torstai 8. tammikuuta 2026

Talvimökkeilyä

 Oli muutama vapaapäivä. Kävimme katsomassa mökillä, onko kaikki kunnossa. Sain päähäni, että laitetaan lämpöä päälle ja takkaan tulet.  Ajattelin mennä mökille yöksi seuraavana päivänä.  Kylmähän siellä oli, mutta silti. 


Lämpö näytti edellisenä päivänä 8,2 pakkasta sisätiloissa.   Seuraavana päivänä oli 13 astetta lämpöä, kun lämmitys oli vähän tehonnut.  Mökki oli silti kalsea ja  kostean oloinen.  Laitoin taas takkaan tulet. Iltaan mennessä lämpö oli noussut pariin kymppiin ja vähän päälle, mutta vaihteli  koko ajan lämpöpumpun mukaan.  Se oli aika kovilla, kun pakkanen nousi yöksi 22 asteeseen.  Lämpö ei oikein levinnyt makuusoppeen. Piti nukkua päivävaatteissa 2 peiton alla.  Aamulla oli taas aika kalseaa. Heti vaan uudet tulet takkaan.  Lopulta lämpö nousi niin paljon, että ei haluttanut enää lähteä edes kotiin, kun alkoi tareta paremmin.  


Ulkona en paljon viihtynyt, kun oli olevinaan niin kylmä.  Myrsky oli kaatanut pienen männyn viime kesänä rakennetun puukatoksen päälle. Onneksi oli vankkaa tekoa ja osui just tukipalkin kohdalle.  


Ei ketään vieläkään keinumassa.  Lunta ei ole kovin paljoa, kuten kuvasta näkyy.  Kovin oli hiljaista, eikä valoakaan näkynyt mistään järven ympäriltä. 


Merrin kanssa vietettiin laatuaikaa kahdestaan.  Se oli koko ajan lähellä kyöhnäämässä, tuli syliin ja nukkui tuossa vieressä, yöllä jaloissa.  Toisena päivänä se nukkui niin paljon, että ei enää yöllä tainnut saadakaan kovin sikeitä unia, vaan kävi tönimässä tavaraa alas pöydältä 😼 Minä taas nukuin niin sikeästi, että en kuullut edes ikkunanavaajan tippumista.  Ensimmäisenä yönä minä nukuin huonosti. Heräsin keskellä yötä ja ihmettelin, miksi ei olekaan niin pimeää.  Mielessä kävi jo ties mitä. Rohkenin kurkistaa verhon raosta ja näin, että kuu loistaa todella kirkkaana, jopa verhon läpi! 


Merri halusi  2 kertaa ulos. Sain laitettua valjaat ja laskin sen ovesta  rapuille, jossa se katseli korkeintaan 5 sekuntia ja kääntyi ympäri. Liian kylmää!  Tuolla ulkoilutilassa se ei käynyt ollenkaan, vaikka avasin sille hetkeksi ikkunan. 


Eipä siellä mökillä ihmeitä tekemisiä ollut.  Jämälankavaraston penkaamisen jälkeen aloitin näistä.  Äänikirjoja kuuntelin samalla. 


Vähän oudon väriset nilkkasukat sain aikaiseksi.  Vain tuota varpaissa olevaa vihreää jäi enää jäljelle. Langankulutus 59grammaa.  Puikot kokoa 3. Lanka ilmeisesti Nallea, ainakin nuo kirjavat.  Silmukoita 14s/puikko. Sukka kokoa 38. 


Välillä piti verrytellä neulontalihaksia ja leikkiä Merrin kanssa korkean paikan leiriä. 


Olisi ollut juuri aika, jolloin tähdenlentoja olisi ollut runsaasti.  Arvatkaapa, huvittiko jäädä tuonne pilkkopimeään katselemaan taivasta?? No ei. Vessareisu oli jo tarpeeksi jännittävä. Päivällä pimeä alkoi tulla jossain 15-16 välillä ja aamullakin oli vielä aika pimeää, kun kiiruhdin ulkohuussiin. 


Merri lekotteli lämpimän peiton päällä kirjaimellisesti vahtimassa, että pysyn siinä vieressä. Se nautti yhteisestä ajasta. Frodo piiloutuu aina johonkin mökin nurkkiin tai sohvan alle, jos sen tuo mökille. Merri halusi olla lähekkäin. 


