Tulihan sitä nyt liikuttuakin viime vuonna... vaikka ei siitä tälläkään kertaa kovin mainittavaa juttua synny 🙈
Minullahan oli tavoitteena kävellä lenkkeilyn merkeissä 500 kilometriä. Siinä kävi taas niin, kuten arvata saattoi, että ei IHAN onnistunut. En päässyt edes edellisen vuoden tasolle, vaan jäin alle neljän sadan. Tämä ei ole mikään mullistava kilometrimäärä runsaammin lenkkeilijöille, mutta minulle näköjään sopiva tavoite tulevallekin vuodelle. Koskaan ei tiedä, milloin tärppää!
Eniten tuli näköjään käveltyä pitkän sairaslomani parina ensimmäisenä kuukautena. Silloin olin vielä tiukasti kiinni siinä pakonomaisessa suorittamisessa. Ajatuksena oli varmaan kävellä itsensä terveeksi ja tehdä se kertakaikkiaan nopeasti! Nyt voi jo heitellä vähän vitsiäkin tuosta minun uupumuksestani, vaikka toivonkin, että se ei toistu.
Matkojen aikana tuli käveltyä melkein jalat puhki ja poikki, mutta silloin ei ollut kilometrimittari käynnissä. Töissäkään en ihan paikallani seisoskele, kun työ kotihoidossa on paikasta paikkaan kulkemista (muutenkin, kuin autolla..).
Tulee tässä kirjoitellessa aina vaan enemmän tilanteita mieleen, kun on ainakin yritettyä liikkua. Uusia luontopolkuja tuli taas muutama vuoden aikana kierrettyä.
Surkein kuukausi näyttää olleen lokakuu, joka jäi nollille.
tammikuu 38,8 km
helmikuu 19,5 km
maaliskuu 71,1 km
huhtikuu 74,1km
toukokuu 24,9 km
kesäkuu 26,1 km
heinäkuu 36,7 km
elokuu 28,1km
syyskuu 8,7km
lokakuu 0 km
marraskuu23,4 km
joulukuu 16km
yhteensä 367,4km
Selkäkipu on ollut harminani jo useamman vuoden. Kipuiluun ja jäykkyyteen ei ole auttanut runsas neulominen ja istuskelu, eikä edes suoranainen jumitus. Toisaalta apua ei ole herunut myöskään lääkekuureista, venyttelystä, lenkkeilystä ja mitä muita niitä nyt olikaan... krhhmmmm...
Vihdoin päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kokeilla kuntosalilla keskivartalon tukilihasten vahvistamista. Ensin käväisin magneettikuvauksessa ja sain erinäisistä löydöksistä huolimatta luvan aloittaa salilla käymisen. Minulla on reipas kuntoilukaveri, joka hätyyttää liikkeelle silloinkin, kun ei itse niin jaksaisi. Lokakuussa aloitettu liikuntaharrastus oli lopulta niin aktiivista, että ehdimme käydä 19 kertaa kuntosalilla vuoden loppuun mennessä.
Tästä tavastani suorittaa asioita ei kuitenkaan ole onneksi tullut sellaista rasitetta salikäynneille, että olisin aloittanut heti täysillä painoilla 😂 Ihan kesyillä painoilla ja useammalla toistolla olen lähtenyt liikkeelle. Siitähän kirjoittelinkin jo aiemmin, että ei minulla tule juuri koskaan hiki, mikä on varsin outoa 😓😓😓
kuntosalin aloitin tutustumiskäynneillä ja sitten kuukausimaksuilla. Nyt saan käydä niin usein, kuin haluan ja vaikka mihin vuorokauden aikaan. Mitään ylilyöntejä ajan suhteen ei ole ollut.
lokakuu x 2
marraskuu x 10
joulukuu x 7
Arvatenkin otan tavoitteekseni ylittää tänä vuonna ensin tuon 19 ja sitten koko vuoden tavoitteeksi otan 50 kertaa. Vaikuttaa aiempia käyntimääriä katsoessa ihan mahdolliselta, JOS kuntoiluinto pysyy yllä.
En halua pitää mitään tiukkoja tavoitteita yllä, enkä myöskään hämmenny siitä, että jäin niiden alapuolelle. On silti mukava ajatella, että on joku päämäärä. Listaukset antavat minulle lisäpontta ja kannustusta tehdä asioita.
