sunnuntai 16. elokuuta 2020

Kesämökki lepikossa

 Tervetuloa Synkeänmetsän mökkikylään!  Tarjoamme teille rauhallista mökkeilyä suositussa hyttysystävällisessä kylässämme. Mökeissä täysvarustus, valo tulee ikkunasta.  Katot juuri uusittu.  Otamme vastaan myös ryhmiä etukäteisvarauksella.  Mökkejä 26kpl. Nurmipiha.  Grillausmahdollisuus (ellei ole metsäpalovaroitus)

Delux Superior mökki kahdelle (tarvittaessa lisävuode, sekä makuupussivarausmahdollisuus)

Tähtiluokitus *****

Aamupala tilauksesta

Yhteisgrilli

(ei nettiyhteyttä)

uimaranta suoraan mökin edessä (ei laituria)

aktiviiteetteja: kaarnaveneristeilyt

nähtävyydet 19km (peikkokivi á la Stonehenge)

kulkuyhteydet olemattomattomat

pysäköinti 2km päässä, josta patikointi mökille


Sukkaneuvokselta tilaamallani ohjeella päädyin tekemään Kesämökki -sukkia hieman oudoin värivalinnoin.  Halusin käyttää kotona olevia lankoja, eikä vaaleampaa vihreää löytynyt... siksi tämä tumma vihreä (jota lähipiiri on ruskeaksikin väittänyt).  On kyllä oikeasti vihreä!  Tästä minun "värisokeudesta" on tehty hupia jo vuosia.  Pysyn silti kannassani! Tosin metsä ei nyt ole kovin raikkaan vihreä, vaan tämä metsä onkin Synkeämetsä. 

Edelliset ko. suunnittelijan sukat olivat aika sirot, joten vaihdoin langan Nallesta 7 -veikkaan.  Nyt on sukilla kokoa! Pituutta kertyi yli polven. Muuten on ihan käyttökokoiset sukat, joten eihän tuo pituuskaan haitanne. Kärkeä venytin hieman ja sukat ovat nyt kokoa 39. 


Mali siis Sukkaneuvoksen. 
7 -veljestä lankaa kului 295g. Mielenkiinnosta punnitsin sukat päälipistelyjen välilläkin, pistelty sukka painoi 10g enemmän kuin toinen. 
Puikot kokoa 3½.
Värit tummavihreä, sininen, punainen, valkoinen, musta.

Tässä mökit ovat vielä rakennusvaiheessa. Ikkunanpuitteita maalataan. Katot ovat vielä tekemättä. 


Alakuvassa vasen sukka valmis ja oikeassa vielä päälipistelyt tekemättä. Arvatkaa oliko hidasta touhua...
Mustalla koivujen runkotäplät, kattojen yläreunat
Valkoisella mökkien ikkunat (paitsi teräosassa)
Punaisella teräosan mökki


Metsässä on muutenkin syytä liikkua varovasti, koska siellä liikkuu vaarallisia ja arvaamattomia villieläimiä. Liikkuminen siis omalla vastuulla. 


keskiviikko 12. elokuuta 2020

Rakas ja viihtyisä viikonlopputapahtuma

 Sinnikäs ja hieman omapäinen Maisa kotiutui meille muutamaksi päiväksi, kun sen palvelijat päättivät mennä johonkin naimiaisiin.  Maisa ei tiedä mitä se tarkoittaa, mutta se on päättänyt, että tästä vielä mourutaan!  

Merrin kanssa se on tehnyt tuttavuutta aikaisemminkin. Maisa on hieman hitaasti lämpiävää sorttia, mutta tällä vierailulla se viihtyi vain muutamia tunteja yksin kököttämässä, ompelukoneen takana.  Viimeksi alkutotuttelu vaati vuorokauden takan päällä.  Merri tietysti kävi katsomassa,  mikä tyttöstä vaivaa, mutta asia tuli erittäin nopeasti selväksi myös Merrille. Se ei silti estä pitämästä seuraa, kunhan muistaa turvavälit! 

