Kurkkupurkit

Näin isot kurkkupurkit eivät tyhjene hetkessä, etenkään kun minä en syö näitä kurkkuja. Yhdellä ihmisellä purkki tyhjenee aika hitaasti. Olen kerännyt näitä pitemmän aikaa, odotellen  Sitä Suurta Inspiraatiota!    Lopulta se sitten tulikin .  

Ajattelin sillä kuuluisalla naisten logiikalla, että etiketit lähtevät pois, kun ne kostuvat tarpeeksi. Upotin 4 purkkia mökin vesisaaviin yöksi.  Sain aamulla todeta, että ei ollut tapahtunut mitään. Etiketit olivat nimittäin enemmänkin tarroja, jotka lähtivät ihan vetämällä pois. Olisi ehkä kannattanut kokeilla sitä heti...

Mies leikkasi purkkeihin tuon ison reiän pohjaan.  

Porasin purkkeihin reikiä ensin pienellä terällä, sitten keskisuurella, ja sitten isolla terällä, eli suurensin reikiä vähitellen. 

Ostin heti pari pulloa kilikalimaalia (spraymaalia), vaikka lopulta käytin vain toisesta osan.  Enemmän on enemmän, vai mitä?! 

Suhauttelin purkit kahteen kertaan mustalla maalilla. En tiedä, mistä alun perin keksin tuon mustan värin. Vihreäkin olisi varmaan käynyt. Halusin purkkien jollain lailla maastoutuvan metsämaisemaan, eli ei mikään kirkas väri tullut kyseeseen. 

Vaihdoin kesken kaiken nuo aurinkokennolamput vähän toisenlaisiin ja reiät jäivät tietenkin suuriksi.  Löysin kotoa keinonahkaa, jota laitoin purkkien sisäpuolelle  ja pienensin samalla tuota reikää, josta lampun kanta tulee ulos.  Kiinnitin nahan hienosti ilmastointiteipillä.  Se ei näy ulos päin. 

Sitten vaan etsimään kurkkupurkeille sopivia paikkoja. 

Kyttäsin illalla pimeyttä, että pääsisin kuvaamaan valojen syttymisen. En millään meinannut jaksaa valvoa, eikä pimeäkään tuntunut tulevan. Sitten, kun pimeys vihdoin alkoi tulla ja otin kuvat, olivat ne kuitenkin valokuvina ihan vaaleita. Jouduin vähän muokkaamaan kuvien valoisuutta.  

Nuo pienet värilliset timantit ovat tosi vanhoja, kellarista löytyneitä kennovaloja. Ne ovat aika söpöjä. Yksi ei enää ole herännyt henkiin reilun 10 vuoden kellarimajoituksen jälkeen. 

Yksi lamppu parikeinun kaiteeseen. 

Sieltä se valo väikkyy oranssin värisenä. 

Tästä tykkään eniten. Kurkkupurkkilamppu jää kivasti riipparaidan suojiin.  Purkit ovat kevyitä, eivätkä vahingoita oksia. 

Ehkä sitten, kun olen kesälomalla, eli kuukauden päästä, saattaa ilta olla jo niin pimeä, että lamput näyttävät selkeämmiltä. 

Yksi lamppu terassille.. Sinne oli vaikea sijoittaa, että kukaan ei löisi päätään, eikä purkki heiluessaan laukaisisi vähän väliä ulkovalojen tutkaa. 

Ehkä purkit vielä vaihtelevat paikkaa, jos löytyy parempia paikkoja. 

Nämä valot olin alun perin suunnitellut laittavani, mutta ne näyttivät niin kivoilta tässä viritelmässä, että ostin uusia. 

Ostin näköjään aika paljon uusia, koska enemmän on edelleenkin enemmän! 😂

Nämä neljä pollukkaa ovat vähän huonossa paikassa, eivät saa päivällä tarpeeksi aurinkoa.  

Tämä taisi olla tämän kesän The Mökkiprojekti. Viime vuonna tein sen maalatun puukepukkamobilen. 

Kohti uusia ideoita!  Kivaa päivää juuri Sinulle!