Keksaisenpa (aloitin keksimällä uuden sanan 😅) tässä vielä yhden tavoitteen alkaneelle vuodelle: kokeilen jotain liikuntamuotoa, jota en viime vuonna, tai pitkään aikaan, ole tehnyt.
Silloin ja etenkin tällöin aion ottaa rennosti omaan tyyliini. Ei pidä liikaa rehkiä, voi tulla ylikunto!
No kyllä ylikuntoa täytyy aina varoa, se voi vaania minkä tahansa nurkan takana :-D
VastaaPoistaVoi tosiaan, toivottavasti uupumisesi ei koskaan palaa. Suorittajatyyppinä olo ei varmaan ole helppoa, ryhdyin tuota ihan pohtimaan. Minä ja suorittaja olemme todella kaukana, joten piti kuvitella ja yrittää samaistua. Voi tosiaan olla haastavaa kokeilla uutta tai asettaa tavoitteita, jos niistä nytkähtääkin päälle suorittajaminä. Toivottavasti saat pidettyä sen kurissa ja nautittua!
Selkäkipua on täälläkin. Tajusin itsekin tuon keskivartalon lihakset -asian ja lisäksi älysin, että joogassa on paljon sellaisia liikkeitä, joilla kehitetään selkärankaa tukevia lihaksia ja ylipäätään liikkeissä keskitytään venyttämään ja sitten vasta kiertämään vartaloa, esimerkiksi. Tuosta on ollut minulle aivan älytön apu! Yritän nyt muutenkin vetää rankani niin pitkäksi kuin pystyn monta kertaa päivässä. Monen tunnin automatkallakaan ei tullut selkäkipu eikä iskias, kun vedin välillä päälakea kohti auton kattoa ja häntäluuta kohti tuolia. Suosittelen kokeilemaan.
Todella hieno homma tuo kuntosalijuttu. Voimaisaa vuotta!
Jooga olisi varmasti hyvä juttu koko kropalle ja selällekin. Se on toistaiseksi liian korkean kynnyksen takana minulle. Tuo suorittajaminä ei sitten aina edes suorita sitä, mikä olisi järkevintä, vaan jotain ihan muuta omassa päässä kehiteltyä juttua ;)
PoistaRyhtiin olen kiinnittänyt enemmän huomiota ja oikaissut ruotoni aina muistaissani. Tuntuu yllättävän hyvältä! Pitkä autossa istuminen ei tosiaankaan tunnu selässä mukavalta, kuten ei liian pitkä yöunikaan.
Tarvitsin henkilön, joka vei minut siitä kuntosalin ovesta sisään :) Kiitos hänelle!
Welcome to the club!Hih hih i also want to start or repeat better life with long walks j,runnning,,Eat healthy but ohh it is difficult!Wish you all good!Be careful with your back!
VastaaPoistaYritys on tärkeintä! Kyllä se aina johonkin kantaa :) Juokseminen on minulle liian rankkaa. Hyvä sinä! Juokse, juokse :) Aloitin myös suklaa- ja karkkilakon ainakin joksikin aikaa. Syksyn aikana suklaansyönti menikin taas ihan mahdottomuuksiin. Olen näköjään on -off -ihminen sen suhteen.
PoistaSamanlaisia ajatuksia minullakin tälle vuodelle eli liikuntaa olisi hyvä lisätä ja varsinkin lihaskunto vaatii parempaa huoltoa. Kaiken uuden aloittaminen on vain NIIN vaikeaa. Itse aloitan nyt tammikuussa niskaselkäryhmässä ja sen jälkeen kuntosaliryhmässä jotta pääsen asioissa alkuun. Terkkarin fysioterapeutti sai tuollaiset järkättyä. Viimeinen hetki tehdä noita juttuja :-). Kävely on mulle luontaista eikä vaadi yhtään itsensä maanittelua, että lähden kävelylenkille mutta se ei kyllä enää tässä kohtaa riitä kunnon ylläpitämiseksi.
VastaaPoistaHienoa, että sinulla on tuollainen suunnitelma, niin pääset taas alkuun. Sehän se onkin se vaikein osuus. Nuorena tuota kuntoa piti melkein itsestäänselvänä. Meni se huilunsoitto aina noiden fyysisten ponnistusten edelle ;D
PoistaOnhan tuo kävelymäärä aikamoinen. Täällä täytyisi myös aloittaa kuntosalin valinta. Käyttämäni sali lopetti pandemiaan. Mielestäni mikään kotijumppa ei korvaa salia.