Muutama läheltäpititilannekin on ollut, ainakin metelin perusteella.  Merri on halunnut kesken yötä tarkistaa, onko Maisalla kaikki hyvin siellä sängyn alla...     Merri halusi myös kokeilla, onko Maisan vessa kunnossa.  Maisa huomasi tilanteen ennen aikojaan ja katastrofin ainekset olivat kasassa.  Se kuitenkin tyytyi tuijottamaan vieressä, kun Merri poistui hidastetun elokuvan tyyliin hiekkalaatikolta. 

Maisa on sitkeä muutenkin. Tuijottelu on sen ominta lajia.  Tässä nurkkauksessa se viihtyy erittäin hyvin. Merrikin sen huomasi ja päätti nostaa vähän omaa imagoaan tyttökissan silmissä.  Kovasta kulkusen kilinästään huolimatta se onnistui tuossa Maisan silmien edessä saamaan varomattoman lintusen tajuttomaksi.  Tämä oli ensimmäinen pitkään aikaan. Kulkunen on toiminut erittäin hyvin.  Maisa varmasti nyt arvostaa saalistavaa poikakaveriaan paljon enemmän... 


Niska puutuu, kun tuijottaa vain yhteen suuntaan....Korkeammalta näkee paremmin...  Yksi yö piti viettää ulkona, kun ei neiti tullut sisään. Se mahdollisuus kelpasi Merrillekin. 

Tämä on myös erittäin tuttu asento ja kiinnostavakin varmaan tuijottajan mielestä, koska se tekee tätä monta kertaa päivässä.  Kyse ei ole siitä, että se ei pääsisi heiluriluukusta sisään. Se vain haluaa tuijottaa. 


Ja tältä se näyttää sisältäpäin.  Luulisi, että ulkona istuessa olisi kiva katsella  ulkotapahtumia, eikä tuijottaa sisään. 


Merri ehdotti hääautoksi tätä autoa, jota se on miespalvelijansa kanssa korjaillut läpi talven. 


Ei se ollut vielä niin hienossa kunnossa.  Lisää työtä vielä Merrin vahdittavaksi. 


Sitä paitsi Merrin ihmisveli valitsi hääautokseen tämän vanhan mustan.  Siihen vaan koristeet roikkumaan ja menoksi. 



Maisa on viihtynyt omalla erikoisella tavallaan kyläilyllä, mutta odottanee jo kotiinmenoa innokkaasti. Sen palvelijat ovat päättäneet lähteä vielä häämatkalle, eikä Maisaa kiinnosta sellainen reissailu.  Mieluummin se kuitenkin viettää aikaa tuijottamalla pihalle ja vahtimalla Merriä.  Merrillä on sitäpaitsi aika kivoja lelujakin...

Ihmiset kertoivat, että oli hienot naimiaiset. Hääpari oli upea ja he olivat järjestäneet kaiken upeasti.  Tunteet olivat vanhemmilla pinnassa, tässä ilon ja rakkauden tapahtumassa. 
Morsiamen isä saattoi tyttärensä alttarille, sulhanen oli vastassa, pappi puhui kauniisti, sormus pujotettiin sormeen  ja suudelmakin nähtiin. 

Hääjuhlassa vieraat saivat ruokaa ja juomaa. Tanssia seurattiin  ja eräiden kertoman mukaan myös jännitettiin.  Kuvia otettiin paljon, myös pikakameralla muistokirjaan.  Oli ohjelmaa ja leikitystä. 
Lopulta hääpari poistui paikalta ja vanhemmat olivatkin kätevästi viimeisiä paikalla. Hääpaikan työntekijätkin poistuivat paikalta ennen heitä ...  
Päivä oli kaunis ja lämmin. 
Paljon onnea tuoreelle hääparille Maisalta ja Merriltä! 


maanantai 10. elokuuta 2020

Kimolan kanava

 Aloitetaan Merrin kiintiökuvalla... 😀 Kesä on tullut takaisin ja kissan lempipuuhaa on terassilla makaaminen, välillä auringossa, välillä varjossa. 


