Kuvaaminen ja kirjoittaminen on ollut nyt jotenkin hidasta. Mökillä ollessa minulla on vain puhelin, enkä viitsi sillä alkaa päivittelemään. Nappasin aiemmin neulomani sukat mukaan, että sain ne vihdoin kuvattua ulkona päivänvalossa.
"Suolainen kimallus, auringonsäteet aallonharjoilla ja lempeä, leppeä merituuli. Saaristomerelle omistetuissa sukissa nautiskelet ihanista veneilypäivistä laineilla keinuen ja silmiä siristellen. Ohuesta langasta neulotut nilkkasukat sopivat mainiosti Suomen kesään."
( malli ja lainaus Niina Laitisen kirjasta Villasukkien matkassa)
Sukat ova nimeltään Saaristomeri. Neuloin ne 2½ puikoilla ja Venla -langasta. Sukat ovat kokoa 38-39 ja lankaa kului 46 grammaa. Apupuikon kanssa oli aikamoista vemputusta. Merta nämä sukat eivät ole nähneetkään, mutta ehkä järvimaisemakin käy. Vene on vielä nurinniskoin ja kanoottiin ei ole koskettu muutamaan vuoteen. Ihan kuivalla maalla täytyy nyt näitä sukkia käyttää.
Mökillä valmistui tästä Nalle Polka (vai puolukka?) langasta nilkkasukat. Minulla on siis jonkinlainen nilkkasukkakausi meneillään. Tämän langan olen aina vaan siirtänyt syrjään uusia aloituksia etsiessäni. Ei ole ollut oikein mieleistä, vaikka lopputulos neulottuna on ihan ok. Lanka näyttää kerässä aika sekavalta. Tätä vielä jäikin ja sitä mustikkaistakin on. Nämä on neulottu kolmosen puikoilla, lankaa kului 61 grammaa. Sukat ovat kokoa 38.
Meillä riittää mökillä kiviä joka lähtöön. Aina kun on jotain rakennettu, on törmätty maasta törröttäviin kiviin. Niitä on vuosikymmenten saatossa kaivettu maasta aika monta. Ranta on kivikkoinen sekä vedessä, että rannalla. Kauan sitten kävi sellainen ruoppaajakone työntelemässä kiviä kasaan. Siitä syntyi rantaviivaan niemeke, jossa kasvaa nykyisin koivuja ja heinää.
Hiippailin varovasti crockseissani niemekkeen toiselle puolelle nappaamaan vähän toisenlaisen kuvan. Tervaleppä ja laiturinpaikka jää tuonne vasempaan sivuun, kuvan ulkopuolelle. Laituria ei tosin ole ollut vedessä pariin vuoteen.
Uskaltauduin toissapäivänä heittämään vihdoinkin talviturkin.
Kävin päiväkahvilla Verlan tehdasalueella, ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Huomasin puhuneeni aivan potaskaa aiemmin, kun kerroin teille, että pytingin ympäriltä on telineet poistettu. Ihan kuin ne olisivat jopa lisääntyneet! Mietin, että onko tässä edes samat telineet enää, vai onko pystytetty uudet. Ravintola ei ole vielä auki, mutta piha-alueella oleva kahvila on. Näitä pitää nyt sama omistaja.
Piha-alue oli aika tyhjä. Mietin, missä kaikki ovat, kun parkkipaikalla oli kuitenkin 3 linja-autoa. Sain juoda kahvini rauhassa. Ilma oli upean aurinkoinen ja kevyt tuulenvire kävi kasvoihin.
Jostain, en vieläkään tiedä mistä, alkoi hiljalleen valua ihmisiä. Ehkä olivat olleet tehdaskierroksella. Tehdaskin oli restauroinnin alla ja telineitä oli seinustoilla.
Kiersin tietysti myös käsityömyymälät. Ostin kivan kissapaidan. Hiplailin myös kauniita kasvivärjättyjä lankoja, mutta jätin ne vielä telineeseen. Olemassa olevaa lankaa pitäisi saada vähemmäksi...
