on pidellyt....   

FRODO:  Mitä sanoit?  En taida ymmärtää!  Oliko se jotain tärkeää, kun herätit?  Liittyykö asia ruokaan??? 

Kuulitko Merri?   Mitä tuo ihminen sanoo?  Ymmärrätkö sinä?

MERRI: Tarkemman kuuntelun jälkeen taidan ymmärtää.....   meistä on kuulemma tullut  Kissasetiä ja ihminen sanoo olevansa mummo. Talossa asuu kuulemma nykyisin myös ukki. 

Jos tämä tarkoittaa sitä, että tänne tulee joku pelottava mini-ihminen, niin en ole ihan varma, olenko kovin ilahtunut....   olen tainnut nähdä sellaisen joskus ennenkin... 

SARTSA:  Totta se on!   Talossamme asuu nyt mummo ja ukki, sekä kaksi Kissasetää 😍

 Pikkuinen tyttö  syntyi tammikuiseen yöhön 💖

Olkoon elämäsi rakkaudentäyteinen ja onnellinen!  

MERRI JA FRODO:   Tule nyt ensin näytille, niin katsotaan sitten.....

Painettua sanaa selailemaan

 Lehtikatsaus... 

Uusi vuosi ja uusia lehtiä julkaistaan.  Tässä on yksi niistä. 

Lehden päätoimittaja aloittaa tunnelmoimalla vanhoista ajoista ja niiden jatkumosta nykyaikaan, kuten tässä tapauksessa  neulominen ja langat.   Novita täyttää tänä vuonna 95 vuotta.  Ihan kunnioitettava ikä, johon lienee mahtunut paljon kaikenlaista. 

Alkuvuotta on juhlistanut uusi Fazer -Novita -sukkalehti, joka on mallien runsauden takia jo toinen pipari- ja karamelliaiheinen Fazer -lehti (siitä minulla ei ole vielä mitään kertomista...). 

Sukkabokseista kiinnostuneet saavat tänäkin vuonna jatkoa nimellä Sukkamestarin boksit. Niistä löytyy lehden mukaan tunnetun suunnittelijan ohje, langat, sekä yllätyslahja.   Itse en ole näitä kokeillut, vaikka ovatkin kiinnostavia. Minulla on aika monta "sukka- tai ainakin lankaboksia" jo ennestään 😂

Satumetsä -KAL on varsin mielenkiintoisesti kuvailtu: "Mukaan pääset ostamalla tammikuun aikana Runo -lankaa... ja syöttämällä vyötteestä löytyvän eränumeron Satumetsä -KAL -kampanjasivulle".  Ohje löytyy koodilla helmikuussa Novitaknitsin sivuilta, suunnittelija Minna Metsänen. 

Alle olen kerännyt itseäni kiinnostaneet neuleet lehden sivuilta.   Silmää miellytti hämmentävän monta kirjoneulepuseroa, vaikka en niitä edes neulo. Mieli tekisi kuitenkin neuloa, jos joku sitten vaan käyttäisi niitä 😊

Eri langat ja suunnittelijat luovat lehden sivuille hienoa katsottavaa.  Tuo mustaharmaa on kaikkein mieluisimman näköinen.  Kuvioita voisi tietysti käyttää jossain muussakin yhteydessä, esim. peputtimessa (= pieni hamonen). 

Tuo alarivin poncho on sellainen, jota en varmasti pitäisi, mutta siinä on todella upea kuviointi! 

Pitkä tunikamekko on myös kaunis. 

Lehdestä löytyy  ohje Kevätkarkelo -sukkiin (vasen) ja Tuike -sukkiin. Palmikko jatkuu kivasti kantapään alaosaan asti. 

Lehdessä on usean sivun verran somevaikuttaja Sofia Ruudun ja neulesuunnittelija Lea Petäjän  yhteistyössä luotuja malleja.  Niistä mukavimman näköinen on mielestäni alakuvan yhdistelmä.  Käyttäisin, jos joku neuloisi tämän minulle 😏 Tästä tulee mieleen äitini neulekoneella neulomat housut ja tunika, joita käytin ensimmäisen kerran ehkä 1. tai 2. luokan joulujuhlassa.  Minut oli valittu lukemaan evankeliumia näytelmän yhteydessä. Muistan vielä sen pojankin, joka piti kynttilää vieressä, että näin lukea 😃 Pukuni oli tumman oranssi, jossa oli ruskeita kuvioita hihoissa ja puntinsuissa.  Yläosa oli tunikamallinen.  Se oli hieno puku! 

Lehden neulekoulu - osiossa esitellään Minttu Wikbergin opastusta taideparsinnan maailmaan. Reiät, tahrat, kulumat yms. eivät ole hävitystuomio mieluisille neuleille. 

Ainakin lehden parsintamallit ovat minulle ihan uusia ja mielenkiintoisia.  Harvoin viitsin alkaa korjailemaan, mutta näin siitä voisi tehdä ihan uudenlaista käsityötä. 

