maanantai 6. huhtikuuta 2026

Pienet hupparit

 Kaikenlaisia käpäliä on nyt talo täynnä. Tässä muutama pari, vai pitäisikö sanoa nelikko.  Mitkä mahtavat olla minkäkin kissan tassut 🤔


Syksyllä annoin itseni ostaa YHDEN kankaan käsityömessuilta Tampereelta.  Kangas alkoi ainutlaatuisuudessaan muodostua niin erityiseksi, että en millään keksinyt, miten olisin sitä käsitellyt arvoisellaan tavalla.  Lopulta siitä ei syntynyt pitkään aikana yhtään mitään.  Päätin jättää sen tauolle.  Jonkin ajan päästä keksin tilata Jujunalta pienen hupparikaavan.  Vieläkään ei tapahtunut mitään. Lopulta rahan käyttö kankaaseen ja kaavaan saivat minut ryhtymään toimeen. Päätin tehdä homman niin rauhallisesti ja ajatuksen kanssa, että en voisi epäonnistua. 


Onnistuin käyttämään hupun sisäkankaaksi ja upotettujen taskujen näkyviin osiin eri kangasta väripilkuiksi.  Ne onnistuivat ihan  hyvin ja olin tyytyväinen. 


Tuli hetki kiinnittää huppu paitaosaan...   siinähän se on, mutta ei enää suorassa, kuten aluksi mittaillessani 🫣  
Ompelu on niin hankalaa, että hermo menee väkisinkin!  Juuri, kun alkaa sujumaan, niin ei sujukaan.  En tiedä pystyykö tätä käyttämään, vai ei.  


Jonkin aikaa kierin epätoivossa  ompelukykyjeni takia.  Lopulta tartuin härkää sarvista ja päätin kokeilla vielä yhtä hupparikaavaa noista ostamistani.  Kankaana käytin nyt pehmeää ja joustavaa nk. ... no en minä nyt edes tiedä mitä kangasta tämä on.   Kotoa löytyi sopiva vetoketju. 



 Vetoketjun väri valikoitui taakse ompelemani My little pony ompelukuvasta.   Älkää kysykö, miksi ompelin sen tuonne taakse... en enää itsekään tiedä. Aluksi se oli ihan hyvä idea.  
Sanonpahan vaan, että tulihan tehtyä!  Tämän jälkeen oli pitkä ompeluväli. Eilen yritin tehdä yhtä farkkujuttua, mutta se meni kerrassaan pieleen.   Ompelukone ei ole ystäväni tällä hetkellä, sen voin vakuuttaa. 
Annoin hupparit tytölle.  Sovitelkoon nyt niitä, tai laittakoon kiertoon/ pois kokonaan. 


Maia ja Sam ovat kotiutuneet meille hyvin. Kissat eivät tappele keskenään. Vähän painihetkiä saattaa satunnaisesti olla.  Frodolle se, että joku menee leikkiputkeen, on aina ollut jännittävää.  Maia tykkkää olla putkessa ja se saa Frodon käymään kierroksilla. Maia ei kuitenkaan tule pois ja rähinä kuulostaa puolin ja toisin aika kovalta.  Hetken päästä ollaan sitten jo taas ihan kavereita. 


Maia pitää pojat ojennuksessa! 


Kissoille kaikki on yksinkertaista. Ei tarvitse osata ommella tai tehdä muutakaan outoa.   Pitäisi opetella ottamaan tuo sama elämänasenne käyttöön. 

Reipasta ja raikasta arkea teille kaikille täältä "kissalan pojilta ja tytöiltä". 

44 kommenttia:

  1. Onpahan supersuloiset tassut! Ja hupparikangas, voi vietävä kuinka söpö.
    Hyvä Maia, että pidät pojat kurissa ja nuhteessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maia antaa kärsivällisyysopetusta Frodolle 🤭 Täällä on nyt 16 tassua!

