Viidakon lait

 Mökille viedyissä jämälankakerissä oli mukana yksi aloitettu sukanvarsi. Vuosia sitten aloitettu varsi ei kai tuolloin miellyttänyt silmää ja on jäänyt kesken.   Ei se nytkään hurraa -huutoja saanut aikaan, mutta ajattelin muokata värimaailmaa tekemällä joka 7. kerroksen pelkällä mustalla.  Purin siis tuon aiemman aloituksen ja aloitin uudet sukat.  Lanka oli aika kiharaista purkamisen jälkeen.  

Aloitin 16 silmukalla/ puikko. Kuvittelin  neulovani niin isot sukat, että lanka kuluisi kokonaan.  Tämä taisi olla 150 gramman kerä, toisin, kuin nykyiset, jotka ovat 100 grammaa. En siis saanut koko kerää kulumaan, kun teräosa alkoi venyä loputtoman pitkäksi.  Lankaa kului 165 grammaa yhteensä. Puikot kokoa 3,5.  Aloitin sukat jo heinäkuun alussa, mutta sienestys ja mustikoiden kerääminen ovat vieneet suurimman osan mökkeilyajasta. Sukat valmistuivat vasta viime mökkireisulla.  

Lankaa jäi edelleen.   Se on muuten nimeltään jotain Novitan viidakko -lankaa,  luultavasti leopardi. Tuo yksi musta kerros  tuolla väleissä jotenkin tasaa tuota värimaailmaa. Samoin mustat resorit, terät ja kantapäät. 

Mökillä kun olin, eikä ollut muuta hupia, niin piti taas kierrellä pitkin pihaa ihmettelemässä oikeita kuvakulmia.   Kanttarellisaalis jäi viimeisimmällä kerralla tosi pieneksi ja mustikoiden kerääminen ei huvittanut.  

Sieniä olisi kyllä vähän jykevämmässä muodossa, eli betonista. Ampparikivet näyttävätkin hyvin sopivan viidakkotunnelman väreihin.  

Kuva sieniämpärin vieressä. Ämpäri on keltainen, niin kanttarellisaaliskin näyttää  runsaammalta. 

Kuva rantakivellä.  Sukat taitavat olla värimaailmaltaan yhtenevät, vaikka toinen on aloitettu kerän päältä ja toinen sisältä.  En ole varma näiden koosta, mutta veikkaisin jotain 43-45. 

Vesi oli matalalla ja tuuli väreili vain vähän veden pinnalla. Auringonvalo näyttää pohjankin selkeästi. 

Sain alkukesästä lahjaksi paidan.   Aika kivat värit noissa kerissä. Mitähän sellaisista tekisi, jos olisivat oikeita..? 

Merri ja Frodo kotona jonottamassa sisälle syömään.   Merri joutui vähän kouluttamaan Frodoa muutamalla tassun läpäytyksellä, kun toinen oli liian rauhaton. 

Tämä kuva on otettu ennen Merrin eläinlääkärireissua.  Hammassyöpymän takia Merriltä poistettiin nyt 4 hammasta lisää. 11 on jo poistettu. Piti oikein kuukkeloida, jäikö enää mitään, eli montako hammasta kissalla mahtaa  olla; kolmisenkymmentä.  Hyvä! Vielä jäi siis 19 😊😻  Merri on aiemmin käytetty julkisella puolella eläinlääkärillä. Siellä on ollut yksi hampaisiin erikoistunut lääkäri. Julkinen puoli lopetti isommat hammashoidot nyt kokonaan. Tämä suosittu lääkäri päätti perustaa yksityisen vastaanoton.   Tuo hinta mietitytti, mutta selvittiin silti halvemmalla, kuin pelkäsin, 610e. Hinta sisältää myös lääkkeet ja silmien katsomisen yms.   Merrillä on nimittäin silmissä naarmuja 😒, jotka ovat tulleet ehkä Frodon kynsistä painin aikana, tai sitten jostain risukoista, kun Merri on ollut ulkona.   Silmiin täytyy nyt tiputtaa antibiootti (tai antilooppi, kuten yksi asiakas töissä sanoo)tippoja kolmesti päivässä.  Jälkitarkastus on 2 viikon kuluttua ja sen hinnasta en osaa sanoa. 