Uusia värejä ja lankoja on taas ilmestynyt.  Minä olen mennyt jo aikoja sitten sekaisin näissä uusissa ja vanhoissa langoissa, kun ne vaihtuvat vähän väliä.    Mieluisimman värimaailman löysin näistä kahdesta kuvasta. 

Olen ollut tämän viikon lomalla. Ompelukin on ollut aiheena, kuten Merri aiemmin muistutti. 

Käsitöitä on tehty jopa siinä määrin, että virallinen valvoja on alkanut väsymään. 

Luovuttaa ei saa!  Yhdessä ollaan paikalla, kävi miten kävi! 

Vetoketjukorissa on kuitenkin vastustamattoman pehmeää lepuuttaa päätä, kun mamma suunnittelee, ompelee, neuloo, kuuntelee unettavia äänikirjojaan.....  

Lunta sataa ja keli on suojainen.  Merri halusi äsken ulos hetkeksi. Siellä seisoskellessani tuli mieleen, että olisi kiva tehdä lumiukko....   Tekemättä jäi.   Lapsena juuri tuollainen keli olisi ollut täydellinen lumiukkojen, lumihevosten, lumilinnojen ja ties minkä tekemiseen 😍

Mukavaa päivää juuri Sinulle! Muovaa päivästä juuri omannäköisesi 💖

Vaunupeitto

 Sopiva mallikuvio toi hienon säväyksen vaunupeittoon.   Minä näen rusetteja, mitä sinä näet? 

Kuvio löytyi jälleen tästä oivasta käsikirjasta!   Olen käyttänyt todella moniin neuleisiin tämän kirjan palmikko- tai pitsineulekuvioita.  Kirjan löysin alunperin kirpputorilta, eli hieno saalis! 

Yritin saada oikeaa värisävyä sisällä ja ulkona kuvaten.  Mikään ei ole ihan oikea. Jopa ulkona kuvatut kuvat ovat erisävyisiä keskenään. Yläkuva ja tämä alla oleva kuva ovat molemmat ulkona, lumihangella kuvattuja. 

Halusin neuloa jotain muuta, kuin sukkia ja löydettyäni 4 kerää mukavan väristä lankaa, oli päätös valmis.  Mitään muuta ohjetta minulla ei ollut, kuin tuo mallineulekuvio.  Lopuksi virkkasin vielä pylväskerroksen kaikkiin reunoihin. 

Kastelin peiton ja venyttelin  käsin tasoitellen pyyhkeen päälle lattialle. 

Peiton kriittiset mitat ovat 72cm x 75cm.  

Ensin ajattelin, että seuraavaa, sisällä kuvattua kuvaa ei voi julkaista. Ei ole kovin kivan näköistä, että kissa istuu vauvanpeiton päällä.....   Toisaalta kuvan julkaisematta jättäminen ei vie pois sitä tosiseikkaa, että Merri ehti, kuin ehtikin käydä tarkistamassa lopputuloksen 😂

Kuten sanottu, löysin varastostani nuo neljä lankakerää.  Yhdessäkään ei ollut vyötettä. Kuvittelin langan olevan Novitan Kimalle -nimistä lankaa, mutta kuukeloimalla en nyt löydä sellaista poistuneistakaan langoista. Peiton painoksi muodostui 365grammaa. 

Pyöröpuikot olivat kokoa 5 tai 6. En muista, olen suurpiirteinen😏  

(LISÄYS: Langan nimi on Hile)

Kimallus ei näy juuri missään kuvassa.  Alakuvassa on käytetty salamaa, jolloin pientä kimalletta on nähtävissä, jos oikein tarkasti katsoo..    Luonnossa peitto on selkeästi kimalteinen. 

Merri on ollut vähän ihmeissään, kun mitään ompeluksia ei ole syntynyt.  

Eikös meillä ollut puhetta, että näistä kankaista ommellaan jotain kivaa??? Pieni muistutuksen maukaisu tässä vaan sinulle ihminen, että et unohtaisi! 

Loppukevennys:   Tiskiainepainotteinen vesikään ei ole pahaa, jos on oikein jano 😂 

Soitin huiluharjoituksia ja kesken kaiken tuli tarve ottaa lasillinen vettä. Puolessa välissä tajusin, että vesi maistuu puhtaalle lasille....eli tiskiaine alkoi maistua suussa, kunnes ymmärsin purskauttaa loput vedet pois.  Tiskiainepullo oli tiputellut pöydällä olleeseen vesilasiini, enkä huomannut.  Tarvitseeko tässä nyt enää suuvesiä käyttääkään, tai hampaita pestä erikseen?   

 Kyselee nimimerkki : Epätietoinen hörpöttelijä. 

Käsityövuosi 2022

Mistähän tätä juttua aloittaisi... on niin  paljon neulottua ja muutakin käsityötä tullut viime vuoden aikana tehtyä.  