VastaaPoista500 tekee kuukaudelle 42km ja päivälle 1,5 kilometriä päivää kohti :) Näin sanottuna vaikuttaa helpolta ja kävelylenkki on useimmiten ainakin vähän pitempi, kuin tuo 1,5km, joten joka päivä ei edes tarvisi kävellä. Ja juu, en ollut kovin vakavissani tuon laskelman kanssa, mutta ainakin tavoite on realistinen ;)
PoistaKotijumpassa on se huono puoli, että sitä ei ainakaan täällä kotona tule edes tehtyä... Jonkun pitäisi aina vähän patistaa. Kuntosalillekaan en olisi ollenkaan uskaltautunut, jos ei olisi sitä salikaveria viemässä.
Wau - nostan korkealle hattua 19.salikerrasta ja yhäkin ihailen tuota venytyskuvaa.... Just tulin töistä, jossa "venytin" muutamia ihmistaimia, hih.... Siis oikeasti mielenkiintoisia tilastot/tavoitteet... johonkin mihin verrata... miksen minä laita mitään mihikään ylös... no, sporttracker on kyllä päällä "lenkeillä" mutta kokonaissaldot - ei hajuakaan kuinka paljon esim. viime vuonna tuli pyöräiltyä saati tepasteltua muutoin (pal vähemmän) Maalis- ja huhtikuun kilsasi on kyllä huikeat ja taasen hatunnoston arvoinen, että sait itsesi silloinkin liikkeelle; hienoa!! Ihanaa on myös tuollainen kuntosaliystävä!!
VastaaPoistaUpeaa ja energiaa etsivää/ylläpitävää Uutta Vuotta!
Olen itsekin vähän ihmeissäni seurannut tätä kuntosalijuttua. Suureneva käyntimäärä on ollut hämmentävä. Yksin en missään tapauksessa olisi tuota määrää jaksanut käydä. Minulle nuo eri asioiden luetteloinnit ovat kannustimia itselleni. Toisaalta, kun nyt mietin sitten tuota kirjojen luettelointia... siinä ei kyllä tarvisi olla kannustimia ;D Ehkä se on vain osa omaa uteliaisuuttani.
PoistaSinun pyöräilykilometrit vuoden aikana voisi olla aika huimaava lukema!
Merri ottaa elämää samalla tavalla kuin minä. Lepään kun lepuuttaa ja liikun kun huvittaa. Joskus ison tavaratalon kiertäminen kerryttää jo 1000 askelelta mittariin. Lenkkipolulle en kahdella keinolonkalla uskalla nennä. Epätasaisessa maastossa on vaikea kävellä
VastaaPoistaKyllä tuo Merrin kuva on ihan suuntaa-antava minunkin mielenliikkeissäni ;) Siksi sen siihen laitoinkin.
PoistaLaskin jossain vaiheessa paljonko tulee askelia työpäivän aikana. Määrä oli käsittämättömän vähäinen! Sitten tajusin, että mittari ei edes ota niitä pienempiä ja lyhytaikaisia askeleita. Kotona (tai kaupassa) käveleminen tuottaa mittariin paljon enemmän askelia. Kaupat on nykyään muutenkin niin isoja, että askelia tosiaankin tulee :)
Telkussa on joskus näytetty sellainenkin ohjelma, että ostoskeskuksessa kokoontui kuntoiluryhmä. Se lähti kävelemään ympäri ostoskeskusta ja matkaa kertyi. Samalla "maasto" oli tasaista ja helppokulkuista.
Hyvinhän sinun liikuntaharrastuksesi on lähtenyt käyntiin. Kiitettävästi noita kilometrejä kertyi viime vuonnakin. Tärkeintä lienee, että olet saanut itsesi liikkeelle niin ajatuksen tasolla kuin konkreettisesti.
VastaaPoistaSuorittajatyyppi täälläkin. Pahinta suorittamista on minusta se, miten tulee tekemisiä pyöriteltyä jo ajatuksen tasolla ennen kuin on päässyt konkreettisen tekemisen alkuun. Liikkuminen ei ole ongelma niinä kuukausina, kun voi tehdä piha- ja puutarhatöitä. Ulkona muutun duracell-pupuksi. Aina joku homma kutsuu ja ellei kutsu, keksin kyllä tekemistä. Tänä talvena käsitöitä tehdessä koen ensimmäisen kerran jäykistyväni ja puutuvani liiaksi. Voihan sitä tietenkin kutoa seisten, mutta ei se erityisen hyvältä tunnu.