Ja sitten se älyttömin asia, eli minun huolimattomuuteni.  Tuntuu aika pösilöltä kertoa tämä näin terveydenhuollon ammattilaisena, mutta mokasin heti seuraavana aamuna lääkkeiden kanssa.   Antibioottikuuri suun kautta on 5 päivää. Kipulääkkeitä n. viikon ajan.   Ne olivat liuskoissa. Annoin aamulla ennen töihin lähtöä kipulääkkeen ja puolikkaan antibiootin (jotka muuten menivät murskattuina ja herkkutahnaan sekoitettuina erittäin hyvin).  Jätin keittiön sivupöydälle (jossa en yleensä kissoja ole nähnyt pyörivän...)  nuo liuskat.  Töistä palattua mies oli löytänyt molemmat liuskat lattialta 🫣 Kipulääkkeitä ei onneksi ollut kukaan syönyt, mutta antibiooteista puuttui 1,5 ja muitakin oli yritetty pureskella, tuloksetta.   Hölmöintä tässä on se, että en tiedä, kumpi kissa ne on syönyt. Merriä kuitenkin epäilen. Sillä on ollut jo pitkään kova ruokahalu. Nyt, kun se oli nukutuksen jälkeen aika pöhnässä, eikä syönyt mitään, niin  se yrittää kai ottaa kaiken takaisin jonottamalla ruokaa koko ajan.   Näkkileipäpakettikin oli lattialla, eli nälkä on ollut.   

Onneksi kaikki antibiootit eivät olleet menneet.   

Merrillä on ollut nyt erityisen hyvä mieli ja se nyhjää kehräämässä vähän väliä.  Varmaan ne syöpyneet hampaat ovat olleet tosi kipeitä jo pitempään.  Nyt suu hiljalleen taas parantuu, vaikka kulmahampaitakaan ei ole enää kuin 1. Kai silläkin hiiren saa joskus hengiltä, jos se osuu kohdakkain. 

Ollaan Merrin kanssa nyt kumpikin vähän "toipilaina". Minultakin tyssäsi taas työt vähäksi aikaa. Meno on ollut jo pitempään sen mukaista töissä, että  taisi olla vaan ajan kysymys, kun veto loppuu.  Harmittaa, mutta pysähdys on paikallaan. Toivottavasti ei veny pitkäksi.  Pitkän poissaolon jälkeen on myös hankala palata töihin. Kesäloman loppuosaankaan ei olisi enää pitkälti.  Mitäpä tässä mietiskelemään syntyjä synkkiä.  Parempi mennä taas päivä kerrallaan.  

Mukavia kesäpäiviä toivotellaan täältä koko porukalta!  

Töttöröö ja pum pum

 Hamina Tattoo on upea tapahtuma, joka kestää useita päiviä. Olisi hienoa olla paikan päällä vaikka joka päivä, mutta välimatka ja työt estävät.   Ehdin jo kuvitella mielessäni tilannetta, että asuisinkin Haminassa. Miten mukava olisikaan hypätä tapahtumien pyörteeseen vaikka työpäivän jälkeen.  Toisaalta voisi olla paikan päällä asuntoautolla koko viikon.  No, realiteetit tulivat vastaan, joten täytyy olla tyytyväinen, kun edes yhtenä päivänä pääsin paikalle.  Tuo päivä olikin sopivasti torstai, jolloin tapahtumassa oli tarjolla myös  paraati. Kaikki soittokunnat ja orkesterit marssivat raatihuoneen torille säntillisissä riveissä ja upeissa univormuissa.  

Paraatin avasi Laivaston soittokunta Suomesta.  Esittelylehtisen mukaan soittokunta on ollut Haminassa viimeksi 2022. Se on Merivoimien edustusorkesteri, joka on kotimaan lisäksi esiintynyt viime vuosina kansainvälisissä sotilasmusiikkitapahtumissa mm. Lontoossa, Oslossa ja Bremenissä. 

Oikealla harmaissa puvuissaan Puolustusvoimien varusmiessoittokunta Suomesta.  Se koostuu nuorista asevelvollisista, jotka suorittavat asepalveluksensa soittokunnassa.   Heidän kerrottiin olevan tapahtumassa mukana  joka vuosi.  Tosin kokoonpano on soittajien tuoreuden takia aina eri.   Varusmiessoittokunnalla on myös showband, joka kiertää  maata yksinkin.