Kouvolaan on vihdoin valmistunut ja avautunut  Kimolan kanava sulkuineen.  Se yhdistää Pyhäjärven veneväylän Päijänteeseen. 
Veneilijöille on rakennettu/ ehostettu 2 uutta venesatamaa palveluineen, joita kehitetään pikkuhiljaa edelleen. 
Virtakiven satamassa on kesäkahvila monipuolisine palveluineen, sisältäen mm. ohjelmatarjontaa, juhlapaikkamahdollisuuden, saunan.  Läheiselle Pakanavuorelle on lisäksi rakenteilla näköalatasanne, josta voi katsella muinaismuistorekisterissä olevaa Pakanavuoren kalliomaalausta (minulta vielä näkemättä).  Kahvilasta olen kirjoittanut pieniä otoksia aiemminkin, tosin niin vähäisin kuvin ja tekstein, että ei pääse oikein edes linkittämään. ( Korjaan tilanteen joskus toiste..)
Paikan kotisivu löytyy TÄÄLTÄ. 
Kanavasta löytyy lisää tietoa TÄÄLTÄ. 

Kimolan kanava on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen, peräti 70m pitkä kalliotunneli, sekä poikkeuksellisen korkea, 12m sulutuskorkeus. Kanavan pituus on 5.5km. 

Sieltä sitä tullaan ja päädytään sivulaituriin parkkiin odottelemaan sulkuun pääsyä. 


Tästä "sukelletaan" sisään. Sivussa näkyy vähän tuota sivulaituriakin. 


Täältä päädytään sulun puolelle. 


Sulkuun mahtuu muutama vene kerrallaan. 


Pinta nousee tulevan uoman vedenpinnan tasolle, jonka jälkeen toinen sulkuportti aukeaa ja vene pääsee jatkamaan sulkua toiseen suuntaan. 


Ohi kallioisen seinämän.


Tästä lähdetään nyt Päijänteen suuntaan. 


Kanava-alueella toimii konttikahvila. Muitakin palveluita ilmeisesti on suunnitteilla. 
Uusia reittejä veneilijöille. Kaikenlaisia veneitä näytti nytkin olevan jonossa, oli kalastusveneitä, isompia paatteja ja pienempiä veneitä. Huomaatte varmaan, että en tiedä veneilystä ja veneiden nimistä mitään 😅  
Paikka on kuitenkin hieno. Kannattaa ajella katsomaan, jos on kohtuullisen ajomatkan päässä. 

Tulipahan välillä jotain omastakin kaupungista kirjoitettua, eikä vaan naapurikaupungeista 😊

perjantai 7. elokuuta 2020

Sitkeys palkitaan

Jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt...