Tämä taitaa nyt olla sitä kissajoogaa 😂 Tämän liikkeen nimi on ehkä täysvenytys pää alas päin. 


Ensimmäinen sängyssä iltaisin. 


Toisetkin nilkkasukat samoilla mitoilla, painoa 58 grammaa.  Aloituksessa oleva Nalle mustikka on mukana koko ajan. Resorin jälkeen neuloin vuorotellen sitä ja valkoista kerroksittain.  Tuo mustikka ei varmaan lopu ikinä. Se ei jostain syystä ole lempilankani.  Miksi sitä onkin tullut aikoinaan haalittua niin paljon??


Tässä meidän mökkiselfie. 


Alimmaisesta kuvasta aion tehdä ihan kokonaan oman juttunsa, liittyen kirjahyllyn sisältöön. Hämmästyin itsekin, kun aloin selailla, mitä sieltä löytyy.  Oikealla äidin maalaama taulu. 


Mukavaa päivää taas tänäänkin toivottelen!  Tietenkin juuri Sinulle! 😍

tiistai 6. tammikuuta 2026

HELMET 2025

 Viime vuonna kuuntelin tosi paljon kirjoja.  Vain kaksi kirjaa luin, ja nekin äänikirjapalvelusta.  Tarinat ja kertomukset ovat mukavan rentouttavaa ajanvietettä samalla, kun tekee jotain muuta. Mieluummin kuuntelen kirjaa, kuin katson televisiota.  Autossakin on äänessä mieluummin kirja, kuin radio.  

Kirjavalintani ovat olleet hyvinkin erilaisia.  Mieluiten kuuntelen fantasiaa ja dekkareita. Myös elämänkerrat ja tietokirjat kiinnostavat.  Erilaisia vinkkejä  olen napannut kaikkialta, missä kirjoista on ollut mainintaa; televisiosta, toisten blogeista, toisista kirjoista jne. 

Kaikki kirjat ovat blogin luetut kirjat -sivulla kirjailijan mukaan aakkosjärjestyksessä.  Yhden kirjan luin ja toisen kuuntelin englanniksi. Pitää saada vähän kielikylpyä 😉  Muutama kirja on sellainen, jonka olen joskus lukenut, mutta olen halunnut nostalgian vuoksi kuunnella sen jonkun toisen lukemana.  Tällaisia olivat esim. Tuntematon sotilas, Tarzan, Enkelit ja demonit.  Jonkun henkilön elämästä kertovia kirjoja olivat mm. Laukku-Leena,  Nasima, Aino Sibelius, Tapani Kansa, Suliko (jos tätä voi edes elämänkerraksi sanoa). 

Tietokirjoja tai yleensäkään sen tyyppisiä kirjoja olivat esim. Raiteet, Kosken kahta puolta,  Lähes elossa (pitkittyneen koronan kuvaus),Suomalaispoliisina Pietarissa, Suomessa selviytymisen historiaa, Heinäkuun päivä.

Dekkaristeista enimmin kuuntelemiani olivat Seppo Jokinen (Komisario Koskisen tarinat), Jörgen Jaeger, Nilla Kjellsdotter,  Tiina Martikainen, Sofie Saren-Brant, Lilja Sigurdardóttir. 

Mainittakoon vielä tuo Timo J Tuikka, jonka Kylä josta pojat katosivat oli oikein hyvä kirja, mutta noista kahdesta muusta hänen kirjoittamastaan kirjasta en niinkään pitänyt. 

Antti Hyyrysen Viimeinen Atlantis oli ehkä vuoden mieleenpainuvin. Se kertoo pakolaisista tulevaisuudessa. Tekoäly hallitsee ihmiskuntaa niin, että ei enää tiedä, puhuuko oikean ihmisen, vai tekoälyn kanssa.  Kaikki on kaaoksessa ja mistään ei tiedä, onko se totta vai ei. 

Helmet -haastetta täyttelin  ihan tuntemusten mukaan. Joitain kohtia oli vähän vaikea täyttää, enkä jaksanut niin tarkasti niihin perehtyäkään.  Lopussa on vielä irtonaisia kirjoja, joita en saanut mihinkään lokeroon. 