Punaisissa ja mustissa asusteissa paikalle on marssimassa Swiss armed forces central band. Se on Sveitsin asevoimien soittokunta. Se koostuu 80 muusikosta. Soittokunta esiintyy ympäri maailmaa.  

Hatunnosto ruotsalaisille! Nainen kapellimestarina!  Royal swedish navy band saapui kymmenen vuoden tauon jälkeen Tattooseen. Se on kotoisin Karlskronasta ja on yksi kolmesta ammattimaisesta sotilassoittokunnasta Ruotsin puolustusvoimissa. 

The royal canadian mounted police pipes, drums and dancers. Soittokunnassa on muusikoita kahdeksasta eri jaostosta ympäri Kanadaa. Soittokunta toi  erilaisen musiikillisen tuulahduksen säkkipilleineen. 

Nuo punavalkoiset naiset ovat siis ne tanssijat. 

Varusmiessoittokunnan rumpuryhmä ja kivääritaitoryhmä.  Suomen sotilasmusiikki -sivustolta löytyi tieto, että kivääritaitoryhmään voi hakeutua, mikäli ei hae soittokuntaan puhallinsoittimella.  Ryhmään pääsy vaatii myös fysiikkaa  ja motorisia taitoja.  Aseita käytetään rytmittämään, niitä heitellään ilmaan ja pyöritellään taidokkaasti. 

En saanut paraatin yhteydessä  kunnon kuvaa  alla olevasta The marine band of the royal Netherlands navysta.  Se on Alankomaiden Kuninkaallisen laivaston virallinen musiikkiyksikkö. Sen kotipaikka on Rotterdamin satamakaupunki.  Se esiintyi ensimmäistä kertaa Haminassa.  Kuva on otettu Bastionissa,  Marssishow -tapahtumassa.  

Samassa showssa kuvasin Rakuunasoittokunnan. Se on Lappeenrannasta kotoisin oleva soittokunta, joka esiintyy pääasiassa Itä-Suomen alueella.  

Rivit vaikuttavat olevan vähän sekaisin, mutta meneillään on juuri kuviomarssiosuus. 

Tattossa oli tänä vuonna teemana Itämeri.  

Marssishowssa esiintyi myös Kotkan seudun musiikkiopiston lauluryhmä. 

Ihan pakko mainita vielä  juontajana toiminut YLE:n uutisankkuri Jussi-Pekka Rantanen, jolla on aivan käsittämättömän taidokas ulosanti useilla eri kielillä.  

Hamina Tattoossa oli myös paljon ilmaiskonsertteja, Tattooklubi-iltoja, tapahtumia ja musiikkia lapsille, vanhojen pihojen esittelyä, käsityömyymälöitä, torimyyjiä........    

 

Parin vuoden päästä taas uudelleen! 

Sitten hyppäys nykyhetkeen.  Pihalla kukkii vielä kolmas kärhö näin komeasti!  

Kissat ovat olleet kesällä paljon ulkona valjaissa ja naruissa.  Frodokin on oppinut kärsivällisyyttä, eikä heti irrottaudu valjaistaan, vaikka olisikin hetken jumissa.   Jasmin -pensaan alla on hyvä ja viileä lepopaikka.  Merri tuli tietenkin katsomaan, mitä kuvataan. 

Ruoka-aikaan sisälle on ihan jonoa. 

Ruukussa näkyy myös yksi onnettomista kalloistani.  Otin ne liian myöhään kellarista. Saa nähdä, jaksavatko vielä loppukesästä kukkia, vai ei.    Ne ovat muutenkin nyt koeajalla ennen häätöä. Viime kesinä ovat kukkineet tosi vähän ja huonosti.  Keväällä laitoin mullan sekaan kanankakkaa. Jos ei vieläkään ala homma virkistyä, niin lähtö on lähellä. 

Tällä hetkellä Merri on taas vuosittaisessa hammashoidossaan.  Käyn hakemassa sen kotiin reilun tunnin päästä. Toivottavasti hampaita ei tällä kertaa olisi tarvinnut poistaa...     Mietin myös eläinlääkärin laskua.  Kunnallinen eläinlääkäriasema lopetti  tarkemmat hammashoidot.  Niitä tehnyt eläinlääkäri perusti oman vastaanoton.  Hän on ollut erittäin asiakasystävällinen ja asiantunteva.    En halunnut viedä Merriä isolle eläinlääkäriasemalle, josta sitä vastoin ei ole kovin hyviä kokemuksia, vaan valitsin tämän tutun lääkärin.     