Olin kahden vaiheilla, että keräänkö mustikoita, vai en. Selkä on ollut pitkään jo ikävän tuntuinen ja köykkiminen ei oikein ilahduttanut mieltä.  Päätin kuitenkin kokeilla, kuinka käy.  Vanhempieni mökin tontilla on hyvät marjamaat ja sieltä oli helppo aloittaa.  Helppo, ja helppo....  Pääsi ainakin välillä huilaamaan ja evästelemään. 
 Ensimmäiset 3 litraa olivat kamalia. Mustikoita oli kuitenkin niin paljon, että ei voinut lopettaakaan, kun ne oli nähnyt. Ihan kuin ne pitäisi kaikki saada kerättyä...😂
Sieltä se suomalainen sisu taas nousi pintaan. Sain lopulta kerättyä 10 litraa!! Se oli varmaan oma ennätys yhdellä kertaa.  7 litran kohdalla alkoi tuntumaan, että eihän sitä hommaa voi kesken jättää, kun ämpäri ei ole vielä täysi.. 
Aika kuollut olo oli sen jälkeen. En jaksanut mennä edes uimaan, vaikka olin aluksi näin suunnitellut. 
Lisättäköön vielä, että koko keräyssessioon pienine ruokailu- ja vessataukoineen meni kaikkiaan 8 tuntia.  Älkää hyvät ihmiset tulko sanomaan, että keräätte puolessa tunnissa ämpärin täyteen.  
Tämä oli minulle erävoitto, vaikka aikaa kuluikin suhteettoman paljon.  Lopputulos ratkaisi. 
Onneksi osui tuulinen päivä, niin ei tarvinnut hyttysiä harmitella.  Tuuli oli puuskittain niin kovaa, että takki päällä ja huppu päässäkin tuli vähän vilu. Jaksamisen lisäksi ei vesi houkutellut muutenkaan, vaikka tuuli tyyntyikin jonkin verran iltaa kohti. 
Harmaa päivä. Lintukaan ei ollut kotona. 
 Omalta pihalta on nyt myös punaiset viinimarjat kerätty. Ensimmäinen puska meni osittain sisulla, kun puolessa välissä alkoi sataa. En halunnut tietenkään jättää kesken, kuten ei Merrikään. Se kökötti lähistöllä sitkeästi. Lopuksi se oli kyllä erityisen iloinen, kun pääsi sisään. 
Punaisista viinimarjoista en oikein tiedä mitä tehdä. Mehua meillä ei mene, niin tuntuu turhalta keittää. Puurot ja kiisselit menee melko lailla yksinsyömiseksi, jolloin sekään ei oikein innosta.  Putsattiin nämä sitten pakastimeen. Voihan niitä syödä sellaisenaan jäätelön tai puuron kanssa ja juustokakkuunkin voi upottaa. 
Tämän jälkeen alkoi sienestys.  Facessa näkyi jatkuvasti mitä mahtavampia kantarellisaaliita.  Niitä minä harvoin löydän... mutta jos kerran on hyvä sienivuosi, niin nyt olisi korkea aika. 
En muista koskaan käyneeni sienimetsällä näin aikaisin (paitsi olen niitä kantarelleja joskus satunnaisesti etsinyt tuloksetta...).  Hämmästyin, kun rouskujakin oli jo jonkin verran. 
Mitään isoja saaliita en ole saanut, mutta hiljaa hyvä tulee. Olen käynyt jo useamman kerran metsällä. 
Merri hämmästelee lähinnä hajuja...
Joka kerralla olen kerännyt myös vähän mustikoita.  Nyt on keräyssaldo jo 15.7 litraa. En ole yhtään suorituspainotteinen, en...😬 hampaat irvessä pitää kerätä vaikka ei enää jaksakaan. 
Puolukkaakin on tulossa tosi paljon! Löysin näin upean puolukkapaikan yhdessä rinteessä. Tässä on vain murto-osa rinteestä.  Puolukoita en ole vielä kerännyt, vaikka näyttävätkin jo hyvin punoittavan. Seassa on kuitenkin vielä myös raakoja.   

Eilen iski muistamattomuus jo heti aamusta... voi murhe ja voivotus sentään.  Keräsin sienestystavarat ja vaatteet autoon ja ajoin metsään (tai siis metsän viereen).  Aloin hamuilla vaatetta päälle, niin ei ollut saappaita mukana!! Voi itku!  Arvatkaa mitä oli jalassa?? No crocksit!  Ei paljon naurattanut.  Matkaa oli sen verran, että hakemaankaan ei viitsinyt lähteä. Hetken asiaa harmiteltuani hiippailin metsään niillä mitä oli.  Aika pitkän lenkin siellä metsässä heitin ja koko ajan oli sellainen tunne, että puntista nousee punkkeja koko suvun voimin. 
Sieniä sain jonkin verran, vaikka en niin kovin kauaa metsässä viihtynyt.  Pelkäsin, että jos joku muu sattuu tulemaan metsään, niin voi katsoa vähän vinoon.  Juuri, kun olin melkein autolla takaisin, niin se tapahtui! Toinen auto tuli siihen viereen.  Jouduin kerätä muina naisina mustikoita siitä läheltä, kunnes se marjastaja häipyi kauemmas metsään 😂

Luulisin, että muistuu toisen kerran hyvin nuo saappaat mieleen, että ei toista kertaa unohtuisi...? 

Lämpimiä ilmoja taas luvassa. Yritän pitää lomafiilistä yllä vielä muutaman päivän...

Mukavaa viikonloppua kaikille!


keskiviikko 5. elokuuta 2020

Kotka

Jälleen retki lähikaupunkiin ..l.

Tässä näkyy aiemmin arvonta -postauksessakin ehdoteltu meri.  Tarkemmin sanottuna Kotkan edustalla.  Meri tuo tullessaan omanlaisiaan tuoksuja ja näkymiä.  Kyseessä on entinen Ruotsinsalmen linnoituksesta nestesäilytyssatamaksi ja lopulta virkistysalueeksi muokattu Katariinan meripuisto.  (linkistä näkyy parempia kokonaiskuvia alueesta). Alue on täysin ilmaiseksi käytettävissä. 


