lauantai 24. tammikuuta 2026

Farkkukeinu

 Viikon suurprojekti farkuista valmistui! Ilman Merriä se ei tietenkään olisi vielä yhtään valmis. 


Pihakeinun pehmusteet olivat menossa jäteasemalle, kun linnut ehtivät nokkia niihin reikiä syksyllä.  Jostain syystä kuljetus kaatopaikalle ei sujunut pitkästä odotusajasta huolimatta. 
Minun alkoi mieli tehdä taas jotain pientä vanhoista farkuista.   Entisestään on  jo osittain leikattuja farkkuja laatikossa odottelemassa inspiraatioita.   Pieni 
muuttui yllättävän isoksi, kun päähän pälähti, että kiikun pehmusteet ovat vielä terassilla odottelemassa kuljetusta.  Kannoin ne reippaasti sisälle lämmittelemään. 

Mittailin pehmusteita leveydestä ja pituudesta.  Siitä laskeskelin, montako 20cm x 20cm neliötä tarvitsisin pehmusteiden peitoksi. 



Aika pitkälle pääsin omilla farkkujämillä, mutta lopulta piti ostaa kirpputorilta kympillä se kasa (5 farkut) , jonka näytin aiemmin.    Neliöitä tarvitsin lopulta 108kpl. 


Ompelin 3 neliötä yhteen leveydeksi. Pituuteen meni 9 rivistöä.  Vahvistin kaikki saumat vielä toisella tikkauksella. 


Materiaali alkoi loppua kohti taas hiipumaan. En halunnut taskuja päälyksiin.  Lopulta ratkoin monta taskua, koska niiden alla oli taas sitä tarvitsemaani kangasta. 


Aikamoinen projekti!  Hankalinta oli ommella päädyt kiinni, kun pehmusteet olivat jo sisällä pusseissa.  Isoa möhkälettä oli vaikea ohjailla koneen paininjalan alle ja lanka katkesi vähän väliä. 2 neulaakin onnistuin katkaisemaan paksujen kohtien takia. 


Pakkohan näitä oli käydä testaamassa pihakeinuun, vaikka ulkona ei vielä tarkenekaan istuskella.  Itse olen oikein tyytyväinen lopputulokseen!  Eihän tämä mikään pikkuprojekti ollut, vaikka aluksi oli ajatuksena tehdä sellainen.  Aloitin tämän jo ennen sitä purkkia, mutta materiaali loppui kesken. 


Merriä ei nyt hirveästi kiinnostanut esitellä lopputulosta. Se värjötteli jonkin aikaa terassilla, kävi astelemassa pakkaslumessa ja tahtoi sitten sisään lämpimään. 


Kesällä sitten näkee, miten tämä päällyste toimii käytännössä.  Minä ainakin toivon voivani ottaa päiväunia keinussa, kuten ennenkin.   

Tällä projektilla toteutan uudelleen sitä Repolaisen tammikuun haastetta: TOUHU. 

Kiitos teille useista kommenteista aiempiin juttuihin!  💖 Blogissa oli jokin vika, enkä pystynyt vastaamaan mihinkään  kommenttiin. Nyt se näkyy taas toimivan, joten lähden tästä nyt uudelleen kommenttienne pariin.
Muksaa päivää! 

10 kommenttia:

  1. NO vau! Noin hienoja keinun pehmusteita ei ole kellään, paitsi sinulla ja Merrillä. Onneksi hän auttoi <3
    Onko tyynyt alapuoleltakin tuota farkkutilkkutyötä? Hirmuinen projekti, ja voin vain kuvitella niiden viimeisten sivusaumojen kanssa ähellyksen.
    Täälläkin oli harmillinen kommentointiongelma, ei voinut vastata kommentteihin, onneksi se nyt taas toimii. Kiitos kauniista kommentistasi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt olen ihan samaa mieltä 😁 Ainakin ovat täysin uniikit laatuaan! Vanhoissa pinnoissa oli yläpuolella kangasta ja alapuolella sellaista muovimaista kangasta. En keksinyt mitään tapaa kiinnittää farkkua vain yläpuolelle, joten tein farkusta pussit, joihin pujotin nuo pehmusteet, eli kauttaaltaan on farkkua.
      Lemmikkien elämä on tärkeä, etenkin, kun on itselläkin kissoja. Maisa -kissakin (joka oli meillä hoidossa välillä) nukkui pois vähän aikaa sitten. On ne niin rakkaita. Meillä on itketty niin monen hamsterin ja gerbiilinkin perään. Pitäisi ottaa kilpikonna, joka elää satoja vuosia, niin sitten se voisi itkeä meidän perään.

      Poista
  2. Ihana keinunpäällinen! Toi oikeasti pidennystä vanhojen pehmusteiden käyttöikään ja farkkukangashan on kulutusta kestävää. Aivan loistototeutus. T Saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pehmusteet eivät olleet vielä kovin vanhat ja harmitti niiden puolesta. Nyt ei enää harmita 😊

      Poista
  3. Ihailen luovuuttasi ja melkoisen määrän paloja sait ja onneksi materiaali riitti! Paras työn valvoja sinulla oli ja hyvin hoiti tehtävänsä. Pitäisi ottaa ompelukone esiin, koska haluan sellaisia pussukoita (materiaalit on valmiina) ja Muruillekin pitäisi ommella, mutta puikot vaan aina viettelevät! Minullakin oli samanlaisia kommentointiongelmia kuin kaimalla, onneksi asia korjaantui! Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän se on, että puikot ovat kovin kutsuvia. Niiden kanssa kyllä jumiutuu nojatuoliin 😁 Välillä pitää ottaa irtiottoja eri juttuihin. Yllättävän monta palaa sain yksistä farkuista. Nyt olisi riekaleisia farkkuja muihin projekteihin, koska en tietenkään ole heittänyt niitäkään pois 😂

      Poista
  4. Hieno ja persoonallinen! ISO urakka!!

    VastaaPoista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!