Kaikenlaisia käpäliä on nyt talo täynnä. Tässä muutama pari, vai pitäisikö sanoa nelikko. Mitkä mahtavat olla minkäkin kissan tassut 🤔
Syksyllä annoin itseni ostaa YHDEN kankaan käsityömessuilta Tampereelta. Kangas alkoi ainutlaatuisuudessaan muodostua niin erityiseksi, että en millään keksinyt, miten olisin sitä käsitellyt arvoisellaan tavalla. Lopulta siitä ei syntynyt pitkään aikana yhtään mitään. Päätin jättää sen tauolle. Jonkin ajan päästä keksin tilata Jujunalta pienen hupparikaavan. Vieläkään ei tapahtunut mitään. Lopulta rahan käyttö kankaaseen ja kaavaan saivat minut ryhtymään toimeen. Päätin tehdä homman niin rauhallisesti ja ajatuksen kanssa, että en voisi epäonnistua.
Onnistuin käyttämään hupun sisäkankaaksi ja upotettujen taskujen näkyviin osiin eri kangasta väripilkuiksi. Ne onnistuivat ihan hyvin ja olin tyytyväinen.
Tuli hetki kiinnittää huppu paitaosaan... siinähän se on, mutta ei enää suorassa, kuten aluksi mittaillessani 🫣
Ompelu on niin hankalaa, että hermo menee väkisinkin! Juuri, kun alkaa sujumaan, niin ei sujukaan. En tiedä pystyykö tätä käyttämään, vai ei.
Jonkin aikaa kierin epätoivossa ompelukykyjeni takia. Lopulta tartuin härkää sarvista ja päätin kokeilla vielä yhtä hupparikaavaa noista ostamistani. Kankaana käytin nyt pehmeää ja joustavaa nk. ... no en minä nyt edes tiedä mitä kangasta tämä on. Kotoa löytyi sopiva vetoketju.
Vetoketjun väri valikoitui taakse ompelemani My little pony ompelukuvasta. Älkää kysykö, miksi ompelin sen tuonne taakse... en enää itsekään tiedä. Aluksi se oli ihan hyvä idea.
Sanonpahan vaan, että tulihan tehtyä! Tämän jälkeen oli pitkä ompeluväli. Eilen yritin tehdä yhtä farkkujuttua, mutta se meni kerrassaan pieleen. Ompelukone ei ole ystäväni tällä hetkellä, sen voin vakuuttaa.
Annoin hupparit tytölle. Sovitelkoon nyt niitä, tai laittakoon kiertoon/ pois kokonaan.
Maia ja Sam ovat kotiutuneet meille hyvin. Kissat eivät tappele keskenään. Vähän painihetkiä saattaa satunnaisesti olla. Frodolle se, että joku menee leikkiputkeen, on aina ollut jännittävää. Maia tykkkää olla putkessa ja se saa Frodon käymään kierroksilla. Maia ei kuitenkaan tule pois ja rähinä kuulostaa puolin ja toisin aika kovalta. Hetken päästä ollaan sitten jo taas ihan kavereita.
Maia pitää pojat ojennuksessa!
Kissoille kaikki on yksinkertaista. Ei tarvitse osata ommella tai tehdä muutakaan outoa. Pitäisi opetella ottamaan tuo sama elämänasenne käyttöön.
Reipasta ja raikasta arkea teille kaikille täältä "kissalan pojilta ja tytöiltä".








Onpahan supersuloiset tassut! Ja hupparikangas, voi vietävä kuinka söpö.
VastaaPoistaHyvä Maia, että pidät pojat kurissa ja nuhteessa!
Joskus todella tuntuu, että ompelukone - tai ihan mikä tahansa kone tai puikot haraavat vastaan, mutta lopussa usein se kiitos kuitenkin odottelee ja kauniit ompelukset teit. Tuo kisukangas on ihana! Omat messujen kangasostokset ovat vielä odottamassa sitä hetkeä, jota ei vielä ole tullut. Kissan tassut ovat ihanat ja nuo teidän kisut todella suloiset!
VastaaPoista