Jospa vaikka tekisin jonkinlaisen koonnin valmistuneista:

SUKKIA  30 paria

Omasta mielestä kauneimpien joukkoon pääsivät ainakin nämä kolme paria. 

Jokaisessa sukkaparissa oli tietysti oma viehätyksensä; innostus uuden aloittamisesta, lankojen penkaaminen, uuden ohjeen etsiminen ja aloittaminen, valmiiksi saaminen.  Kirjoneuleissa on niin mukava katsoa, kuinka se kuva alkaa hiljalleen muotoutua. 

LAPASIA JA KÄMMEKKÄITÄ 19 paria

Sain sateenkaaren väreissä Myboshi lankoja ja päätin tehdä lapasia.  Siitä se sitten taas lähti ikään kuin lapasesta, eli päätin tehdä kaikista väreistä niin monet lapaset ja kämmekkäät, kuin lankaa riittäisi. Vein nämä sitten ystävänpäivänä töihin ja annoin työkavereille osan.  Osan jakelin lähipiiriin ja osan pidin itse. 

Näiden lisäksi syntyi muutamat nk. junatyyliset lapaset lastensetteihin. 

SÄÄRYSTIMIÄ  2 paria

Toiset säärystimet syntyivät aiempien lapasten jämälangoista. Alakuvassa toiset säärystimet.  Mietin monesti, että säärystimiä pitäisi tehdä omaan käyttöönkin enemmän, mutta hitaahkosti näitä tuntuu syntyvän 😀

VIRKATTU vaunupeitto

En ole kovin innokas isoäidinneliöfani, mutta oikeissa väreissä nekin näyttävät tosi kivoilta.  Mietin jopa, että tekisin olohuoneeseen, neulontatuoliini jonkun peitteen... joskus.... 

En neulonut mitään isompaa työtä, kuten villapaitaa tai -takkia.  Ehkä tänä vuonna olisi taas aika kokeilla jotain uutta?  Ohjeissa ja kuvissa on niin upeita villapaitoja ohjeineen, mutta olen niin huono käyttämään villapaitaa, että tulisi vain sellainen kaapissa jumittava neule.  Voihan se tietysti olla  niinkin, että en ole vaan löytänyt sitä oikeaa.... 😍

Lankaa kului vuoden aikana 5 kiloa 295 grammaa. Eniten painon mukaan verrattuna kului maaliskuussa, jolloin neuloin paljon paksusta langasta.  Hiljaisin neulontakuukausi oli heinäkuu.  2022 ei ollut langankulutuksen puolesta mikään huippuvuosi. Laskennan tein  joka tapauksessa vain huvin vuoksi. 

OMMELTUA: 

Pieniä lastenvaatteita, paitoja itselleni, 3 lierihattua.

Näitä pieniä on niin kiva tehdä, kun kankaatkin ovat ihan toista luokkaa, kuin iän karttuessa 😂 Näistä haikankaista ja muista siirrytään sitten pikkuhiljaa siihen täysmustaan, viimeistään teini-iässä. 

Tämän asun vein kastepäivänä pienelle pojalle, joka luultavimmin pystyy käyttämään sitä koon puolesta vasta rippipäivänä 😂

Ostin Unelmallisen nettikaupasta Satu -paidan kaava-arkin ja tein monta erilaista paitaa. Tämä vaalea huppari mietitytti, sillä kangas vaikutti aika paksulta. Epäilin, että tätä ei ehkä tule kovin paljoa käytettyä. Vaan kuinkas kävikään! Tämä on ollut niistä kaikista huppareista se käytetyin!   Olen pitänyt myös paljon niitä puolihihaisia paitoja. 

Alkuvuodesta Frodo vasta opetteli tarkastamaan käsityöjälkeä Merrin opastuksella. 

 Helteisen Napolin -matkan lähestyessä iski paniikki, sillä minullahan ei ollut hattua!   Nyt niitä sitten on 😄 Näistä tuleekin mieleen, että haaveilen repun ompelemisesta... jos vaan löytäisin kivan kaavan. En ole vielä käynyt omaa käsityölehtihyllykköäni läpi, mutta toivon sieltä löytyvän jotain, mitä voisi kokeilla.  Siihen voisi yhdistää farkkuakin taas... 

 FARKUISTA tulee mieleen tämä puhelinlokerikko, jonka tein "etätöinä", eli sairasloman aikana työpaikalle.  Käytössä se on ollut siitä lähtien ja toimii, kuin junan vessa 😜

Tein taulunkehyksestä naulojen avulla pienen kangaspuuaihion, jolla kokeilin MINIRYIJYn tekoa.  En ole vieläkään löytänyt tälle kunnollista paikkaa, enkä näin ollen ole viitsinyt kokeilla toisenlaista versiota. 

ASKARTELUpuolella tein monen monta hylsykirjaa, sekä muitakin tavanomaisesta muodosta poikkeavia kortteja.  Kaikille on löytynyt käyttöä. Kuvien ja tekstien yhdistely on terapeuttista. 