      Poista
  2. Joskus todella tuntuu, että ompelukone - tai ihan mikä tahansa kone tai puikot haraavat vastaan, mutta lopussa usein se kiitos kuitenkin odottelee ja kauniit ompelukset teit. Tuo kisukangas on ihana! Omat messujen kangasostokset ovat vielä odottamassa sitä hetkeä, jota ei vielä ole tullut. Kissan tassut ovat ihanat ja nuo teidän kisut todella suloiset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi pitänyt hauduttaa tätä omaakin kangasta vielä. Toisaalta niitä on jo hautumassa useammalta vuodelta 🤭 Ne farkkuhommat sujuivat niin hyvin, että kuvittelin itsestäni liikoja.

      Poista
  3. No, tuota. Uutta matoa koukkuun ja ompelemaan. My Little on kiva. Kangas näyttää velour- kankaalta.
    Kissakangas on suloinen, kuin kissantassut. Vinot huput ei käytössä näy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hatki menee taas, että saa sen sisun kasattua. Nämä on just niitä juttuja, joita en osaa, vaikka intoa ajoittain olisikin.
      Toivottavasti huppari ei mene ihan hukkaan. My little Pony on jostain 20 vuoden takaa kätköistäni kaivettu. Jälleen ajankohtainen.

      Poista
    2. Hatki menee taas, että saa sen sisun kasattua. Nämä on just niitä juttuja, joita en osaa, vaikka intoa ajoittain olisikin.
      Toivottavasti huppari ei mene ihan hukkaan. My little Pony on jostain 20 vuoden takaa kätköistäni kaivettu. Jälleen ajankohtainen.

      Poista
  4. Voi söpösen söpöset miten pehmoisia tassuja paljon🐾
    Ja huikeat hupparit, sinulta sitten onnistuu tuo vaatteiden teko. Ja kissakuosi niin kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti vielä lisätä, minun ja ompelukoneen välillä on mystinen kitka. Mutta pikku virheet eivät sinua lannista.

      Poista
    2. Kyllä ne joksikin aikaa lannistavat. Pitää yrittää koota hermot ja yrittää sitten uudelleen. Koneella on koneen tahto! Herra Piipooko tuon jo keksi? 🤔

      Poista
  5. Varmasti harmittaa huppuasia, mutta se on varmasti korjattavissa. Jos ei muuten, niin hupun voi leikata pois, ja tuloksena on mitä suloisin paita! Poni toisen hupparin takana on tyylikäs, kaupan tusinavaatteissa kaikki koristeet sijoitetaan eteen, nyt kuva takana tasapainottaa etupuolen kontrastiväristä vetoketjua, ja pitäähän lapsi erottua takaapäinkin. Kissat ja kissantassut ovat suloisia. T Saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin niin huppariajatuksessa, että ei hupun poisto tullut mieleenkään.
      Edessä oli merkille niin vähän tilaa, että päätin laittaa merkin taakse. Tulipahan sinnekin jotain.

      Poista
  6. Sinulla on pehmoisia kissantassuja joka tilanteeseen.
    Aina kaikki ei mene ns. putkeen. Et sentään heittänyt ompelukonetta ikkunasta pihalle.
    Hupparikangas on söpöä sekin. Toivottavasti asu löytää käyttäjän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä tosiaan nyt riittää. Yhteensä 16 kappaletta 😺😺😺😺
      Sen verran on rahaa koneissa kiinni, että en raaskinut. Olisin kuitenkin joutunut itse ne sieltä käydä taas keräilemässä 🤭

      Poista
  7. Nättejä pikkuhuppareita ja ihania kissaystäviä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti myös käyttökelpoisia. Kangas on niin söpöä.