Olet aivan oikeassa, kaikki liikunta lähtee enemmän ajatuksen tasolta. Se täytyy ensin saada aktivoitua liikuttamaan kroppaa. Lähteminen on usein kuin raaahustamista, mutta lopuksi on sitten ihan hyvä olo, kun sai liikuttua.
PoistaOnhan niitäkin nähty ja kuultu, että joku käy ihan kävelyllä neuloen samalla ;) Näen jo silmissäni, kuinka lähden meidän pihalta puikot suihkien ja naapurit pysähtyy kesken pihahommiensa tai kurkistelee ikkunoista, sormet valmiina puhelimen näppäimillä 112 ;D
Neuloessa tulee ajoittain mieleen, se "sääntö", että 10 minuutin välein pitäisi jaloitella. Tuota kun luulee tekevänsä, niin n.tunnin kuluttua tajuaa, että edellisestä jaloittelusta on mennyt aikaa...
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja panostankin tosi paljon siihen suunnitteluun, mutta se ei tahdo enää oikein riittää. Minkä vanhemmaksi tulen, sen selvempää on, että pitäisi tehdä enemmän kuin nyt, pelkät kävelylenkit ei riitä. No, kesällä kyllä pyöräilen, mutta silti. Koirakin alkaa olla jo melkoinen laahustin, niin sen kanssa ei kovin reippaita lenkkejä tehdä. Mahtaako meitä enää edes kukaan hoitaa, kun ollaan vielä vanhempia kuin nyt, sitäkin joskus mietin? Senkin takia olisi kunnosta syytä pitää huolta, että pärjää omin nokkineen.
VastaaPoistaNiinpä niin. Liika suunnittelu vie energiaa ;) Toisaalta jos vaan ajattelee, että liikkuu kun liikkuu, niin itsestäni tiedän ihan varmuudella, että en liiku ;)
PoistaMeilläkin käyvään välillä Merrin kanssa kävelyllä ja sekään ei ole suorastaan kuntouttavaa liikuntaa narun toisessa päässä kulkevalle ihmiselle, kun odottelee, mitä kissa seuraavaksi alkaa ihmetellä ;D
Eilen justiinsa puljasin lääkeautomaattien kanssa töissä. Onhan tuo kone- ja robottiasia ihan käteväkin, jos se pysyy kohtuuden rajoissa. Työkaveri sanoi lääkeautomaattia söpöksi, joten kai siihen robottiinkin voi kiintyä ;D
Tulin kiittelemään sua kun jaksat silloin tällöin piipahtaa blogissani. Täytyisi käydä täällä useammin kun näkisin noita sun kisuja. Meillä tulee kohta vuosi täyteen kun ei ole enää ollut yhtään kissaa. Välillä on niin kova ikävä niitä.
VastaaPoistaMe kun ollaan mieheni kanssa molemmat jo eläkkeellä, yritetään noita 5km:n kävelylenkkejä tehdä ainakin 5x viikossa.
Sinulla on aina kauniita käsitöitä :)
PoistaMeillä oli ennen useasti lasten kissat hoidossa. Sitten tuli pitempi väli, että ei ollut ja vähän väliä tuntui siltä, että tassutteleeko joku jossain, eikä tassutellut. Sitten päädyimme ottamaan oman kissan. Ja sitten toisen :) Lemmikistä luopuminen on ihan kamala lopputulos. Meillä oli joskus useita gerbiilejä ja hamstereita. Ne elivät vain muutaman vuoden ja sitä luopumista oli vähän väliä ja hautajaisia omassa pihassa. Kissat elää onneksi kauemmin, jos vaan pysyvät terveinä.
Teillä on hyvän pituisia kävelylenkkejä! Tiedän kokemuksesta, että 5 kilometriä on jo aika pitkä. Meillä ei läheskään aina päästä edes siihen yhdellä kerralla.
Omantyylinen liikunta on parasta, ja kuulostaa siltä, että sinä olet löytänyt oman tyylisi! :-) Pitäisköhän minunkin ottaa tavoitteeksi tuo uuden liikuntalajin kokeileminen. Ostin syksyllä äidille kävelysauvat, joita hän voi käyttää aina meillä ollessaan, ja voisin aloittaa vaikka sauvakävelyn!