PIHALLA ilahdutin omaa väkeä, sekä naapureitakin tällä erikoisella kyhäelmällä, jossa käytin heinäseivästä,  keino-omenia (en millään keksinyt parempaa sanaa 😅) ja helmeilevää kastelukannua. 

Tänä vuonna odotan innolla uusia inspiraatioita, mitä omituisempia, sen parempi!   

Kissoja, pupuja, kettuja

 Merri oli heti valmiina, kun alettiin ompeluhommiin!  Piti oikein tosissaan varoa, että ei häntä jäisi väliin kangasta leikatessa, kun se tunki koko ajan niin liki. 

Kässämessuilta ja paikallisesta kangaskaupasta löytyneistä kankaista oli vihdoinkin aika tehdä jotain oleellista.  Merkillisesti nuo kankaiden kuva-aiheet ovat kissa- ja eläinpainotteisia 😍

Kaivoin jälleen esiin kaavan, jota niin monta kertaa olen jo käyttänyt.  Olen piirtänyt sen luultavimmin jostain Ottobre -lehden kaavasta, kun ompelin omille, jo aikuiseksi ehtineille lapsilleni.  Viime vuonna käytin kaavaa kummilapsenlapselle ommellessani.  Taas on aika kaivaa tämä luottokaava esiin.  Näitä on itse asiassa useammassa eri koossa, tämä on 74cm ilman saumavaroja leikattuna, eli n.70cm.  

Ommellessa on helppo tehdä saman tien useampi, koska leikkausvaihe on aina se eniten aikaa ja tilaa vievä osio.  Saumat on sitten helppo ommella kaikista sarjatyönä.  

Tällä kertaa ei saumurini ollut ihan samoilla linjoilla kanssani ja sain muokata säätöjä moneen kertaan, ennen kuin olin edes lähelle tyytyväinen.  Koneiden säädöt voivat viedä kärsivällisyyden, tai oikeastaan kärsimättömyyden, ihan uusille ulottuvuuksille.....

Valkoinen resorikangas oli tosi pehmeää ja joustavaa, erityisen sopivaa tähän hommaan. 

Olen joskus löytänyt mielestäni täydellisiä, muovisia ja kevyitä lyöntineppareita lastenvaatteita ajatellen.  En sitten kuitenkaan osannut niitä käyttää (alakuva).  Viimeksi kangaskaupassa käydessäni näin niitä taas myynnissä ja kysyin myyjältä, miten ne oikein kuuluu kiinnittää. Hän ei tiennyt, mutta kutsui toisen myyjän.  Vähän epäselvää oli hänenkin opastuksensa, mutta se tuntui olevan selvää, että tarvitsen joka tapauksessa alakuvassa näkyvät nk. pihdit.  Päätin sitten sijoittaa niihin, jos muovinepparit niillä saisi paikkoilleen...   

Vaan kuinkas kävikään! Taas kärsivällisyyttäni koeteltiin oikein kunnolla. Kokeilin onneksi ensin ylijäämäpalaan nepparin kiinnitystä.  Homma meni ihan penkin alle, eivätkä nepparit kestäneet irtoamatta, kuin hetken.  Niitä ei voinut edes käyttää enää uudelleen, kun tuo muovinen piikki painui lyttyyn kiinnityksen aikana, mikä oli tietysti tarkoituskin.  

(alakuvan pihtien alaleuan metallinen lisäosa on nyt väärä, olen ottanut kuvan näköjään väärällä hetkellä). 

Tutkailin netistä opasvideota pihtien käytöstä. Vaikuttavat monipuolisilta esim. jonkin paksumman materiaalin yhteydessä.  Pihdeissä on pieniä lisäosia kiinnitettäväksi leukoihin (en keksi muuta sanaa...). Joillain saa tehtyä esim nahkaan reiän ja siihen sitten toisilla osilla painettua esim. metallisen sirkkarenkaan.  Myös farkkujen metallinappeja voi kiinnittää.  

Pakkauksen kuvista saa kyllä sellaisen käsityksen, että ihan pieniäkin nk. lyöntineppareita voi kiinnittää.  

Noita muovisia en kyllä enää osta ja nämä pihditkin tuntuvat nyt pettymykseltä.  Onko joku käyttänyt näitä ja meniköhän minulta nyt joku juttu vähän ohi näiden kanssa? 

Päädyin laittamaan bodyn alaosan nepparikiinnityksen sillä samalla, tutuksi käyneellä tyylillä, eli vasaralla ja välikappaleilla.  Minulla oli säilössä metallisia neppareita ja pelkkiä rengaspäälisiä metallineppareita, kuten tuossa ensimmäisessä kuvassa näkyy. 

Alakuvan kangas on kaikkein söpöin 💖

Sen takia kuvasinkin  vaatteen molemmilta puolilta. 

Kaikkia kankaita jäi vielä isot palat, joten pistän mietintään, mitä niistä voisi tehdä. 