Kissa on joka tapauksessa hoidettava, joten mennään laulun mukaan: kaikkihan on maksettava eikös juu? Mitä tässä maailmassa velkaantuu! 

Toivottelen kaikille mukavaa uutta viikkoa!  Minulla alkaa taas pitempi työputki, mutta onneksi edessä päin häämöttää vielä pari viikkoa kesälomaa syyskuun puolella. 

Kasvikysymys

 Aloitetaan siitä, että meidän pihalle olen istuttanut tämän riippahernepuun.  Alkuvuosina se oli aika kitukasvuinen, mutta nyttemmin jo rehottaa ihan hyvän näköisenä. 

Entä  alla olevan kuvan kasvi ?  Älkää välittäkö rikkaruohoista siinä ympärillä.   Luulin tätäkin rikkaruohoksi, mutta sepä ei lähtenytkään mihinkään. Sille on kasvanut todella tiukat juuret.  Mistä se mahtaa olla tullut ja mikä se edes on? Liittyykö se jotenkin tuohon aiempaan puuhun? 

Parista pensaasta keräsin punaiset viinimarjat pois ja riivin mukaan kituuttavan näköisiä mustia viinimarjojakin mauksi.  En ole ehkä kymmeneen vuoteen keittänyt mehua. Nyt tuli mieleen, josko taas kokeilisi. Meillä on mehun menekki ollut olematonta, mutta nyttemmin vähän lisääntynyt.  

Ongelmaksi muodostui se, että keittiössämme on nykyisin induktioliesi, johon tämä oiva mehunkeitin ei enää sovikaan.  Ajattelin viedä keitokseni mökille, mutta sitten tuli mieleen ostaa ihan yksittäinen irtolevy, jota voi käyttää vaikka pihalla.  Hyvin toimii!  

Se vanha (häälahjarahoilla ostettu) rikkoutunut pakastin piti kiikuttaa kaatopaikalle.  Nykyinen aktiivisessa käytössä oleva pakastimemme on myös nikotellut jo jonkin aikaa. Alkoi pelottaa, että se sylkee vettä pitkin keittiön lattiaa.  Ostimme keittiöön uuden ja kannoimme sen vanhan alakertaan, jossa on viileämpää ja tila on avoin.  Tuo malli ei tainnut tykätä nk. kaapin sisällä olemisesta.   Ei sinne mitään tarvitse laittaa, jos kaikki mahtuu uuteen pakastimeen, mutta onhan varalla. 

Tämä tarina siis liittyi siihen, että saimme keittolevyn edullisesti pakastinkaupan yhteydessä. 

Minulla on tapana lisätä sokeri vasta valutettuun mehuun.  Valmista mehua tuli n.3 liltraa. Laitoin sen muovipulloissa pakastimeen, kun meidän kellarin viileys on välillä aika epävarmaa. 

Mökillä kävin yöpymässä työpäivän jälkeen.  Jotenkin sinne meno saa työpaineista kiehuvan pääkopan aina hiljentymään. Pari tuntia metsässä sienikierroksella sai viimeistään hermot tasaantumaan. 

Sitä vaan ihmettelen, että tapahtuuko tämä oikeasti minulle?? Ämpärillinen kanttarelleja!!!    Olen löytänyt ihan kivasti jo aiemminkin, mutta nyt: ÄMPÄRILLINEN! En ole ikinä löytänyt näin paljon kanttarelleja kerrallaan. En meinaa vielä näin jälkikäteenkään tajuta, miten tämä voi olla mahdollista. Olen erityisen kiitollinen tästä saaliista!  

Sain kerättyä myös 2 litraa mustikoita. Nyt on saldona  11 litraa. Pikkuhiljaa hyvä tulee! 

Kissoja on ehkä ollut tavallista vähemmän viime aikoina?  

Merri löysi hyvän paikan ja asennon. 

Frodo huomasi Merrin tyytyväisyyden ja tuli heti juonikkaaksi.  Kuvan ottamisen jälkeen Merri oli jo muualla ja Frodo makasi Merrin tilalla. Merri on aivan liian kiltti. Toisaalta Frodo on äärettömän sitkeä. 