      Poista
  8. Teitkö hupparit siis ompelukoneella? Itse en uskaltaisi edes yrittää...
    Saumurilla yritin trikoon ompelua. Ja "oikean" kankaan ompelua. Menetin hermoni, kerta toisensa jälkeen. Konetta käytettiin useampaan kertaan huollossakin, koska mielestäni siinä oli jotain vikaa. Ei ollut, vika oli kuulemma minussa, pöh!
    Muutossa myin mokoman rakkineen, ehkä joku muu pärjäilee sen kanssa paremmin...
    Suloinen kissantassusirkus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääosin saumurilla, tummassa reunoja ompelukoneella. Lasken molemmat vempeleet nyt tähän ompelukonkurssiin 🫤 Ei tarvi olla kun joku pikkusäätö pielessä, kun homma ei vaan toimi. Jos muu ei auta niin pitää tavata ohjekirjaa ja se jos mikä on rasittavaa.

      Poista
  9. Suloinen kissakuosi! Uskon, että molemmille huppareille löytyy käyttöä. Ja ihanat ne pupusukat, jotka esittelit aiemmin. Hehkeää huhtikuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuosi tässä onkin parasta. Huppu on edestä vinossa. Toivottavasti ei hankaa kaulaa.
      Ollaan mökillä ja jäät lähtee ihan kohta! Kova tuuli.

      Poista
  10. Oi tuota tassujen paljouden ihanuutta ja aivan hellyttävän ihana kissahuppari. Maialla on kauniit silmät poikien ojentamiseen 🥰

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maian silmät ja katse on suloinen. Kissoja tuntuu nyt olevan kaikkialla, etenkin jos yrittää tehdä jotain keittiössä 🤭

      Poista
  11. Tunnistan tuon jutun eli kun jotain yrittää tehdä viimeisen päälle kun on jokin tärkeä, arvokas asia tekeillä niin siinä on kai liikaa yrittämistä ja jännitystä mukana , mutta kun osaa ottaa rennosti niin johan menee kuin itsestään. Tämä pätee myös ihan yhtä hyvin käsitöihin kuin kokkailuun ja leipomiseen, soittamisesta nyt puhumattakaan :-).
    Mutta nyt olet mielestäni liian itsekriittinen kun minä en ainakaan huomaa huppareissa mitään vikaa :). Varmasti kelpaavat pikkuneidille.
    Kissakuvat....aaaah !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun oikein analysoin tuota hupparijuttua, niin minussahan se vika oli. Kone toimi ihan hyvin, mutta minun paikoilleen neulaamani huppu ei sitten kaikesta sovittelusta huolimatta ollutkaan kohdillaan. Etukeskiosa on ihan vinossa. Kone ehkä veti joustokankaan jotenkin vinoon...🤔
      Moni juttu näyttää ihan simppeliltä, mutta lähdepäs toteuttamaan, niin löytyy salaisia kohtia, jotka voi mennä ihan pieleen 🤭

      Poista
  12. Siinä on tassu, jos toinenkin, oikea lauma. Hupparikangas on ihanaa ja hupparit myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hupparihomma vaatii vielä vähän työstöä, kunhan se itsetunto taas nousee sieltä kuopasta.
      16 tassua 😺

      Poista
  13. Ollapa kissa! Ei tarvitsisi osata ommella: siinä ehdoton motiivi muuttua kissaksi. On niitä muitakin, mutta tuo on paras.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinäpä hyvä vaihtoehto. Turkkikin olisi sama läpi elämän, mitä nyt vähän uudistuisi läpi vuosien itsestään.

      Poista
  14. Jos tuo kissahupparin huppu ei istu, niin ratko se pois ja laita resori tilalle ja siitä tulee hieno collaripaita. Ruskeassa hupparissa huppu näyttää minusta juuri sellaiselta kuin se olisi kaupan vaatteessakin.

    On sinulla siellä nyt tassuja aikamoinen määrä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olin ovela ja ompelin resorin jo tuonne väliin. Se onnistui hyvin mutta on ilmeisesti juuri se syy, miksi huppu veti mittauksista huolimatta vinoon.
      Tumma huppari on minusta melko ok,mitä nyt reunojen siistimisen kanssa oli vähän säätöä.
      Ei niitä vastoinkäymisiä tarvi monta olla, kun alkaa ne valmiiksi huterat ompelutaidot epäilyttämään.