Eläimellistä loppiaista juuri Sinulle!

Toiset on luotuja liikkumaan

Tulihan sitä nyt liikuttuakin viime vuonna...   vaikka ei siitä tälläkään kertaa kovin mainittavaa juttua synny 🙈

Minullahan oli tavoitteena  kävellä lenkkeilyn merkeissä 500 kilometriä. Siinä kävi taas niin, kuten arvata saattoi, että ei IHAN onnistunut. En päässyt edes edellisen vuoden tasolle, vaan jäin alle neljän sadan. Tämä ei ole mikään mullistava kilometrimäärä runsaammin lenkkeilijöille, mutta minulle näköjään sopiva tavoite tulevallekin vuodelle. Koskaan ei tiedä, milloin tärppää! 

Eniten tuli näköjään käveltyä pitkän sairaslomani parina ensimmäisenä kuukautena.  Silloin olin vielä tiukasti kiinni siinä pakonomaisessa suorittamisessa. Ajatuksena oli varmaan kävellä itsensä terveeksi ja tehdä se kertakaikkiaan nopeasti!   Nyt voi jo heitellä vähän vitsiäkin tuosta minun uupumuksestani, vaikka toivonkin, että se ei toistu. 

Matkojen aikana tuli käveltyä melkein jalat puhki ja poikki, mutta silloin ei ollut kilometrimittari käynnissä.  Töissäkään en ihan paikallani seisoskele, kun työ kotihoidossa on paikasta paikkaan kulkemista (muutenkin, kuin autolla..). 

Tulee tässä kirjoitellessa aina vaan enemmän tilanteita mieleen, kun on ainakin yritettyä liikkua.  Uusia luontopolkuja tuli taas muutama vuoden aikana kierrettyä. 

Surkein kuukausi näyttää olleen lokakuu, joka jäi nollille. 

 tammikuu 38,8 km

helmikuu 19,5 km

maaliskuu 71,1 km

huhtikuu 74,1km

toukokuu 24,9 km

kesäkuu 26,1 km

heinäkuu 36,7 km

elokuu 28,1km

syyskuu 8,7km

lokakuu 0 km

marraskuu23,4 km

joulukuu 16km

yhteensä 367,4km

Selkäkipu on ollut harminani jo useamman vuoden.  Kipuiluun ja jäykkyyteen ei ole auttanut runsas neulominen ja istuskelu, eikä edes suoranainen jumitus. Toisaalta apua ei ole herunut myöskään lääkekuureista, venyttelystä, lenkkeilystä ja mitä muita niitä nyt olikaan... krhhmmmm...   

Vihdoin päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kokeilla kuntosalilla keskivartalon tukilihasten vahvistamista.  Ensin käväisin magneettikuvauksessa ja sain erinäisistä löydöksistä huolimatta luvan aloittaa salilla käymisen.  Minulla on reipas kuntoilukaveri, joka hätyyttää liikkeelle silloinkin, kun ei itse niin jaksaisi.  Lokakuussa aloitettu liikuntaharrastus oli lopulta niin aktiivista, että ehdimme käydä 19 kertaa kuntosalilla vuoden loppuun mennessä.  

Tästä tavastani suorittaa asioita ei kuitenkaan ole onneksi tullut sellaista rasitetta salikäynneille, että olisin aloittanut heti täysillä painoilla 😂 Ihan kesyillä painoilla ja useammalla toistolla olen lähtenyt liikkeelle.  Siitähän kirjoittelinkin jo aiemmin, että ei minulla tule juuri koskaan hiki, mikä on varsin outoa 😓😓😓

kuntosalin aloitin tutustumiskäynneillä ja sitten kuukausimaksuilla. Nyt saan käydä niin usein, kuin haluan ja vaikka mihin vuorokauden aikaan. Mitään ylilyöntejä ajan suhteen ei ole ollut. 

lokakuu x 2

marraskuu x 10

joulukuu x 7

Arvatenkin otan tavoitteekseni ylittää tänä vuonna ensin tuon 19 ja sitten  koko vuoden tavoitteeksi otan 50 kertaa. Vaikuttaa aiempia käyntimääriä katsoessa ihan mahdolliselta, JOS kuntoiluinto pysyy yllä. 

En halua pitää mitään tiukkoja tavoitteita yllä, enkä myöskään hämmenny siitä, että jäin niiden alapuolelle.  On silti mukava ajatella, että on joku päämäärä.  Listaukset antavat minulle lisäpontta ja kannustusta tehdä asioita. 

Keksaisenpa (aloitin keksimällä uuden sanan 😅) tässä vielä yhden tavoitteen alkaneelle vuodelle:  kokeilen jotain liikuntamuotoa, jota en viime vuonna, tai pitkään aikaan, ole tehnyt.  

Silloin ja etenkin tällöin aion ottaa rennosti omaan tyyliini.  Ei pidä liikaa rehkiä, voi tulla ylikunto! 