Helmet-​lukuhaaste 2025

1. Kirjan nimessä on alistuskonjunktio (että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes)

2. Fantasiakirja

A.W. Yrjänä: Joonaanmäen valaat (lukupiiri)

3. Kirjan päähenkilö on nuorempi kuin sinä

Vanderah Glendy: Valoa lehtien lomasta

Kostet Jenna: Sinisiipisten saari 

4. Kirjassa valvotaan yöllä

Saren-Brant Sofie: Syntipukki

Jokinen Seppo: Koskinen ja raadonsyöjä

Jokinen Seppo: Koskinen, Vihan sukua

5. Kirja, jonka joku muu on valinnut sinulle

Istanmäki Sisko: Yöntähti (lukupiirikirja)

Pooley Clare: Totuushaaste (lukupiiri)

Hiiragi Sanaka: The Lantern of Lost Memories (lukupiiri)

Norrena Vaula: Littana (lukupiiri)

Smith Ali: Syksy (lukupiiri)

Mustikainen/Sudenlehti: Vaiennut kaupunki (lukupiiri)

Forsman Tiina: Annikki Nissinen selvittää murhan (lukupiiri)

Supinen, Järvelä....: 24 yötä jouluun

Benedict Alexandra: Joulun palapelimurhat 

Pehkonen Kirsi: 24 joulutarinaa 

Fagerlund Jenny: 24 pientä ihmettä

Ogawa Yoko: Muistipoliisi 

6. Kirjassa on prologi eli esipuhe

Kokko Tatu: Heinäkuun päivä  

Ikola Kaisa: Ylämaan sudet

Jaeger Jörgen: Verellä kirjoitettu 

7. Hyvän mielen kirja

Härjegård Karin: Onnen ompeleet

Burroughs Edgar Rice: Tarzan of the apes (luettu)