      Poista
  15. Kivan näköisiä ompeluksia vastoinkäymisistä huolimatta. 😊

    Minulla on tainnut kevät nyrjäyttää päässä jotain, kun olen alkanut haaveilla ompelemisesta. Siis että ompelisin ihan jonkin vaatteen itselleni. Saisi ainakin mieleisensä värisen, kun menisi kangaskauppaan. Mutta se kaavojen kanssa sährääminen... 🫣 Homma taitaa tyssätä siihen. Vaikka mietin kyllä, että mitä jos ompelisin jotain "fiilispohjalta", ilman kaavoja. 🤣

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen joitain vaatteita joskus leikannut jonkun vanhan, mieluisan vaatteen mukaisiksi ja ommellut uuden vaatteen.
      Ompelu on merkillinen juttu. Se on joko innostavaa, tai sitten tosi syvältä. Innostavien juttujen näkeminen herättää syvällä uinuvan ompelijan jälleen eloon.

      Poista
  16. Tulipa ihana tuosta kissahupparista! Mutta joo, ompelutyöt ei tosiaan oo aina helppoja.

    VastaaPoista
  17. Kiva kissanpehmeä, hassu kuin kissantassu - postaus 🐾🐾🐾😺🐱😺

    VastaaPoista
  18. Ihana tassubingo - uskoisin osuvani oikeisiin....
    Eikä se kuule pääkään ole aina ihan suorassa, joten huppu sopii päähän kyllä...
    Ompelijatar itse vain on niin kriittinen, kun tietää.... hih..
    Kissakuosi niin suloinen ja "poni pyllyn päällä" pikkuneidin piristys toisessakin hupparissa!
    Kyllä kelpaa olla sun mummutettava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi kiva, kun lopputulos vastaisi alkuperäistä mielikuvaa. Niin kun minä mittailin ja sovittelin tuota huppua... 🫤
      Tällä kertaa tassubingo on arponut seurakseni vain 4 tassua tänne mökille. Saa arvata kenen ne ovat 😺

      Poista
  19. Ai miten söpönen kisuhuppari :) Oikeat kisutkin on vallan suloisia. Heille silityksiä ja kehuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kangas on söpöä. Yritys oli hupparillakin. Tuo huppu vaan vimpaisee, kun jäi vinoon. Oikeat kissat on aina söpömpiä, kuin feikit 😜

      Poista
  20. Kivoja huppareita kaikesta huolimatta, ihana kissakangas tuossa ekassa. Luulen, ettei hupun asento haittaa kovassa vauhdissa, joten ollos huoleton. Silloin tällöin kyllä toivoisi olevansa mieluummin vaikka kissa kuin ihminen, säästyisi monelta murheelta. Tai kai niillä kissoillakin omat ongelmansa on, ainakin se ettei ihmiset aina ymmärrä niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merri tuossa just yrittää kertoa että voisko vielä vähän saada iltanappuloita... nyt se lähti muualle, kun ajattelin, että kukaan ei ymmärrä sitä 🤔 Jos olisi kissa, ei voisi päättää, milloin syö. Ihminen voi käydä jääkaapilla vaikka minuutin välein.
      Kangasta vielä jäi, mutta kynnys koskea siihen nousi muutaman pykälän. Onneksi se on talvinen kuosi, niin voi kesän taas hauduttaa.

      Poista
  21. Voi sinnuu, ku vastustaa, mutta aikansa kutakin. Varmaan olet pian (ellet jo olekin) taas ompelukoneen ystävä, sillä sinulla on taito hanskassa. Oli huppu vino tai ei, niin kisuhuppari on kaunis ja molemmat varmasti tuottavat iloa saajilleen.
    Kissantassuja vilisee huushollissasi. En tunnista heitä tassukuvista. Ehkä Merrin tassu alimmassa kuvassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole vielä antanut koneella anteeksi. Lienee nyt hanskat hukassa 😂
      Merrillä taitaa olla suurimmat tassut, se on alinna.

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!