Alueella sijaitsee myös suojeltu tervaleppälehto.  Lisäksi löytyy runsaasti erilaisia kukka- yms. istutuksia kauniissa muodoissa ja paikoissa.  


Meren läheisyys ja kaunis,aurinkoinen päivä ovat omiaan luomaan tunnelmaa.  Puistoon on tehty hyvät ja runsaat kävelyreitit, osittain kivetyt ja osittain hiekkaiset. 
Linnoitusten ajalta on  mm. tykki. Patsaat kuvaavat kypäräpäisiä sotilaita. 
Koko puisto on täynnä levähdyspaikkoja ja mahdollisuuksia esim. eväiden syöntiin ja grillaukseen. Kaikki on siistiä ja käytännöllistä. 
Alueella on ruoho-alueita, kallioita, rantoja. Kaikki paikat on käytetty hyväksi ja tehty oleskelu- ja istuskelupaikkoja. Kalliolammen rantaan on tehty nk.laituri, jossa pikkulapset vanhempineen kävivät istuskelemassa ja uittamassa varpaitaan. 


Lapsille puistossa on myös runsaasti tarjontaa.  On labyrinttiä, rumpusettiä, erilaisia jumppailu- ja roikkumistelineitä, jopa taustalla näkyvä Muumi-talo, joka olikin suuressa suosiossa. 
Telineet ja laitteet ovat tukevia ja sopivat osittain myös aikuiselle, kuten tuo soutulaite, jolla voi kuvitella soutavansa merelle...
Pienoiskoossa olevat majakat ovat kopioita Suomen majakoista. 
Skeittaajillekin on tehty hieno  alue sivummalle. 

Uimaankin voi mennä....tosin uimakoppeja vaatteiden vaihtoon en nähnyt. 


Maahan maalatusta kartasta voi katsoa vaikka seuraavan kohteen Kotkaan tutustumisessa. 



Meille se oli Sapokan puisto ja satama. 
Välikahvi pehmisjäätelöineen on aina hyväksi ihmiselle.  Samalla voi ihailla pienvenesataman elämää.

Auringossa onnistuin hankkimaan itselleni  ns. junttirusketuksen käsivarsiin. 😂 Muuten sillä ei olisi mitään väliä, mutta ostin samalla reisulla tuleviin hääjuhliin hihattoman mekon. Kyllä on taas hupaisan näköistä..  




Kotkassa asui tunnettu laulaja-sanoittaja Juha Vainio. Hänelle on suotu kunnia olla läheisen merenrannan pääesiintyjä sanoitusten muodossa.  Kiviin on painettu koko tien matkalta hänen laulujensa sanoituksia.  Merenrantatien sivussa kulkee kävelyreitti, jonka varrella on merelle päin antavia istuskelupaikkoja. 
Alemmassa kivessä näkyy kuvaajan taidonnäyte omine kuvajaisineen....


Sapokan vesipuistossa asuu pulskia karppeja. 
Kävelytie kiertää nk. lammen. Ympärillä on istuskelupaikkoja ja siltoja. Haikarapatsas katselee ohikulkijoita korkealta pesästään.  Patsaat ovat Hannele Kylänpään veistoksia, kuten tuo sorsakin. 

Lammen keskellä, veden ympäröimänä on esiintymislava. Esityksistä ei ole tietoa ainakaan tämän kesän osalta. Viime kesänä siinä taisi ainakin olla jotain tapahtumia.  Voin kuvitella, että hieno paikka kuunnella/ katsella esim. musiikkiesityksiä. 

Puisto on täynnä erilaista kasvustoa, joka mukaelee luonnon omaa puukantaa. Kaikki on hyvinhoidettua ja siistiä. Valaistus on varmaan hämärän aikaan upea.  Näin aurinkoisena päivänä siitä ei päässyt nauttimaan. 
N.20 metriä korkea vesiputous on hieno näky lammen toisella rannalla. Reitti kulkee senkin editse ja putouksen yläpuolellekin pääsee nousemaan rappuja pitkin.  Putouksen ympäristössä on useita eri kivilajeja esiteltävänä. 