Olisin halunnut laittaa kuvia tämän päivän Hamina Tattoo  näkymistä, mutta kuvat eivät oikein ota siirtyäkseen.   Laitan sitten myöhemmin.  Oli tosi upea päivä.  En voi sanoin kuvailla sitä tunnetta, mikä tulee  soittokuntien ja orkestereiden näkemisestä ja kuulemisesta. Olen niin kasvanut tuollaiseen musiikkiin itsekin, että kunnioitus on suurta tuota tapahtumaa kohtaan.  Menee monin verroin ohi Euroviisujenkin, jos olet sattunut lukemaan siitä, miten paljon ne minua ilahduttavat 😍

Jos tuohon kasvikysymykseen joku osaa vastata, niin olisin kiinnostunut kuulemaan. Jään odottelemaan...   

Mökkipyrähdys

 Lyhyt matka mahdollistaa lyhyitä mökkireissuja. Keskiviikkona töiden jälkeen mökille ja perjantaina illalla pois.  Sain seuraakin, kun tytär päätti lähteä kissojen kanssa mukaan. 

Yläkuvan Sam ja alakuvan Maia viihtyivät mökillä hyvin.  Niillä on kummallakin käsittämättömän seurallinen ja läheisyydenkipeä luonne. Ne eivät ihmeemmin protestoi edes sitä, että joutuvat olemaan kuljetuskopassa matkat. Lähteissä ne ehkä vähän ihmettelivät, kun ne kannettiin autoon ja sitten takasin sisälle, kun auto ei lähtenytkään heti käyntiin. Lopulta kuitenkin pääsivät kotiinsa, kun saatiin vähän apua. 

Paitsi mielenrauhaa töiden välissä, haen mökiltä myös luonnon tarjoamia antimia.  Viikko sitten tekemäni kanttarellikierroksen jälkeen oli kasvanut lisää kanttarelleja. Tein saman kierroksen ja sain puoli ämpärillistä lisää.   Olen ihan valtavan kiitollinen ihan jokaisesta, kun en vielä muutama vuosi sitten löytänyt niitä ikinä mistään.   Oikeastaan ihmettelen miksi en löytänyt, kun kuitenkin olen isän kanssa jo lapsesta asti kulkenut sienestämässä ja siitä asti joka vuosi.  Siksi tuo lähivuosien kanttarellien löytäminen on niin ihmeellistä. 

Mustikoitakin on tänä vuonna taas todella paljon ja isoja. Niitä saan kerättyä litra kerrallaan mökin pihalta. Nyt olen kerännyt yhteensä 9 litraa 1-2 litraa kerrallaan. 

Puolukatkin alkavat näköjään punoittaa.  Marjojen ja sienien kerääminen on hieno juttu, mutta samalla se tuo jo vähän haikeuttakin mieleen siksi, että  nuo luonnon annit tuovat hiljalleen syksyn tullessaan. 

Tämä näky minua hämmästytti. Mistä ihmeestä nämä roskat ovat metsäpläntille päätyneet. Nuo paperit olivat esim. TV:n asennusohjeita.  Katselin sillä silmällä ympärilleni, että olisiko se TV myös jossain lähellä. Ei ollut.  En jaksa uskoa, että metsätyömiehet (jotka eivät mielestäni olleet edes olleet metsässä lähiaikoina) olisivat jättäneet jälkeensä roskia. 

Toisen kivan päällä peltirasia.  Mielikuvitus loihtii paikalle ei -toivottuja kulkijoita. 

Muutenkin  hämmästyin ympärilleni katsellessa, että olenko yksin edes nyt... ?    KUKA mahtaa olla kuopinut muurahaispesää. Onneksi lähistöllä oli kaksi ihan kunnollista muurahaiskekoa. Tämä taisi olla vain litteä versio. 

Aamulla aurinko paistoi kauniisti, kun heräsin. Kävin rannassa.  Meillä ei ole tänä vuonna ollut laituria, kun se on aika huonokuntoinen.  Tästä olen mennyt uimaan kahlaamalla, aina crocksit jalassa. Vesi on ollut koko kesän tosi matalalla ja nyt se oli laskenut vielä lisää. Kohta se ei ole enää edes rannassa 🫣

Aamuisin aurinko paistaa niin, että veden kirkkaus korostuu.  Taimenet ovat taas löytäneet tiensä rantavesiin, kuten useana muunakin loppukesän päivänä.  Suurensin alakuvaa aika paljon, että kala näkyisi.  Tällä järvellä jos lähtee kalaan, niin 90 prosenttisesti kalaa ei tule. Siksi on niin hämmästyttävää nähdä kala, että pitää oikein kuvata se 😁

Mennessäni kävin kaupan kautta ostamassa mökkiruuat. Tullessa koukkasin uudelleen kaupassa ostamassa lauantain eväät töihin.  Kaupan pihalla oli maalattu kivasti sähkökaappi.  