VastaaPoistaMinä sauvakävelin jossain vaiheessa aika paljonkin. Sehän on hyväksi myös hartioille ja käsivarsille. Jotenkin se sitten unohtui... Sinä olet aina niin vekkuli kirjoittelija, että nyt en tiedä, olitko tosissasi vai ei ;D Kannustan silti kokeilemaan tuotakin lajia.
PoistaMinä ajattelin itsekseni hiihtoa, kun se oli joskus ihan mukavaa, mutta on nyt taas jäänyt useiksi vuosiksi. Meillä olisi latujakin tosi lähellä, mutta kun ei pääse ihan pihasta lähtemään, kuten lapsuudenkodissa. Siihen se sitten tössää. Pitäisi ensin kävellä tai ajaa autolla kilsan verran. Se tuntuu ylivoimaiselta. Jos haluaisi nostaa tuon hiihdon vielä korkeammalle tasolle, voisi siitä tehdä ampuma- tai suunnistushiihtoa ;D
Minä tykkään myös kirjata tavoitteita ja pidän listoja, ja omia tilastojani kovin mielelläni. Kyllä ne motivoi, mutta välillä huomaan myös vastavaikutusta. Itselläkin liikaa liikunta on pelkkää kävelyä, mikä nyt koiranomistajana on tietysti välttämätöntä, mutta jotain lihaskuntoa ylläpitävää/kehittävää olisi kyllä lisättävä..katsotaan miten käy tänä vuonna, meille molemmille♥ Tsemppiä tälle uudelle vuodelle kuntoilujen kanssa!
VastaaPoistaYritetään pysyä liikkeellä tavalla tai toisella ;)
PoistaKoiran kanssa eläminen tuo varmasti väkisinkin liikuntaa itsellekin. Minä olen aina ajatellut, että en ottaisi koiraa, koska sitä pitäisi sitten viedä pissalenkeille monta kertaa päivässä ;) Eli koiraa ajatellessa laiskuus nousee heti ensimmäiseksi ajatukseksi, vaikka tykkäänkin koirista. Minun pitäisi ottaa esimerkkiä näistä meidän kissoista. Ne juoksevat välillä ympäri kämppää sellaisella vauhdilla, että rytinä käy ;)
Yhdyn sinun kirjoitukseesi, niin meni minunkin kävely lörinäksi. Jospa nyt tänä vuonna otan itseäni niskasta kiinni kävelyn ja kuntopyöräilyn suhteen.
VastaaPoistaTsempataan ja liikutaan tänä vuonna enemmän.
Yrittäminen on tärkeintä! Kuolemanvakavasti ei pidä ottaa, mutta välillä pitää itseään vähän patistella liikkeelle :)
PoistaMinun mielestäni nuo sinun kirjaamasi kilometrit on hieno suoritus. En varmaan olisi päässyt samaan, jos olisin laskenut kilometrejä. Minkälainen askelmittari sinulla on, vai onko puhelimessa? Minulla on puhelimessa pinkin värinen nimeltään Askelmittari ja myös Step Tracker (vihreä logo). Yksinään salilla käymisestä en pidä - alan velttoilla heti kun oma silmä välttää. Ryhmäliikunta sopii paremmin - ryhmän paine motivoi. Niillä tunneilla pyrin käymään pari kertaa viikossa.
VastaaPoistaKannatan tuota keksaistua juttua, että kokeilee jotain lajia tai jotain, jota ei ole harrastanut pitkään aikaan. Miten olisi aivan uusi laji? Mikä se voisi olla?
Kyllä minä niihin pohjimmiltani olen ihan tyytyväinen. Siihen pääsin ja sillä siisti. Tänä vuonna uusi boogie päälle :)
PoistaMinulla on puhelimessa Sport tracker, jolla mittaan kilometrit. Niistä muista sovelluksen tiedoista en juurikaan perusta.
Tykkään kuntosalikäynneistä siinä mielessä, että voi mennä milloin huvittaa, vaikka yöllä (en ole tosin kokeillut ;D ). Nuo ryhmäliikuntajutut ovat aina tiettynä aikana.
Pitäisikö meidän siis keksiä joku täysin uusi, ennen näkemätön laji ? Siinä riittääkin keksimistä :) Sillä aikaa voitais kokeilla jotain jonkun muun keksimää lajia ;D Minä mietin hiihtämistä tai luistelua, joita en ole muutamiin vuosiin kokeillutkaan. Just tällä hetkellä kyllä tuntuu ihan siltä, että näyttää hyvältä jo ihan tässä kirjoituksessa, ilman välttämättömiä fyysisiä ponnistuksia :)