Kesää kohti

 Meidän piha ei ole mikään puutarhaihme, mutta jotain kukkii vähän siellä, vähän tuolla.  Kaikki värikäs on ilo silmälle.  Helmililjat ovat hyvin  levinneet muutamassa vuodessa. 

Näiden tulppaanien lajikkeesta ei ole hajuakaan, mutta ovat minusta kivan värisiä.  Alppiruusut  ja muu kasvillisuus meinaavat piilotella kukintaa. Kirkas väri kuitenkin näkyy hyvin muiden kasvien joukosta. 

Arovuokot leviävät ympäriinsä, jopa hiekkamaahan. Olen kaivanut osan näistä  pois ja vienyt mökille.   

Jotain valmista käsityötäkin on ilmestynyt.  Lentopalloilija sai persoonalliset ja uniikit sukat.  Ne ovat niin kaltattu kissankarvoilla, että oikein nolottaa 🫣 Täytyy vielä vähän käsitellä näitä tarrakelalla, jos auttaisi.   Kissakvartetti karistelee varmaan ihan tahallaan karvojaan IHAN joka paikkaan.  

Nämä sukat näyttävät aika pieniltä, mutta ovat kokoa 37-38. Kuvioinnin ja tekstin neuloin pääosin, mutta joissain kohdin jouduin vähän jälkipistelemään (minkä myös huomaa hyvin, koska en ole pistelyekspertti).  Ruuduttelin kuvion vihkoon. Jouduin purkamaan kertaalleen, kun kuvio ei näyttänyt oikeanlaiselta. Ei ehkä näytä vieläkään. Enemmän kuitenkin, kuin ensimmäisellä kerralla.    

Näin epäurheilijamainen neuloja ei hätkähdä siitäkään, että käyttää lentopallosukkien rekvisiittana jalkapalloa 😜

Sukat on neulottu Nallesta kolmosen puikoilla. Lankaa kului 98 grammaa. 

Viisut tuli viisuiltua ja paras voitti, kuten sanotaan.  Linda ja Pete pärjäsivät hienosti, vaikka Suomessa onkin tapana pitää voitonjuhlia kaikenlaisissa kisoissa jo ennen kuin on edes aloitettu kisailu. Tänä vuonna ei minusta oikein mikään noussut ylitse muiden. Viime vuoden voittajakappale pysyy edelleen voittajaviisuna minun mielessäni 😍  Se kuulosti kerrassaan upealta viisujen finaalissakin, kun JJ sen siellä esitti. 

Oli aika ankea herätys valvotun  ja huonosti nukutun yön jälkeen, mutta ei auttanut.  Piti lähteä kaatuneiden muistopäivän soittokeikalle hautausmaalle.  Ennen kaupunki, seurakunta, sotaorvot, reserviläiset, lotat ja mitä näitä nyt olikaan, laittoivat kukin oman havukranssinsa, mutta nyt laskivat hyvin sopuisasti tämän yhteisen kranssin. 

Työpäivät ovat olleet täyteläisiä. Osan olen "hiihdellyt" väsyneenä, osan reippaalla energialla.   Yhtenä iltana tulin töistä ja huomasin, että äitienpäivälahjaksi saamani sitruunatonttu onkin valaistunut! Miten en ollut huomannut sitä aiemmin🤔

Työpäivärupeaman jälkeen voi lepuuttaa hermoja ja lihaksia mökillä Merrin kanssa. Ehkä tulee myöhemmin juttuakin mökkeilystä. Merri ainakin nauttii täysin siemauksin 😺

Heipat vaan just sinulle!