Kaappasin Merrin paikan tässä kiintiökuvassa, kun kerrankin on meikäläisestä niin "edustavan" näköinen kuva 😀
On kuin olisi jossain etelänreissulla otettu. 




Sapokan alue ulottuu laajemmallekin, kuin tässä nähdyille osioille.  Maretarium  ja Merikeskus Wellamo jäivät tällä kertaa katselematta.  Kauempana Kotkansaarella on myös isompien laivojen satama. 
Alueella järjestetään myös vene/laivakuljetuksia lähialueille ja -vesille. 

 Monipuolista on siis tarjonta näinkin pienellä alueella.  Molemmat puistot ovat lisäksi aika lähellä toisiaan. 

(Jos nyt tuli jotain asiavirhettä tässä jutussa, niin korjailen).

Mukavaa keskiviikkoa teille kaikille!

maanantai 3. elokuuta 2020

Ruutua raidan tilalle

Jämälankojen kadotuksessa raidat alkoivat jo vähän kyllästyttää.  Neljän silmukan ja kerroksen ruudut tulivat tilalle.  Toisen sukan jalkaterässä iski pieni epätoivo, kun vaalensininen lanka loppui. Väänsin kotoa koko lankavaraston tuloksetta.  Mökillä on vielä jotain lankoja ja päätin vielä sieltäkin katsoa ennen luovuttamista.  Kerrankin hyvä tuuri! Ensimmäisestä korista löytyi pussukka epämääräisiä langanpätkiä ja seassa samaa sinistä! Ihan uskomatonta. Ei edes värisävyeroa.


Lanka on Nallea, puikot kokoa 3, silmukoita 14 puikollaan.  Langankulutus 55g. Sukat kokoa 37. 
Ruudut näyttävät ainakin näillä väriyhdistelmillä kivoilta. Toisaalta nyt ei kulunut ollenkaan noita valmiiksi raidoitettuja lankoja, joita haluaisin käyttää pois. 


Matot on nyt pesty. Apinanraivolla hangattu.  Muutenkin oli jo lihakset jumissa, niin pitäähän pestäväksi tietenkin ottaa kaikki irtoava! Ei tarvitse sitten uudestaan mennä!  Näissä altaissa on kyllä hyvä pestä. Kun muita pesijöitä ei ole, voi vallata useamman altaan.  Nopeuttaa huomattavasti, kun voi täyttää ja tyhjentää toista allasta koko ajan samanaikaisesti huuhtelua varten.   Ajattellin mattoja mukaan ottaessani, että en pese kaikkea, jos en jaksa.  No eihän niitä nyt takaisin kotiin voi likaisina viedä! Vauhtia masiinaan vaan! Etenkin kun lomalla on niin kiire!  
Paikalle saapui iäkkäämpi rouva polkupyörällä ja sanoi kohteliaasti päivää selkäni takana... En ollut kuullut ollenkaan, että joku tulee ja yht´äkkiä ääni kuului aivan selän takaa! Arvatkaa pelästyinkö. Omissa ajatuksissa ja sitten kuuluu ääni.  Seuraava huolenaihe olikin sitten se, että kaatuuko rouva pyöränsä kanssa, kun pelästyi vastaavasti minun kiljaisuani... 😓 Ei onneksi käynyt kuinkaan, vaikka vähän huojuikin.  


Merri on harrastanut myös pese(yty)mistä... Facebookin puolelle laitoin jopa videon siitä. 
Onneksi pääsi hyvin pois, eikä varmasti uudelleen yritä.  Ihmeen rauhallisesti otti muutenkin tilanteen.  Häntä oli kuin rotalla...


Merri osaa rentoutua ja nauttii lomalaisten seurasta. Ensin se aloitti yhteislomailun miehen kanssa ja nyt jatkaa minun kanssani.  Kaukana edessä ovat päivät, jolloin pitää taas olla enemmän yksin, kun kaikki ovat töissä. 
Hoitojakson jälkeen se on hakeutunut paljon herkemmin aivan viereen, ulkona kiikussa ja sisällä sohvalla (puhumattakaan yöllä jaloissa, kuten aina..). 


Miten kissan vatsa voi olla niiiin pehmeän näköinenkin?? 