Olen ollut nyt useamman kerran mökillä yötä yksikseni. Meillä ei isännän kanssa nämä menot oikein mene yksiin. Työvuorotkin ovat ihan ristissä. Mökkeily yksin on rauhoittavaa, kun ketään ei ole missään, mutta onhan se tavallaan myös aika yksinäistä. Viimeksi mietin, olisiko pitänyt ottaa Merri mukaan. Tiedän sen kuitenkin inhoavan autossa olemista, joten jätin ottamatta.
Herääminen yksin aamuisin on jotenkin ankeaa. Hiippailen huussin kautta aina ensin rantaan ihmettelemään aamutunnelmia. Tästä on tullut jo ihan tapa. Aikani ihmeteltyäni hipsin takaisin mökkiin ja keitän kahvia ja luen nettilehden ja teidän blogejanne.
Oli niin hienoja ilmoja parin päivän ajan, että tarkenin istuskella terassilla neulomassa. Hyttyset ovat vasta hiljalleen syntymässä... Ampiaisia pyörii terassilla. Eivät välitä virkkaamistani ampiaispesistä. Nämä ovat enemmänkin "kolopesijöitä".
Siinä neuloessa, äänikirjaa kuunnellessa ja järveä katsellessa osui silmiini öööö... joku lintuporukka. Suljin kirjan ja hipsin rantaan ottamaan niistä kuvan. Miksi tuo yksi on noin valkoinen?
Toisella kertaa huomasin rannassa liikettä ja kaksi joutsenta lipuivat ohitse.
Vessaan mennessä kuului jostain lähistöltä kova naputus. Mietin jo, että onko naapuriin sittenkin tullut joku. Hiivin lähemmäs ääntä ja tikkahan siellä hakkasi työn touhussa oikein antaumuksella. Siellä se männyn latvuksessa on, vaikka kuvasta ei meinaa sitä löytääkään 😂
Mikäs täällä sitten on? Lintuperheen talo vaatisi remontointia!?
Huomasin pohjan retkahtaneen ja ihmettelin, miten pesä pysyy pöntössä. Näyttää olevan tilkettä kovasti. Toivottavasti poikaset eivät syö liikaa ja muutu liian painaviksi. Eihän tätä pohjaa uskaltanut alkaa kiinnittämäänkään, tai ainakin luulin niin.
Pari vapaapäivää on taas takana päin ja iltavuoro kutsuu. Sää on pilvinen, mutta kohtalaisen lämmin.
Huomaan, että täällä ei ole ollut kissakuvia viime aikoina juurikaan. Pitää korjata tilanne tulevaisuudessa.
Mukavaa torstai -päivää juuri Sinulle!
Tunnelmallinen luontokuvaus mökiltäsi, melkein kuvittelin olevani paikalla ihmettelemässä lintuja. Tänään pääsin viimeinkin linturetkelle ja oli mukavaa, että tytär läksi kaveriksi. Aikaisemmin olin viikinloppuisin joko poissa kotoa tai oli liian kylmää. Näin myöhään keväällä en olekaan käynyt Liminganlahdella, ja näimme poikasia sorsilla ja hanhilla, lisäksi kaulushaikaroita,, räystäspääskyjä, ruskosuohaukkoja ja pajusirkkuja. Käkikin kukkui. T Saukkis
VastaaPoistaKäen minäkin tunnistan. Äänestä :) Jotenkin tuolla mökillä ja muutenkin luonnossa pienet asiat nousevat merkityksellisiksi. Ehkä, kun on pakko pysähtyä, kun ei tapahdu mitään muuta. Olisihan näitä luontoihmeitä kiva ihmetellä jonkun muunkin kanssa, kuin yksikseen. Toisaalta ajattomuus muuttuu heti vähän ajallisemmaksi, kun on joku muukin paikalla, vaikka ruokailut yms.
PoistaOnneksi olkoon talviturkin heittämisestä. Kaunis vesistö siinä sinulla onkin, missä uida ja mitä ihailla.
VastaaPoistaNyt oli alkanut siitepölyä leijailla joka paikkaan, myös järven pinnalle. En olisi talviturkkia vielä heittänyt, mutta vesipumppua piti käydä kuitenkin siirtämässä syvemmälle. Samalla pulahdin kokonaan :)
PoistaIhana Suomen luonto ja vesillä lipuvat joutsenet.