Renko Mari: Helmisormus kirjekuoressa

Renko Mari: Pitsihuntuun kuiskattu

Kajanto Maija:  Pyykkipäivä

8. Kirjan kannen pääväri on vihreä tai kirjan nimessä on sana vihreä

Läckberg Camilla: itkijänainen

9. Kirjassa on konflikti

Niemi Mikael: Silkkiin kääritty kivi

Antell Ann-Chrstin: Puuvillatehtaan perijä 

Hyyrynen Antti: Viimeinen Atlantis 

Jokinen Seppo: Koskinen, Rahtari 

10. Kirjassa käydään elokuvissa

Kettu Katja: Rose on poissa 

11. Tietokirja, joka on julkaistu 2020-luvulla

12. Kirjassa on ilkeä tai paha naishahmo

Saren-Brant Sofie: Häpeänurkka

Kjellsdotter Nilla: Taivaankartano

13. Kirjailija on työskennellyt kirjastossa

14. Kirjan kääntäjä on voittanut Mikael Agricola -palkinnon tai muun käännöspalkinnon

15. Kirjassa ajaudutaan haaksirikkoon

Mustonen Enni: Matriarkka  

16. Kirja, jossa on sukupuu tai hahmoluettelo

Martikainen Tiina: Kasvot pinnan alla

Martikainen Tiina: Surmanpolku

17. Kirjan päähenkilöllä on lemmikkinä kissa tai koira

Antell Ann-Christin: Puuvillatehtaan varjossa

Ridzén Lisa: Kurjet lentävät etelään 

18. Kirjailijan nimessä on enemmän kuin kaksi osaa

Saren-Brant Sofie: Kuoleman kintereillä  

19. Kirja on Keltaisen kirjaston kirjalistalla

20. Kirjasta tulisi mielestäsi hyvä elokuva tai tv-sarja

Saren -Brant Sofie: Valheenpunoja

Sigurdasdóttir Lilja: Verenpunainen meri

Jokinen Seppo: Koskinen ja siimamies  

Jaeger Jorgen: Kuoleman sinfonia 

21. Kirjassa on muusikko

Konttinen Riitta: Aino Sibelius

Pouta Hellevi: Tapani Kansa-Tarinoita laulajan tieltä 

Jokinen Seppo: Koskinen, Suurta pahaa

22. Kirjassa lomaillaan

Jokinen Seppo: Koskinen ja taikashow

Jokinen Seppo: Koskinen ja mustat sydämet

23. Pidät kirjan nimestä

Jokinen Seppo: Koskinen, Rottasankari 

24. Kirjassa tehdään laittomuuksia

Oksanen Sofi: Norma

Jokinen Seppo: Koskinen,  Viha on paha vieras

Moyes Jojo: Yömusiikkia

Schepp Emelie: Valkoiset jäljet

Jokinen Seppo: Koskinen, Kuolevaksi julistettu 

Tuikka Timo J: Vitutuksen voima

Jokinen Seppo: Koskinen, Lyödyn laki 

25. Kirjan kannessa tai nimessä on käärme

26. Kirjassa on itse valittu perhe

Saren-Brant Sofie: Parasiitti

Saren-Brant Sofie ja Bergfeldt Carina: Syntymäpäivä

Riley Lucinda: Auroran tarina

Renko Mari: Pitsihuntuun kuiskattu

27. Jossain maassa kielletty kirja, joka on julkaistu 2000-luvulla

28. Kirjassa ollaan järvellä

29. Kirjailijan viimeisin teos

Westman Ina: Lähes elossa  

Kokander Jenni: Äidit palaavat aina

30. Kirjassa on häät tai hautajaiset

Saren-Brant Sofie: Kerjäläinen

Mustonen Enni: Kasvattitytär

Mustonen Enni: Kartanonrouva

Huang Ana: Kings of sin, VIHA 

31. Kirjan päähenkilölle ura on tärkeä

Sarenbrant Sofie: Lepää rauhassa

Jokinen Seppo: Koskinen ja pudotuspeli

Jokinen Seppo: Koskinen, Räätälöity ratkaisu

Jaeger Jörgen: Kameleontit 

Tuikka Timo J: Kekkosen salaiset päiväkirjat 

Jokinen Seppo: Koskinen, Vakaasti harkiten

32. Kirja liittyy jollain tavalla Tove Janssoniin

33. Kirjassa ratsastetaan

Teige Trude: Isoäiti tanssi sateessa  (norjalainen -saksalainen)

34. Kirjassa on tunnettu rakennus

Brown Dan: Enkelit ja demonit  

35. Kirjan nimessä on sana ”mies” tai ”poika” tai niiden taivutusmuoto

Jokinen Seppo; Koskinen, Lyöty mies

Jokinen Seppo: Koskinen, Ajomies

Tuikka Timo J.: Kylä josta pojat katosivat

36. Kirjassa opiskellaan sisäoppilaitoksessa

Riley Lucinda: Perhosten huone

37. Kirjailija on maasta, jossa haluaisit käydä

Jokinen Seppo: Koskinen, Hervantalainen

Jaeger Jörgen: Varjojahti

38. Elämäkertaromaani

Kinnunen Raila: Nasima

39. Kirjassa etsitään ratkaisua arvoitukseen

Schulman Ninni: Viimeiset leikit 

Martikainen Tiina: Pahan kintereillä

Kjellsdotter Nilla: Ei sinun lapsesi

40. Kirjassa ajalla tai kellolla on tärkeä merkitys

Jokinen Seppo: Komisario Koskinen, Piripolkka

Piira Jaana: Polttavat raiteet, aseman varjo

41. Kirjan tapahtumat sijoittuvat aikakauteen, jolla et haluaisi elää

Saisio Pirkko: Suliko 

Järvelä Jari: Kosken kahta puolta

42. Kirjan päähenkilö tekee huonoja valintoja

Saren -Brant Sofie: Suojelusenkeli

Fagerholm Monika: Kuka tappoi bambin?