Luetut ja kuunnellut kirjat 2022

Olen listannut tavalla tai toisella lukemisiani jo 80 -luvulta asti (jotkut eivät olleet tuolloin vielä syntyneetkään 😂).  Minusta on aina ollut mukava nähdä, paljonko ja minkälaisia kirjoja sitä on tullut luettua vuosien varrella. Huvin vuoksi vertailen vuosia toisiinsa, vaikka mitään tarvetta ei olekaan lukea enempää, kuin ehtii ja huvittaa. 

Tuntemieni ihmisten kanssa jutellessa olen huomannut, että aika harva lopulta enää nykyisin lukee kirjoja. Se on harmi, sillä kirjat tuovat mukanaan paljon uutta ja ihmeellistä.  Mielikuvitus ja luovuus kehittyvät, kirjallinen tuottaminen kehittyy, tunteet ja empatia elävät luetun mukana.  Tuosta kirjoittamisesta ainakin itse hyödyn jopa työssäni, kun pitää kirjoittaa jatkuvasti hoitokertomukselle käyntitekstejä ja suunnitella hoitoa- ja palvelua yms.  En tarkoita, että pitäisi jotenkin laveasti alkaa satuilemaan, mutta ei tarvi ainakaan ankarasti miettiä, mitä ja miten kirjoittaisi.  Asiatkin voi sanoa niin monella tavalla, jos se ainoa oikealta näyttävä ei olekaan se järkevä.  

Jonkin verran on tullut luettua kirjastosta lainattuja kirjoja, kuten nuo Mustoset, jotka jatkoivat ja lopettivat aiemmin aloittamani sarjan.  Kirjoissa oli kivasti kuvattu erään suvun tarinaa fiktiivisesti, napaten vuosien kuluessa mukaan tunnettuja henkilöitä  Suomen ja jopa muiden maiden historiasta.  Oli oikein mukava sarja, suosittelen. 

Kirpputoreilta olen aina etsiskellyt jotain mielenkiintoista luettavaa. Enää en  säästele kirjoja mihinkään kirjahyllyyn (vaikka entisiäkin kaapissa kyllä löytyy...), vaan laitan edullisesti ostetut kirjat lukemisen jälkeen omaan nk. kirppislaatikkoon, josta saa ottaa ken tahtoo. 

 2022

LUETUT KIRJAT

Adler-Olsen Jussi : Vanki

Tämä kirja piti jännitystä yllä  loppuun asti. Kertomus oli hämmästyttävä ja erilainen moniin dekkareihin verrattuna. 

Heinonen Henna: Pala omaa taivasta

Tähän sain suosituksen Vanhalta Rouvalta.  Provosoivan alun jälkeen  homma muuttuikin niin mielenkiintoiseksi, että  huomasin monesti miettiväni, miten tämä vielä päättyykään. 

Holt Anne: Julkkismurhat

King Stephen: Uneton

Odotin tältä kirjalta paljon jo kirjailijan tunnettavuuden perusteella. Alku olikin hyvin erikoinen, mutta vyyhdin kietoutuessa auki, ei loppu ollut oikein mieluinen. 

Mustonen Enni: Näkijä

Mustonen Enni: Tekijä

Nesbo Jon: Veitsi

Nesbo Jon: Poliisi

Nämä Harry Hole -sarjan kirjat ovat aina hyviä.  Taisin lukea niitä nyt vähän sekavassa järjestyksessä, mikä vähän harmitti.  Kirpputorilöydöt eivät aina noudata aikajärjestystä 😏

Riley Lucinda: Seitsemän sisarta

Riley Lucinda: Myrskyn sisar

Riley Lucinda: Varjon sisar 

Riley Lucinda: Helmen sisar 

Riley Lucinda: Kuun sisar 

Tätä kirjasarjaa suosittelivat naapurin naiset kesäkekkereissä 😄 Aloitin kirjojen lukemisen äänikirjapalvelusta, eli yhtään en ole kuunnellut, vaan lukenut.  Aina ei voi kuunnella, mutta lukea voi, jos vaikka odottelee jotain. Sarja on minulla vielä kesken. 

Roberts Nora: Velhotanssi

Luin loppuun kun kerran aloitin, ei muuta mainittavaa...

Alkuvuodesta päätin kokeilla uudelleen äänikirjoja, jotka joskus aiemmin elämässä tuntuivat aivan typeriltä.  En olisi uskonut, miten koukkuun niihin voi jäädä!    Aluksi en oikein keksinyt, mitä haluaisin kuunnella ja päätin aloittaa jo tutuiksi ja rakkaiksi käyneillä teksteillä, eli Harry Pottereilla, Twilighteilla ja Tolkieneilla. Näistä kuuntelin yli puolet englanniksi, jotta kielitaito pysyisi yllä ja karttuisi, etenkin ennen matkoille lähtemistä 😉

Luetteloni ei ole aikajärjestyksessä, vaan jostain syystä olen päättänyt listailla aakkosittain.  Samalla näen, montako saman kirjailijan tai saman sarjan kirjaa olen lukenut ja mikä mahtoikaan olla niistä se viimeisin, jos sarja jäi kesken.  