VastaaPoistaHassukas suoranpitkulainen croissant, tekisi mieli haukata 🥐☕️
Tuo croissant kaikkine kermavaahtoineen oli paras valinta ;D Oli oikein hyvää. Vielä jotain hilloakin sisällä.
PoistaJoutsenet olivat ihan huippujuttu. En muistanutkaan, että niitä joskus näkyy "meidänkin" järvellä.
Verla ei oikein näytä houkuttelevalta nykyisessä ulkoasussaan. Harmittaa tuommoiset remontit, vaikka pakkohan niitä on tehdä.
VastaaPoistaYksin mökillä olossa on varmasti puolensa ja puolensa. Saa tehdä mitä lystää ja milloin lystää, mutta ei ole ketään, kenen kanssa jakaa asioita. Ei onnistuisi itseltäni, kun olen sellainen vellihousu. En varmasti uskaltaisi nukkua yöllä, kun kuuntelisin kaiken maailman rapsahduksia. Eikö sinua pelota öisin lainkaan?
Olet kyllä aika hurja, kun uskalsit käydä jo järvessä. Mä odottelen, että vesi muuttuu ensin vähintään 25-asteiseksi. 🤣
Ihmettelin, että kyllä sitä porukkaa vaan riittää, kun pitää oikein kolmella bussilla tulla. Kai tuosta paikasta tulee lopulta ihan hienon hieno kaiken remontin jälkeen. Ehkä tehdaskin saatetaan taas käyttökuntoon ;D
PoistaKas, kuka puhuu pelkäämisestä ;D Minä en uskaltaisi lähteä noin vain isoille kylille yksikseni. Mökki on siihen nähden ihan turvallinen, vaikka mielikuvitus loihtiikin paikalle hiiriä, käärmeitä, karhuja jne. Syksymmällä minua alkaa vähän pelottamaan, kun joutuu pimeissä mennä ulkohuussiin. Naapureissa ei ole vielä kertaakaan ollut ketään, mutta vähän kauempana mökeillä kuuluu joku olevan. Yksinäinen moottorivenekin menee kerran pari päivän aikana ohi ja lentokoneita ajoittain (ääni kuuluu, vaikka ei mitään näy). Tuosta tulikin mieleen, että kerran pelästyin ihan tosissaan, kun oli niiden hävittäjäkoneiden harjoitukset ja se englantilainen kone piti ihan hirveää ääntä. Ne lenteli useamman kerran siitä ylitse ja sitten tuli se englantilainen karseine äänineen. Kyykistyin ja olin ihan lähellä heittäytyä mahalleni mustikkavarpuihin, kun kone tuli. Ne lensivät aivan puiden latvojen yläpuolella. Huh huh!
Olisin käynyt jo aiemmin, kun jäät suli, mutta olin vasta äskettäin ollut kipeänä, niin en uskaltanut. Nyt piti vetää myös vesipumpun vedessä olevaa osaa syvemmälle, joten saman tien kävin uimassakin. Tuntuu aika hienolta kastautumisen jälkeen. Raikas olo.
Pieni irtiotto kaikesta omassa rauhassa kuulostaa kivalta. Jatkuva yksinäisyys töiden vuoksi ei kylläkään.
VastaaPoistaKivat apupuikkosukat, taidokkaasti tehty.
Yhden silmukan palmikko apupuikolla on rasittava. Usein sen saa tehtyä toisen silmukan ylikin, mutta näissä ei oikein päässyt sellaiseen käsiksi. Onneksi seuraavissa oli mahdollisuus sellaiseen :)
PoistaAinoa seuralainen mökillä oli konstaapeli Koskinen äänikirjan muodossa ;D
Kiitos tästä mökkikierroksesta ja luontokuvista.
VastaaPoistaJa nuo nilkkasukat ovat ihanan näköisiä. Kävin äsken vetäisemässä vastaavat jalkaani, kun niin kylmäsi. Ei ole vielä oikein kesäistä ollut; tiiä vaikka villaisille on enemmänkin tänä kesänä käyttöä.!