43. Kirjan nimessä, kannessa tai kuvauksessa on jokin mauste

44. Kirjassa hoidetaan ihmistä (Suomen Sairaanhoitajat 100 vuotta)

Holmström Johanna: Sielujen saari

Koskinen Ulla: Suomessa selviytymisen historiaa 

45. Kirjassa on isä ja tytär

Saren-Brant Sofie: Sielunkumppani      

Andersson Laura: Tähtipölyn bulevardi

46. Suosittu kirja, jonka kaikki muut vaikuttavat lukeneen

Linna Väinö: Tuntematon sotilas  

47.-48. Kaksi kirjaa, joissa on samannimiset päähenkilöt

49. Kirja on julkaistu vuonna 2025

Iisakkila Eevi: Majatalo omenapuiden katveessa  

Järvelä Jari: Raiteet

Uhari, Eronen, Mikkola: Suomalaispoliisina Pietarissa 

Ketolainen Päivi: Laukku-Leena 

50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä



Kokander Jenni: Yksi miljoonasta

Martikainen Tiina: Jäätyneet kasvot

Sigurdardottir Lilja: Jääkylmä aurinko

Sigurdardóttir Lilja: Kalmankalpea maa

Sigurdardóttir  Lilja: Sysimusta kuilu  

Jokinen: Koskinen ja kreikkalainen kolmio

Jokinen: Koskinen, Hukan enkelit

Jokinen Seppo: Koskinen, Vilpittömässä mielessä

Jokinen Seppo: Koskinen, Sana sanaa vastaan

Jokinen Seppo: Koskinen, Hiirileikki

Jokinen Seppo: Koskinen, Kuka sellaista tekisi

Kjellsdotter Nilla: Jo joutuvi yö

sunnuntai 4. tammikuuta 2026

Fellowship of the knits

 Sain tyttäreltä joululahjaksi alla olevan kirjan.  Kumpikin meistä on Taru Sormusten Herrasta fantasiatarinan fani.  Suomenkieliset nimet ovat täysin omia käännöksiäni. Jos niissä on jotain outoa, niin saa vinkata 😃  Kaikkiaan kansien välistä löytyy 27 ohjetta. 


Kirja ovat Tanis Grayn "käsialaa", mutta ohjeet ovat eri suunnittelijoilta.  Helpot, keskitasoiset ja vaikeammat ohjeet on merkitty kirjaan sormus -merkinnöin, 1-3 sormusta. Kiva yksityiskohta aihetta mukaellen. 
Laitan muutaman kuvan, malleista, joihin itse tykästyin, tai jotka olivat muuten kivoja. 

 "Elven armor pullover" on Angela Hahnin suunnittelema  Haltijan panssaripaita historiallisen suursodan ajalta.  Tuolloin se oli valmistettu erityisestä haltijamateriaalista suojaamaan haltijoiden kehoa ja antamaan ylvään näön.  Nuo laskostuvat tasot ovat minusta tosi kauniit ja erikoiset. 


"Lady of the woods headband", Metsänneito pääpanta. Suunnittelijana Tanis Gray. Metsänhaltijoiden kuningatar Galadriel on antanut innoituksen noihin kuvioihin. 


"Watchful eye mittens", Valvovan silmän lapaset. Therese Sharpin suunnittelemat.  Tämä on minusta aika hauska idea ja toteutus. Sauron tarkkailee maailmaa pahoin aikein. Missä sormusten sormus luuraa?? 


Tällä huivilla on ihan paras nimi! "You shawl not pass", suunnittelija Carissa Browning.  Morian kaivoksien tulilohikäärme Balrog yrittää tuhota sormuksen viejät.  Gandalf pelastaa tilanteen. 


"One ring cowl", Valtasormuksen huppu, Jessica Goddardin suunnittelema.  Tuomiovuoren tulessa luodun sormuksen mukaan suunniteltu. Neulottu teksti kertoo yhden sormuksen hallitsevan kaikkia muita. 


"Foliage socks", Lehvästösukat, suunnittelija Natalie Sheldon.  Lórienin lehdet eivät putoa turhaan.  Lehtikoriste pelasti hobitit, kun örkit kaappasivat heidät.  Muut sormuksen viejän saattueesta löysivät heidät. 


"My precious toy", eli lelu, joka on aarteeni, eli Klonkku, Smeagolinakin tunnettu. Lelun on suunnitellut Susan Claudino.  Kyllähän tuon turmiolle joutuneen hobitin tästä tunnistaa. 


Ohjeet ovat englanniksi, joten minulle on heitetty aikamoinen haaste. Monissa on kuitenkin ruudutettua ohjeistusta, jolla saattaa pärjätä ilman muita ohjeitakin.  Nuo sukat ovat suosikkilistallani neulottaviksi. 

Joulusta vielä muutama eläinkuva.  Ruut tuli pitkästä aikaa kylään. Artun kanssa niillä meni ihan hyvin yksiin.  


Ruutilla on ollut hankalia terveysongelmia, mutta tämän hetken olotila on seesteinen ja melko hyvä. 