Hyvää viikonloppua juuri Sinulle! 

Kilpikonnat

 Ystävä lähetti videon ja kysyi, tekisinkö hänelle kaksi nk. lasin/mukinalustaa virkkaamalla.  Hän itse tekee neuloen vaikka  mitä, mutta ei kuulemma virkkaa.    Ajattelin, että katson joskus kotoa, löytyykö sopivaa lankaa.  Mökillä sain tehtyä edellisen jämälankaprojektini. Olin vienyt kotoa lisää jämiä, jotta ei materiaalit loppuisi.  Lajitellessa silmiin osui tämä vanha  Novitan Malibu (?) . En ole keksinyt siitä mitään tekemistä viime vuosina ja se on jäänyt hautumaan.  Väri sopi kuitenkin kilpikonnalle, joten päätinkin kokeilla, miten sellainen syntyisi. 

Virkkasin kuperan keskiön, nk. kilven. Ympäröin sen kierretyillä kiinteillä silmukoilla, jotka opin ihan äskettäin jostain toisesta videosta netissä.  Samalla kerroksella virkkasin nuo jalat ja hännäntypykän. 

Pään kohdalla sain kilven reunan koholle lisäämällä silmukoita reippaasti viimeisellä kerroksella.  Suusta piti tulla punainen. Löysin ohuempaa lankaa, jolla virkkasin ensin suun sisäosan. Sitten virkkasin tuon pääliosan ja viimeisellä kerroksella virkkasin ne yhteen. 

Silmät tein samaan tyyliin. Nuo mustat keskiöt olen ommellut neulalla.  Näissä pienissä osissa oli aikamoinen näprääminen. Sitten vielä saada ne aseteltua ja istutettua paikoilleen. 

Lopulta niistä tuli vähän omaperäisen näköisiä kilpikonna-lasinalusia... 

... joille käy näin, kun muki laitetaan niiden päälle. 

Tuon mukin löysin Verlan vanhasta kyläkaupasta, jossa toimii kiinteä kirppis ainakin lauantaisin. 

Oli mukava tehdä jotain muuta, kuin sukkia. Jämistä ei meinaa keksiä mitään järkevää (tämähän oli todella järkevää😂). En muistanut punnita konnia langankulutukseen, mutta sanotaan nyt, että n.20g / konna. 

Eilen saatiin iltasella orapihlaja-aita leikattua.  Se on kyllä niin viheliäistä hommaa, kuin vain voi olla.  Olen joutunut olemaan mukana vissiin siitä asti, kun opin kävelemään. Ainakin tuntuu siltä 😜 Oli karmeaa herätä kesälomalla siihen ääneen, kun isä kuului leikkaavan aitaa aitasaksillaan. Nykyään ymmärrän, että se oli ihan kamala leikatakin sellaisilla vempeleillä. Mahtoi olla hauikset lujilla ja olkapäät jumissa.  En muista yhtään, mihin ne roippeet sitten vietiin.  Luultavasti takapihan tunkiolle, mihinkäs sitä ennen sitten olisi viety muualle.   Eilen ajettiin jäteasemalle. Kuorma oli ilmainen.  Yhden sivun raja-aitakin on nyt porukalla leikattu. Toisella sivulla se on ainakin 5 metrinen... 🫣 Ei ole naapurit kaksosia keskenään, vai miten tuon nyt sanoisi. 

Vielä tänään töihin ja sitten 1 päivä vapaata.  Iltasella hyppään autoon ja ajan mökille. Kanttarellit ja mustikat kutsuvat.  Vapaita on niin vähän, että pitää toimia, kun on ns. tilanne päällä 😍

Jotain outoa jälleen

 Lankalajittelun jälkeen tartuin härkää sarvista ja aloin siivota tämän vaatehuonekomeron muita tavaroita hylly kerrallaan. Paljon lähti tavaraa roskiin. Osa päätyy kierrätyskeskukseen. Osa jää jemmaan... 😁

En ole tosiaan vuosiin pengannut hyllyjä pohjia myöten, joten nyt oli yllätys itsellenikin, mitä kaikkea siellä olikaan.  