Hurjaa hellettä en kesäksi toivokaan, mutta olisihan se ihan mukavaa edes kerran kävellä vaikka paljasjaloinkin ;)
PoistaTikkahan se siellä, kyllä se sieltä löytyi :) Mihin lie meidän tikat kadonneet, suuttuivatko kun puita kaadettiin, vaikkei niissä koskaan koputelleetkaan - saunan päädyn sähkötolpassa olevaan peltiin nakuttivat 😀
VastaaPoistaKäki on kukkunut jo pitkään ja arvaas olenko iloinen kun sen kuulen, viime kesänä en käen kukuntaa kuullut.
Kiviänne ihailen, me otettaisiin ne kyllä mielellään tänne meille. Keksittäisiin kyllä niille paikkoja.
Noille mustille vesilinnuille tuli ensimmäiseksi mieleen lajiksi telkkä, mutta enpä kyllä lintuja tunne - talitintin ja punatulkun - ja nuo kuvaamasi joutsenet kyllä. Niin ja kurjet.
Nätit sukat olet taas kerran tehnyt! Ja tuttua lankaa toisissa sukissa - vielä taitaa joku kerän puolikas löytyä minultakin.
Ja kiitos vielä avusta tohtorinhatun kanssa - vaikka ne sitten kuitenkin jäi tekemättä: frakkia sen kaveriksi mietin hetken aikaa, mutta sitten tuli hätä toiseen käteen ja jouduin jättämään hatun.
Tikka kävi pelottelemassa pikkulintujakin heidän pesällään. Jäin miettimään, onko se ihan petolintu, havitteliko munia tai poikasia?
PoistaTäällä näitä kiviä tosiaan riittää ;D Äiti on vuosikymmenten varrella rakennellut isän kanssa kaikenlaisia kivetyksiä. Monet näistä kivistä on rapakiviä, mutta sileitäkin löytyy.
No, neuleiden suunnitteleminen on hauskaa sekin, vaikka ei toteutukseen pääsisikään. Mahdottomilta tuntuvien juttujen toteuttaminen neuleen muodossa on hauskaa suunniteltavaa. Sen parissa pää askartelee pitkään.
Kivat sukat olet taas tehnyt! Mukava tunnelmointia mökiltä , sellaista se on , ihanaa ja kiireetöntä, yksin tai yhdessä. Kesäloma alkaessa niin täälläkin sujahetaan mökille! Leppoisaa Helatorstain illan jatkoa 💛
VastaaPoistaPysähtyminen on minusta vaikeaa. Työ on niin hektistä "ramppaamista", että yht´äkkinen pysähtyminen on turhauttavaa. Mökillä siihen voi hiljalleen totutella ;D Päivässä, parissa saa jo jotain aikaan, mutta useampi päivä vasta tuo totuuden.
PoistaVaikka jo edellisessä postauksessa ihailin tekemiäsi nilkkasukkia niin en ole saanut aikaiseksi aloittaa yksiäkään. En saa jarrutettua tuota isoäidin neliö virkkausta; niitä vain tulee....:-)) mutta nyt kun näin nuo kauniit siniset niin jospa sain vaihdettua virkkuukoukun sukkapuikkoihin. Edes väliaikaisesti.
VastaaPoistaHerkullisen näköinen kahvin kaveri !
Minä olen sellainen outo erakko , että viihdyn oikein hyvin yksin mökillä. Tulee tehtyä ehkä vähän enemmän kaikkea ja myös vähän erilaisia asioita kuin silloin kun ollaan siellä yhdessä. Tosin me nyt ollaan talvella yhdessä 24/7 joten siksikin kai on kiva olla vähän aikaa aina erilläänkin. Tuo Sinun vuorotyö on kyllä haastavaa !!
Reippaasti kastoit talviturkin. Hyvä Sinä. Ei tainnut vielä paljon asteita järvessä olla. Tuollainen kivikkoinen ranta on pieni haaste , mutta omassa rannassa pärjää kun tietää ja tuntee kivet.