Rentoutuminen on täydellistä.  Välillä tassut heiluvat, viikset ja korvat väpättävät, kun se näkee mukavia unia.


Pituutta on melkoisesti tässä asennossa! 


Mahtavaa maanantaita!!

lauantai 1. elokuuta 2020

Arvonnan voittaja

  1. Arvonnan voittajaksi selviytyi arvontakoneen myötä  Saukkis  Saukkiksen leipomuksia ja muita harrastuksia -blogista 😃   

  2. Onnea!      Lähetätkö minulle yhteystietosi sähköpostiini   sartsa.piccolo(et)gmail.com

  3. Osa kesästä on jo mennyt, mutta vielä on mahdollista ottaa näistä kertomistanne kesäasioista vinkkiä ja toteuttaa kesäunelmansa. Vinkkejä tuli paljon ja varmasti on jokaiselle jotakin.  Lisätekemistä ja -näkemistä löytyy varmaan mainituista paikkakunnista vaikka kuinka paljon, jos niistä nyt kiinnostuu.  Moni on iloinen kesällä siitä, että ei ole aikataulua ja voi tehdä asioita, joita ei muulloin ehdi tai jaksa.  Voi tehdä myös pikaisia päätöksiä ilman suunnittelua. 

  4. Itse olen jo osaa näistä kokeillutkin. Laitoinkin huvikseni korostusta niihin, jotka olen tänä vuonna jo toteuttanut. 

  5. Kesälomapuuhailuksi suositeltiin Kymenlaaksossa käymistä.Kotkan puistot ovat käynnin arvoisia, kuten myös Langinkosken kalastusmaja. 

  6. Ylistarossa olisi eläinten vanhainkoti (Wanha markki). 

  7. Eläintarhat (esim. Ähtärissä, jossa Lumi ja Pyry asuvat, Ranua, Koivuniemen Herra)

  8. Omassa pihassa oleminen. Lukeminen. Jäätelön syöminen. Perheen kanssa oleminen ja pelailu. Kyläily. Käsityöt.  Puutarhan hoitaminen ja sen kasvustosta nauttiminen.  Ystävien seura. Koirien ja muiden lemmikkieläinten kanssa oleminen.  Marjojen syöminen.

  9. Retkeily. Päiväreissut lähialueille, automatkan tai kävely/ pyöräilymatkan päähän.  Bussimatkat.  Asuntoauto/ -vaunu. 

  10. Torikahvittelu. Kesäkahvilat.

  11. Kirpputorit, näyttelyt.

  12. Mökkeily. Marjastus. Sienestys. Metsässä samoilu. Valosta nauttiminen.   Kalastus.

  13. Kansallispuistot (esim. Repovesi, Lauhanvuori, Seitseminen)

  14. Kuusamon suurpetokeskus (Juuso Karhu)

  15. Tallinnan matka. 

  16. Rovaniemi. 

  17. Itä-Suomi.

  18. Helsingissä puistot. Vallisaari.

  19. Tampereella Amurin työläismuseo. Tallipiha. Kaukajärven uimaranta Litukassa. Museot esim. Milavida (käsilaukkunäyttely yms.)

  20. Turussa Turun linna.

  21. Puolanka ja Hepoköngäs. 

  22. Ähtärissä Valkeisen loma (luonto, eläimet). 

  23. Uiminen. Suppailu. Saunominen. Yöuinti.

  24. Oman lähialueen luontopolut. Piknikit.

  25. Raippaluoto. 

  26. Puumala. 

  27. Oulussa Ainolanpuisto ja museo.  Koitelinkosket (näe rantaleijona!). Kaupungin upeat kukkaistutukset. 

  28. Lappi (luonto, patikointi).

  29. Verla (Unescon maailmanperintökohde).

  30. Meri ja Suomen Rannikko (majakat, paikalliset pikkuristeilyt, Turun saaristo, saaret ja luodot).

  31. Pohjois-Karjala, Kilpisjärvi, Koli. 

  32. Ahvenanmaa. 

  33. Savonlinna.

  34. Huvipuistot (esim. Powerpark)

  35. Kristiinankaupunki (puutarhat, puutalot, kadut, ravintolat, kahvilat).

  36. Kesätapahtumat (esim. Pori Jazz, Suomi Areena, kesäteatterit).