Vapailla on aikaa viihtyä Merrin kanssa askarteluhuoneessa. Merri nauttii siitä, että touhutaan yhdessä. Sen touhu on useimmiten nukkumista pöydällä vieressäni. Lopputulosta voi silti aina käydä vilkaisemassa, kun pyydetään.
Vielä löytyi yksi iso kurkkupurkki, vaikka tein kesällä jo aika monesta niitä aurinkokennolyhtyjä mökille. Minulla on ollut jo pitkään ajatus tehdä taas jotain vanhoista farkuista. Kaikenlaisia ideoita on, mutta mikä niistä on oikeasti toteutettavissa, onkin sitten jo ihan eri juttu.
Sitten leikkasin farkkumateriaalilootastani punttien saumoja. Liimasin niitä kuumaliimalla alenevasti purkin kupeeseen. Jätin aina sauman alapuolelle ohuen suikaleen kangasta, jotta purkin pinta ei vilkkuisi kaitaleiden välistä.
Lopputulos oli vähän pettymys. Purkista tuli vähän kummallisen näköinen. Sovittelin sen pintaan farkuntaskujakin, mutta ne eivät olleet kivan näköisiä. Olivat liian suuriakin.
Merkkien liimaaminen sinne sun tänne toi heti uutta näköä. Lopputulokseen olen nyt ihan tyytyväinen. Ainakin olen saanut purettua tämän idean pois päästäni 😊
Farkkujutut ovat kiinnostaneet nyt vähän enemmänkin, jopa isommassa mittakaavassa. Nämä suunnitelmat johtivat siihen, että farkut loppuivat kesken, tai niistä oli jo leikattu kaikki isommat osat. Päädyin eilen kiertämään kirpputoria farkunkiilto silmissäni. Sain koriini 5 kpl farkkuhousuja hintaan 10.90 euroa. Ei paha! Mitä näistä on tulossa? En kerro, kun ei ole vielä mitään valmista. Etukäteen kertomisella on vähän huonoja vaikutuksia lopputulokseen 😉
Näytän hankinnan kuitenkin tässä, koska osallistun sillä Kristiina K:n haasteeseen: tammikuun hankinta.
Asiasta aivan muuhun. Merri on taas pakkasten laskettua halunnut pieniksi hetkiksi ihan ulos asti. Ulkoiluhäkkihän meillä on käytössä monta kertaa päivässä. Kumpikin kissa käy siellä kurkistelemassa, mutta Merri on ainoa, joka haluaa välillä ihan tassuttelemaan pihalle. Pitää käydä haistelemassa reviiriä. Naapurin kissa kulkee pihalla silloin tällöin. Jänisten jälkiäkin näkyy lumella.
Muutaman talon päässä käynyt tapahtuma pistää katselemaan pihalla olevia jälkiä ihan uudessa valossa. 3 kaurista on käynyt pihoilla pyörimässä (ei meidän, enkä ole nähnyt). Seuraava näkymä olikin sitten se, että jokin oli tappanut yhden ja vienyt pään mennessään! Oliko se ilves, vai mikä voi viedä pään mukanaan?? Heti perään ilmestyi apajille kettu. Vaikea uskoa, että kettu olisi pureskellut pään ja raahannut sen jonnekin.
Etenkin kissojen takia pistää vähän hirvittämään, josko meidänkin pihaan eksyisi noita kauriintappajia.
Alla olevia jälkiä katsoin tarkkaan. Taitavat olla kuitenkin naapurin uuden koiran, jonka näin ainakin kertaalleen toisella puolella pihaamme haistelemassa. Näytti pennulta.
Pitäisikö pihaan nyt varustautua rummuin ja torvin, että saa murhanhimoiset kulkijat säikäytettyä muualle?? Saattaisihan siinä päästä ainakin uutisten loppukevennykseen 😂
Siinäpä taas tämän hetken mietteitä. Iloista päivää juuri Sinulle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!