Joukkoon on mahtunut kaikenlaisia kirjoja, on elämäntarinaa, "hömppää", huumoria, dekkaria. Pitkän sairaslomani aikana ehdin "suorittaa" aika monta itsensähoitamisopasta 😁

Kuuntelin suoraan puhelimesta, jos olin yksin. Hommasin kuulokkeet, joita voin käyttää esim. lenkillä, kuntosalilla tai missä vaan, missä haluan kuunnella "äänettömmästi", muita häiritsemättä.  Ette ehkä aavistakaan, miten mielenkiintoista kuunneltavaa on esim. Teemu Keskisarjan Viipuri 1918, kun askel kulkee ripeästi kävelymatolla, tai cross fit -laitteessa 😅 Siinä voisi kävellä vaikka maailman ääriin asti!

Olen kuunnellut tänä vuonna vähemmän radiota ja katsellut vähemmän televisiota, koska kirjat ovat koukuttaneet enemmän. 

ÄÄNIKIRJAT

Aalto Seppo: Kapina tehtailla

Tämän kirjan luin Teemu Keskisarjan Viipuri 1918 jälkeen. Molemmissa käsiteltiin samaa aikakautta, Aallon kirjassa enemmän oman paikkakunnan kannalta.   Jääskeläisen kuvaama Pako Karjalasta on hieman myöhemmän ajan sotakuvausta siviilien näkökulmasta. 

Haarala, Luukkanen: Aki Sirkesalo-Musiikki soi

Hedman & Häkkinen: Avaimet taskussa

Ikola Kaisa: Oikein nurin

Tässä kirjassa yhdistyvät ihmissuhteet ja neulojahuumori. 

Jaakkola Kaisa: Palaudu & vahvistu

Jansson Anna: Synnin vartijat

Jansson Anna: Kuolon kosketus

Taattua dekkarijännitystä.

Johnsson Milly: Kaikkien joulujen äiti

Tässä hain vähän jouluisempaa kuunneltavaa tuossa joulun alla, kun ei joulutunnelmat oikein ottaneet nostetta.  On oikein hauska kirja, suosittelen.  Se kertoo saman kaupungin naisista, jotka raskaaksi tultuaan tutustuvat Joulupullakerhossa muihin joulun tienoilla synnyttäviin äiteihin. 

Jääskeläinen Seppo: Pako Karjalasta 

Kajanto Maija: Mittoja ja tilaustöitä

Kajanto Maija: Itsepä tilasit

Tätä sarjaa aloin kuunnella ihan kokeilumielessä, kun halusin kuunnella välillä jotain kepeämpää. Ennakkoluuloista poiketen tässä ei ollutkaan kyse pelkästä "hömpästä", vaan kirjat ovat taitavasti kirjoitettu ja täynnä tapahtumia, muutakin kuin sitä rakkaustarinaa ja sillä hehkuttelua (jonka pelkästään luen hömpäksi...).  Viimeinen osa on minulla vielä vähän kesken. 

Keskisarja Teemu: Viipuri 1918

Keskisarjan tapa kirjoittaa on suurin piirtein samanlainen, kuin hänen ulosantinsakin, jos joku on televisiosta sattunut seuraamaan hänen ohjelmiaan.  Tietynlainen rentous ja huumori tuovat historian lähemmäs lukijaa, vaikka vakavista asioista puhutaankin.  Ihmiset eivät ole enää nimiä paperilla, vaan miehiä ja naisia, jotka kokivat sodan ja pahuuden henkilökohtaisesti.  

Keskisarjan kirjoihin aion perehtyä vielä toistekin. 

Kjellsdotter Nilla:  Kivipuiston tyttö

Tässä dekkarissa oli jotenkin liian rauhallinen lukija, vaikka itse kirja oli ihan ok. 

Kujala Emilia: Suorittajan mieli, vapaudu ylikontrollista 

Kuustonen Mikko: Omaelämänkerta

Lahtela Johannes: Samuli, pimeydestä valoon

Leppänen Aino: Terkuin ope 

Ihmissuhdesoppaa ja opettajahuumoria. 

Läckberg Camilla: Leijonankesyttäjä

Läckberg Camilla: Noita 

Läckberg ja Fexeus: Mentalisti

Kaksi ylintä jatkavat poliisisarjaa. Alin on uuden sarjan alku.  Kaikki olivat hyviä. Huomasin, eilen, että Avalta alkoi tuo vanhemman sarjan elokuva. Ei ollut kyllä  niin hyvä, kuin kirja, kuten ei yleensäkään näin ole. 