Meillä on kaksi tuollaista pohjasta repsahtanutta linnunpönttöä ja niin ne vaan kelpaavat asunnoksi vaikka lattia on ihan vino.Mutta ihmeesti ne linnut rakentavat sen pesänsä sinne eikä koskaan muista korjata tilannetta silloin kun pesässä ei ole elämää.
Sitä tulee, mikä kivalta tuntuu. Minä haaveilen yhden isomman neuleen tekemisestä. En ole vielä aloittanutkaan ;D
PoistaCroissant oli erityisen hyvä, vaikka ensin vähän epäilinkin, kun tarjonta oli kaiken kaikkiaan niin vähäistä. Se bussilasti oli varmaan syönyt kaiken ;D
Kyllä minäkin yksin viihdyn, mutta joskus olisi kiva olla joku seuranakin. Äitiä yritin houkutella, mutta ei oikein innostunut.
ei ole mittaria järvessä. Kaksi on jo hajonnut aaltojen takia. En tiedä, viitsinkö enää ostaa uutta. Uimaan menen aina mieluiten crocksit jalassa. Lapsena noista kivistä ei niin välittänyt, mutta nyt tuntuvat jalkapohjat aremmilta. Ehkä, kun on enemmän elopainoa niiden päällä ;D
Toivottavasti pesä pysyy kasassa riittävän kauan, ettei tipu kesken vauvakauden maahan ja joku tulee syömään poikaset. Kova homma on ollut kyllä sen tilkitsemisessä noin tiiviiksi!
Nätit sukat. Palmikot ja muut apupuikkoja vaativat jutut ovat kauniita, mutta hitaita ja rasittavia tehdä. Ehkä hommaan löytyisi jokin hyvä idea, jos insinöörimiehet harrastaisivat enemmän kutomista. Mistä löysit Nalle Polkka -lankaa? Vastaavaa oli myös 7veikkana, mutta siitä on vuosia aikaa.
VastaaPoistaSinulla on hieno mökkiympäristö, jossa sielu lepää. Rauhallisuudesta ja kauneudesta huolimatta en pitkään jaksaisi olla yksin. Pari päivää jaksaa lukea ja kummastella tinttejä. Sitten alkaa jo kaipaamaan tuttua läheistä. Vähintäänkin omaa kissaa.
Nalle löytyi mökin lankakätköstä, eli hyvin on marinoitunutta ;D Olen työnnellyt sitä sivumpaan vuosikaudet. Jotenkin sen aika on jo mennyt ohi.
PoistaKissoja oli ikävä, mutta samalla tiesin, että mies on kotona niiden kanssa, milloin ei ole töissä.
Maisema on tullut vuosikymmenten varrella niin tutuksi, että kaikkia kauniita asioita ei oikein enää rekisteröi. Tuossa yksin ihmetellessä alkaa taas hiljalleen nähdä asioita. Itsestään selvyydet alkavat aueta.
On kyllä kauniin malliset ja väriset sukat. Kauniit palmikot noissa ja sopivan pituiset varret. Kauniit mökkimaisemat. Varmasti ihanaa seurailla lintujen touhuja.
VastaaPoistaMukavaa kesän alkua sinulle.
Kesällä tekee mieli neuloa lyhytvartisia nilkkasukkia näköjään :) Muutenkin oli kiva tehdä poikkeuksellisesti jotain muuta, kuin kirjoneuletta. Poikkeus vain säännön vahvistaa.
PoistaHauskinta oli se, kun ensin ei mitään liikettä missään ja sitten yht´äkkiä lintuja ihan liki omassa rannassa. Eivät ne maalle tule tallustelemaan, mutta kulkevat silloin tällöin ohi. Varmaan päiväuimisilla :)
Olet tuottelias neuloja ympäri vuoden. Kauniita sukkia jalkoja lämmittämään.
VastaaPoistaMinusta ei taitaisi olla yksin mökkeilijäksi. Pelästyisin varmaan öisin kaikenlaisia vähänkin isompia rasahduksia.
Todella kauniit järvikuvat.