Kukapa ei esimerkiksi olisi kiinnostunut näiden kaveruksien julisteesta seinällään??  

Hyllyllä oli vino pino vanhojen Suosikkien, V8 -lehtien ja Lemmikki -lehtien keskiaukeamajulisteita.   Näistä kahdesta olisin valinnut tuon alemman.   Suurin osa lähti lehtikeräykseen. Osa oli sellaisia, että oli kivaa paperia johonkin askarteluun, taustakuvaksi.  En nyt tarkoita Teemu Selänteen kasvoja, tai mitään sellaista. 

Ennen kirjoiteltiin kirjeitä!   Ehkä olen luullut sen jatkuvan ikuisesti, kun katsoo tätä paperikkokokoelmaa.  Täytyy sanoa, että osa näistä on kyllä tyttäreltä jääneitä. 

Nuo yläkuvan paperit ovat vielä ihan kivoja, mutta pakkauspaperi ja vanha jauhopussi...   ettepä arvaakaan mitä muuta löytyi 😂  

Olin jossain vaiheessa kirjansidontakurssilla. Siitä jäi ajatus kerätä kaikenlaista paperimateriaalia  kotona tehtäviin kirjoihin. Teinkin aika monta, mutta sitten innostus lopahti.  Lopahti myös näiden säästely tämän siivouksen yhteydessä. 

Mitenkäs se hätävaravarasto ruokaa kriisitilanteita ajatellen?  Eikö hedelmätkin ole tärkeitä?   Nämä löytyivät joskus kirpputorilta. Osan olen itse asiassa käyttänyt johonkin, mutta suurin osa on edelleen jemmassa. 

Merri on tykännyt olla kanssani yläkerrassa. Se ei kuitenkaan ole jaksanut keskittyä samalla apinan raivolla siivoukseen ja järjestelyyn. 

Lyhty, josta on yrittänyt muotoutua jouluseimi. Jälleen yksi epäonnistunut viritelmä.  Vähän näyttäisi, kuin tästä puuttuisi jotain oleellista joulua ajatellen.  Ehkä tilaa oli Hänelle liian vähän. 

Tämä tupsujemma oli unohtunut kokonaan!  Nyt puuttuu enää ne pipot, joihin olin näitä ajatellut.  Taisin ostaa vain, koska halvalla sain. 

Kuka olikaan heittämässä mosaiikkikokoelmaansa pois ja sattui kysymään minulta, onko tarvetta 🤔 Oli näköjään tarvetta ottaa nämä säilytykseen.  Johonkin nukkekotiin taisin laittaa lattialaatat ja siihen se sitten jäikin.   

No mutta nämä!  Kananmunankuoria muovirasiassa!   Olen tainnut vilauttaa näitä aiemminkin. Edelleen ovat tallessa. Oli tarkoitus tehdä kananmunankuori-mosaiikkia. 

Tässä on todellista ideointia ja tuotekehittelyä!  Vanha kakkulapio on kiinnitetty rautalangalla hautakynttilän metalliseen kanteen ja maalattu ruskeaksi. Valitettavasti alle kiinnitetty  lamppu ei oikein ollut toimiva ratkaisu sekään.   Pois ei kuitenkaan ole heitetty. Saattaa tulla uusia innovaatioita homman loppuun saattamiseksi.  Nyt lähti aika vikkelään. 😂

Minulla on kaikenlaisia laatikoita täynnä kaikenlaista hilpetööriä.  Olen saanut niitä monesta paikasta.  En ole kuitenkaan ehtinyt käydä läpi kaikkea sisältöä.   Nyt sain yhdisteltyä asioita ja laitettua järjestykseen.

Homma on hiljalleen edennyt, vähän kerrallaan.  Viime aikoina on tuntunut siltä, että olen töissä koko ajan.   En ole ehtinyt/ jaksanut neuloakaan päiväkausiin. Alkaa tulla vieroitusoireita 😜 

Kässähuoneen siivous ja järjestely jatkuu vielä pitkään, joten saattaa tulla muitakin outoja juttuja vastaan muidenkin  nauruhermoja kutkuttelemaan 😁

Moikut moikut jälleen täältä Tavaranperältä! t: Sartsa ja Merri, tehosiivoojat