Marttila Mervi: Parantunut hoidosta huolimatta

Marttila Mervi: Molemmista päistä tähystetty

Nämä kaksi kuuluvat hoitajahuumorin, ja miksei muidenkin luokkaan.  Lyhyitä katsantoja sanelijoiden ja sanelujen vastaanottajien virheisiin potilaskertomuksissa.  Hieman  tosikommin aiheesta kirjoitteli Herman & Häkkinen. 

Mattila Juhani: Uupumuksesta takaisin elämään 

Meyer Stephenie: Twilight Houkutus

Meyer Stephenie: Twilight, Keskiyön aurinko

Mustonen Enni: Maitotyttö

Mustonen Enni: Saako olla muuta

Mustonen Enni: Hukkakauraa 

Mustonen Enni:  Mäntykosken Anna

Nousiainen Miika: Pintaremontti

Tätä aloittaessa hain jotain huumoripitoista, kun en enää jaksanut noita itsehoito-oppaita.  Kirja oli hyvä valinta, sai nauraa monessa kohtaa. 

Numminen Juha: Lähikuvassa Lenita Airisto

Nyholm Tuomas: Samu Haber 

O'Leary Beth: Kimppakämppä

Tämä oli hauska kirja, jonka kuuntelua aina oikein odotti, kun se jäi jonkin muun homman takia kesken.  Tässä kaksi toisilleen tuntematonta henkilöä haluavat säästää rahaa ja asuvat samassa asunnossa eri vuorokauden aikoina. Toinen tekee yötyötä ja toinen päivätyötä. 

Owens Delia: Suon villi laulu 

Koskettava tarina heitteillejätöstä ja selviytymisestä, omalla, erikoisella tavallaan.  Tämä näkyy olevan elokuvana juuri nyt elokuvateatterissa. 

Rowling J.K.: Harry Potter ja viisasten kivi

Rowling J.K.: Harry Potter and the chamber of secrets

Rowling J.K.: Harry Potter and the prisoner of Azkaban 

Rowling J.K.: Harry Potter and the  goblet of fire

Rowling J.K.: Harry Potter and the  order of the phoenix 

Rowling J.K.: Harry Potter and the Half-Blood Prince 

Rowling J.K.: Harry Potter and the deathly hallows

Rämö Satu: Hildur

Islannissa asuva kirjailija aloittaa tällä kirjalla Islantiin sijoittuvan dekkarikirjasarjan. 

Saarela Tommi: Pave Maijanen elämän nälkä 

Sandemo Margit: Jääkansan tarina 1, Lumottu

Sandemo Margit: Jääkansan tarina 2, Noitavaino

Sandemo Margit: Jääkansan tarina 3, Syvyyden kutsu

Sandemo Margit: Jääkansan tarina 4, Kaipaus

Sandemo Margit: Jääkansan tarina 5, Kuolemansynti

Sandemo Margit: Jääkansan tarina 6, Pahan perintö

Sandemo Margit: Jääkansan tarina 7, Aavelinna

Sandemo Margit: Jääkansan tarina 8, Pyövelin tytär 

Sandemo Margit: Jääkansan tarina 9,  Muukalainen

Sandemo Margit: Jääkansan tarina 10, Talvimyrsky

Tämä mukaansatempaava sarja alkaa (muistaakseni) 1600 -luvulta, kertoen nimensä mukaista Jääkansan tarinaa.  Sarja on valtavan pitkä, mutta jätin sen tässä kohtaa tauolle.  Suosittelen ilman muuta tutustumaan!

Terras Antto: Suomalaisuuden kultainen kirja

Oivallisia tarinoita (ja totuuksia!) suomalaisesta elämästä ja kulttuurista puoliksi virolaisen kirjailijan näkökulmasta. Itse ei näitäkään "hölmöyksiä" huomaa, mutta vieraan silmin moni asia on aivan hullusti täällä meidän armaassa kotimaassamme 😂

Tervo Jari: Loiri 

Tolkien J.R.R.: Taru sormusten herrasta, sormuksen ritarit

Tolkien J.R.R.:The fellowship of the ring 

Venho Johanna: Martti Suosalon tähänastinen elämä 

14 luettua kirjaa joko käsinkosketeltavina, tai äänikirjapalvelun kautta. 58 kuunneltua kirjaa.  Aloitin äänikirjapalvelun ensin pienillä tuntimäärillä, mutta tajusin nopeasti, että tarvitsen lisää!  Nyt olen kiltisti maksanut kuukausimaksun ja käyttänyt kaikki mahdolliset kampanjaedut hyväkseni.  Tällä hetkellä on liiton kautta alekoodi meneillään.  Kannatti vaihtaa Tehyyn keväällä! 

Tykkään lukea ja kuunnella monipuolisesti faktaa ja fiktiota, sekä täyttä fantasiaa.  Näillä samoilla eväillä lähden tähän alkaneeseenkin vuoteen. 

Löysitkö listalta sinulle tuttuja kirjoja?

 

(Jouluiset painikuvat piristämässä pelkkää tekstiä).