Neulominen on ihanan rentouttavaa ja luovuutta ruokkivaa. Stressi lasehtii samalla, tai lykkääntyy kokonaan :)
PoistaKyllä minäkin rasahduksia kuuntelen. Katolla oleva tuuliviiri kaipaisi rasvausta, sillä se pitää aikamoista rohinaa. Meni jonkin aikaa, ennen kuin tajusin yöaikaan, että se on se viiri. Kesällä on valoisaa, mutta syksyllä minua vähän pelotti tuo ulkohuussiin hiippailu.
Kivan näköisiä sukkia! Olen miettinyt, pitäisikö tehdä välillä lyhytvartisia sukkia, mutta toistaiseksi se on vielä mietinnän asteella, saa nähdä toteutuuko ikinä.😂 Yksin olo on toisaalta rauhoittavaa, mutta kun on seuraan tottunut, niin kyllä sitä vieruskaveriakin kaipaa, juttuseuraa aamukahville. Aika messevän näköinen croisantti Verlassa. Hyvää viikonloppua sinulle!
VastaaPoistaMinäkin olen monesti miettinyt, mutta ei ole toteutunut. Nyt lähti vähän kuin itsekseen tälle linjalle :)
PoistaOli vähän epäilyksiä tuosta croissantista vielä valintavaiheessa, mutta oli todella mehevä, ei kuivakka. Yksin olemisella on puolensa ja puolensa.
Kauniita sukkia jälleen!
VastaaPoistaMinä en ole vielä ehtinyt mökillä uimaan, kun käynnit ovat menneet jossakin urakassa tai urakoiden tekijöiden ruokinnassa. Olen viimeksi uinut meressä huhtikuun alussa. Minä luulen, että kunhan veteen saakka pääsen, niin sen lämpötila on minulle iloinen yllätys. Maaliskuussa jouduin jättämään Torniossa yhden avantoreissun pelkkään kastautumiseen, kun palelsi ihan hirveästi.
Kiitos, kiitos :)
PoistaMinusta tuntui uimisen kanssa melkein siltä, että ei enää kannata pärskiä, kun en kerran heti mennyt uimaan jäiden lähdettyä. Ompahan nyt kuitenkin talviturkki heitetty.
Hih, toka sukissa raidat täsmää! 😆 Kauniit järvimaisemat! Iloista alkavaa viikonloppua!
VastaaPoistaHahaa! Ensin ajattelin, että ei näissä oikein taida onnistua, mutta sitten tuntui, että onhan se edes kokeiltava :D Siinä ne tasaraidat taas ovat! Arvasin jo tehdessäni, että jos onnistuu, niin sinä ainakin huomaat ;D
PoistaPaljon muutakin mukavaa ja kommentoitavaa on postauksessasi, mutta nyt vie KIVET sen ykköshuomion...
VastaaPoistaRakastan kiviä, joten ihanaa kun hiippailit tois puol ja pysyit pystyssäkin crocseissasi...
Hyrr... vai talviturkkikin heitetty.... joskohan minä heinäkuussa... tai tiedä tuota millainen kesä tulossa...
KESÄkuu se ainakin kurkkii jo muutaman tunnin päässä...
Kivissä on kyllä jotain lumoa. Niitä on kiva kuvatakin. Jalan alla ne ei ole kivoja, kun menee uimaan. Ollaan vuosikymmeniä jopa heitelty uimareitiltä kiviä pois, mutta aina vesi tuo niitä lisää aaltojen tuomana.
PoistaAika ihana tunne tänään, kun on jo kesäkuu!
Sinulla on ihastuttavat mökkimaisemat. Kyllä noin siniseen veteen on hienoa pulahtaa heittämään talviturkki. Minäkin olen uhonnut tekeväni sen toukokuussa, mutta taitaa mennä päivän tai kaksi kesäkuun puolelle.
VastaaPoistaSiniset sukat on niin söpöt ja lämmittävät uimisessa kylmenneitä varpaitasi.
Järvessä on aika kirkas vesi. Pian on kuitenkin taas siitepölyä vaikka kuinka pinnalla, eikä tee mieli uimaan.
