Merrin mökkielämää

 Me oltiin taas mökillä. Löysin sieltä tosi muhkean pehkon heinää ja voitte kuvitella, että sehän tosiaan toimi! Oksensin aamuyöstä ihan kunnolla!  Sehän tässä on tarkoituskin, vaikka ihmiset ei sitä näytä tajuavan. Eivät tykkää siitä, että heräävät minun oksennusääniini.  Ehkä niiden pitäisi itse välillä kokeilla tätä. Täällä mökillä on tosi pitkiä heiniä, riittävän isoja ihmisillekin.  Huomaisivat, että näissä on tosi puhdistava vaikutus!  

Alakuvassa matkin tuota puulintua. Mamman mielestä on tosi hassua napata kuva minusta ja linnusta. Kai minä nyt maistamattakin tajusin, että ei tuo ole mikään oikea lintu. Ei se myöskään lehahda lentoon, kun lähestyn. Ei siis mitään kilvoitusta koko hommassa. 

Päätin kokeilla, tuntuvatko nämä laatat samalta, kuin kotona tallin edessä oleva betoni.  Mamma yritti sanoa, että varo niitä muurahaisia! Niiden polut kulkevat kuulemma just tästä kohtaa.  En nähnyt yhtään. Ovat varmaan jo menneet talviunille.  Laatta vaikuttaa oikein hyvältä makuupaikalta. Tästä näkee kaikkialle. 

Mamma kertoi, että metsässä kasvaa kovasti sieniä. Se on rahnustanut siellä moneen kertaan. Ollut ihan haltioissaan jostain kanttarelleista.  Näitä alla olevia jättisieniä se oli vain kuvannut. 

Se sanoi myös, että meinasi mennä pupu pöksyyn, kun se näki nämä kaksi muurahaispesää.  Meidän pihassa on ollut jäniksiä, enkä usko, että sellainen edes mahtuisi mamman pöksyyn. En tajua edes, miksi se pitäisi tunkea housuihin, eikä sekään varmaan edes haluaisi pukeutua housuihin. 

Mammalle tuli mieleen, että onko karhuja?  Ei niistä ole kuultu, eikä nähty mitään havaintoja näillä alueilla, mutta silti.....    Sanoin, että minä voisin lähteä mukaan, ikään kuin vahtimaan, mutta sitten kuulin, millaisia karhut ovat. Voi olla, että minulla on sittenkin muuta tekemistä. Suosittelin mammalle, että ei menisi enää metsään, mutta se sanoi vaan, että sienet ovat tärkeämpiä!  

Ei se pelästynyt edes siitä punkista, jonka se löysi kotona kyljestään.   Mammalla on herkullinen kylki, johon punkki päätyi jo toistamiseen tänä kesänä. Minä välillä tassuttelen mamman vatsan päällä, mutta sitä sen herkkä hipiä ei kuulemma kestä.  Punkin kuitenkin kesti!  

Hei, katsokaa, kuka tuli käymään!!   Arttu -kamu.  Minä olen Artun vanha tuttu, mutta Frodo ei tainnut ilahtua. Frodo on muutenkin kaikki päivät mökin sohvan alla, puulaatikossa.  Sieltä se kömpii ruoka-aikoina ja iltaselle aloittelemaan sitä äänekästä yöelämäänsä.  Veikkaan, että Arttu ei edes tajunnut, että mökissä oli toinenkin kissa, eikä Frodo antanut mitään vinkkejä. 

Meillä on Artun kanssa aina samat rituaalit. Haistellaan takapuolet, tuijotellaan, leikitään omalla tavallamme.  Minä haluan olla vähän ylempänä, että käy selväksi, kuka täällä oikein on isäntä mökissä. 

Välillä on näytettävä, millä vauhdilla tassu heilahtaa ja Arttu puolestaan esittää, miten nopeasti se väistää.  En minä oikeasti koskaan halua Arttua satuttaa.  Päätinpähän vaan näyttää taitojani. Arttu tietää sen ja tulee aina uudestaan liki 

Välillä me vaan hengaillaan.  Arttu on kuulevinaan jotain ja minä olen nukkuvinaan. 

Hei, mutta käsi ylös, kenen mielestä miä oon söpö!?! 

Artun lähdettyä meillä oli taas ruoka-aika.  Ihmisiä täytyy välillä muistuttaa ruoka-ajoista.  Itse ne syö milloin sattuu ja mikä  ihmeellisintä, MITÄ sattuu!  Me syödään Artun kanssa aina samassa järjestyksessä täällä mökillä. Minä syön oikealla muovikupista ja Frodo vasemmalla peltiastiasta.  Kotona me syödään pöydällä ja pöydän alla.  Frodolla meinaa mennä välillä pasmat sekaisin, jos joku yrittää vaihtaa järjestystä. 

Frodo odottelee, jos minulta jäisi jotain murusia märkäruuasta. Yleensä siitä jääkin vähän, jätän ne Frodolle. Se saa sitten antaa minulle omista nappuloistaan, kun niitä tarjoillaan. Frodokin on tajunnut, että nappulat suorastaan räjäyttävät tajuntani, kun niiden äänikin jo kuuluu. Paras ruoka ikinä! 

Illalla Frodo on  vielä aika väsynyt, nukuttuaan koko päivän.  Hiljalleen se alkaa heräillä ja käy ulkohäkissäkin.  Yöllä sitä virtaa sitten riittää vähän liiaksikin. Minulta on menneet yöunet väärään kurkkuun monena yönä! 

Frodo on vain nukkuvinaan... se esittelee noita kynsiään samalla. Ei nukkuessa kynnet vilahtele!   Oikeasti Frodo on vaan iloinen, kun ihminen paijasi sitä äsken. Sillä jäi tuo tassuttelu päälle. Hurinakin paljastaa mielihyvän. 

Sitten kävi tosi outo juttu. Mamma sanoi, että mennään nukkumaan. Kyllä kai minä tajuan, mitä se tarkoittaa, ja menen suoraan sänkyyn.  Yht´äkkiä Frodo tuli nukkumaan siihen viereen! Se on kyllä melkein ennen kuulumatonta!   Jonkin aikaa se oli siinä nätisti, mutta tämän kuvan haluan nimetä näin: 

                                               HETKI ENNEN NISKALENKKIÄ!  

Näytän vielä pari kuvaa muista kavereista.   Ihmiset lähtivät syntymäpäiville mökkireisun jälkeen. Siellä Unna ja Ruut olivat esitelleet, miten ne vartioivat pihaan tulevia ihmisiä ja myöskin alhaalla tiellä kulkevia ihmisiä.  Neljä silmää näkee aina paremmin, kuin kaksi. 

Maia ja Sam lähettivät kuvan uudesta kiipeilypuustaan.  Hieno on!  Meillekin on kuulemma tulossa uusi puu, kunhan saadaan rahahyvitykset siitä palautetusta puusta.   

Hei taas kaikki kissakamut ja myöskin te kaikki ihmiset, jotka meidän juttuja seurailette!