PoistaNilkkasukkia voi pitää kesän mittaan vaikka jatkuvasti. Paitsi, kun on paljasjaloin :)
Sinulla on ollut ihana miniloma mökillä. Katsoin tuota linnunpöntön kuvaa ja mietin onkohan siellä juuri nyt asukkaita. Jos on, niin voisiko pöntön ympärille sitoa pitkittäissuunnassa narun, joka pitäisi pohjan paikoillaan ja poikaset/munat pesässä?
VastaaPoistaKyllä siellä taitaa asukkaita olla. Siksi aloin tuota pönttöä ihmetelläkin, kun oli liikettä. Narukiinnitys voisi olla ihan järkevä juttu. Pitää kokeilla ensi mökkireisulla. Toivottavasti pesä ei sitä ennen putoa maahan.
PoistaOikein pääsi mökkitunnelmaan mukaan ja noihin aamuheräämisiinkin👍😊Voin uskoa, että noissa Saaristomeri-sukissa joutui hieman apupuikkoa kilkuttamaan, mutta hienot tuli sukat🤗 Täälläkin ollaan innostuttu nilkkasukista😅
VastaaPoistaSellaista tunnelmaa täytyy mökkireisulla olla, tai ainakin sitä yrittää hakea. Heti työpäivän jälkeen ei oikein mökkifiilis lähde heti käyntiin, mutta ah sitä hiljaisuutta!
PoistaTänään sain kivan pyynnön mustikka-aiheisiin juttuihin pikkuisella. Pitää alkaa suunnittelemaan ja etsimään ohjetta, jos löytyisi. Päätin myös aloittaa isompaa neuletta. Saa nähdä, milloin se valmistuu ja missä koossa.
Kyllä siihen pönttöön voi äkkiä naulata pohjankin, eivät ne pesää enää hylkää sen takia. Tuossa on se vaara että tikka tai orava tyhjentää pesän helposti. Meidän mökillä käpytikka yrittää hakata pönttöjen sivuun reiän kun suuaukko on suojattu. Välillä sillä on pää syvällä pöntössä ja häädämme pois. Oli karua katsottavaa kun se pieni linnunpoikaa omiensa ravinnoksi. Toki nekin ruokaa tarvitsevat. Ovat saaneet meiltä välillä jyviä ja hiutaleita, jopa omenaa veivät jatkuvasti huutaville pojilleen.
VastaaPoistaNuo vesilinnut ovat kuikkia, yllättävää ettet mökkiläisenä niitä tunnista, vaikka nimeäänkin huutelevat ;) Yksi siinä vilauttaa valkoista vatsaansa, toinen jalkakin on pinnalla näkyvissä, kuikalla ne ovat ihan peräpäässä. Tuossa taitaa olla yhteinen kalastus meneillään.
Lintuterkuin Neulikki
Tuota mietinkin, että johtaako pesän kopistelu siihen, että poikaset jätetään yksin. Kokeilin tuota naruviritelmää eilen ja näyttää pohja ainakin nyt pysyvän paikoillaan. Eli se tikka on kuitenkin ryöstelijä. Ilmankos lenteli toisen pesän lähellä ja pikkulinnut lentelivät ympärillä.
PoistaKyllä minä monta vesilintua tiedän, mutta en ollut varma. Kirjoitellessa tulee tunne, että mitä jos sanonkin väärin, vähän kuin koulussa konsanaan ;) Linnuista en muuten kovinkaan paljon tiedä, kun en ole niitä seuraillut . Eilenkin nuo taas uiskentelivat tuossa lähellä. Joutsenetkin menivät aamupäivällä. Ihan kuin niillä olisi joku aikataulu kun uiskentelevat järveä pitkin poikin.
Minäkään en tykkää kännykällä päivitellä blogia, mutta nyt vauvan kanssa on ollut pakko sopeutua siihen, kun ei tietsikalle vaan enää ehdi.
VastaaPoistaOlen muutaman blogijutun tehnyt kännykällä ja se on tosi hidasta. Ehkäpä siksi, että sitä ei tule harrastettua useammin :) Netissä pyöriminen vie paljon aikaa, jos siihen ei laita stoppia. Saisi siinä ajassa tehtyä paljon muutakin. Tai sitten ei saisi tehtyä mitään ;)
Poista