Merri ja Arttu ottivat välillä nokoset.  Tuo yksi valkoinen turkki on ihan tekokarva vaan... 😄


Alkoi tuntua siltä, että Frodoa ei näy missään kuvissa pitkään aikaan. Etsimällä etsin edes yhden kuvan siitäkin.   Frodo ja Merrihän ovat joka tapauksessa Taru Sormusten Herrasta kirjan päähahmoja 😀
Huomasin  että koko saagan kirjoittaja J.R.R. Tolkien olisi eilen viettänyt syntymäpäiväänsä (3.1.1892-2.9.1973).


Loppuun täysin asiaan kuulumaton juttu, eli takin korjaus.  Pojan takki oli haljennut sivusaumastaan puolesta välistä hihaa puoleen väliin kylkeä. Koska haasteet on kivoja, aloin korjaamaan halkiota. 


Ehkä tässä olisi voinut käyttää jotain liimaussysteemiäkin, mutta minä tein näin: ratkoin pienen pätkän sivusaumaa, vedin tuon ulkovuoren siitä sisäpuolelle, ompelin sauman ja työnsin sen takaisin ulkopuolelle. Lopuksi ompelin sisäpuolen sauman kiinni. Siitä jäi vähän näkyvämpi saumanpätkä, mutta se on joka tapauksessa takin sisäpuolella. 


Viime vuoden listauksia tulee vielä lisää, mutta laitoin väliin vähän muunlaistakin juttua, että ette pitkästyisi 😉

perjantai 2. tammikuuta 2026

LIIKUNTA 2025 ja uudet tavoitteet

Tykkään tehdä kaikenlaisia listoja. Vuoden alussa on hyvä vähän purkaa asioita edelliseltä vuodelta.    Aloitan heti hankalimmasta, eli liikuntatavoitteista ja niiden täyttymisestä/ täyttymättömyydestä. 


2025 ajatuksia: 

1. kävely/ lenkkeily 50 kilometriä ja aina sen saavutettuani, nostan tavoitetta samalla määrällä. 
2. hankin kuntosalille 10 -kortin, niin en kituuta enää rahojen kanssa samaan malliin, jos en jaksakaan käydä.  Otan vuositavoitteekseni alkuun 30 ja sen saavutettuani nostan aina 10 kerralla. 
3. kierrän ainakin 5 luontopolkua vuoden aikana. 
4. kaivan sukset esiin edes yhden kerran (ei lasketa, jos vain katselen niitä)
5. kaivan vielä jostain yhden bonuslajin, jota kokeilen (joku vanhakin käy, jos en ole pitkään aikaan kokeillut). 

(luontopolku toukokuussa)

Olen laskeskellut puolitosissani noita kävelykilometrejäni tuonne blogin sivupalkkiin.  Tuo 50 kilometriä ja siitä aina nosto samalla määrä, jos aiempi määrä toteutuu, oli hyvin aseteltu tavoite.  Laskin juuri nuo vuoden kilometrit ja pääsin kuin pääsinkin yli 150 kilometriä!  Matkaa kertyi vuoden mittaan 152,5 kilometriä. Se on vuotta kohden naurettavan vähän, mutta se on kuitenkin se matka, johon pystyin.   Pelkäsin, että en pääse edes sataan.  Pari kuukautta olivat ihan nollilla ja muutama muukin tosi vähäisiä. Syyskuussa oli suurimmat lukemat, johtuen siitä, että Arttu kuljetti minua pitkin maita ja  mantuja, ollessani äidin sijaisena kävelyttäjänä. 


Haaveilin hankkivani kuntosalille kymppikortteja vuoden mittaan.  Kuvittelin jopa käyväni minimissään 30 kertaa ja siitä vielä nostavani aina kymmenellä....    Nyt meni aika pahasti vinoon tämä tavoite.  Viimeisestä kuntosalikäynnistä on niin kauan, että luulin sen olleen aiempana vuonna.  Hämmmästyksekseni huomaan kuitenkin käyneeni 8 kertaa alkuvuodesta. Sitten käynnit loppuivat kokonaan.  Tuli pitkä pätkä, että olin vähän väliä kipeä.  Nilkat alkoivat myös kenkkuilla, kesä painoi päälle jne.  En enää saanut mentyä takaisin.   Nyt tuosta tuntuu olevan jo valovuosia ja kynnys mennä uudelleen on todella korkea. 

(Luontopolkuja syyskuussa)

Yhdessä asiassa voin sanoa onnistuneeni. Tavoite oli realistinen: kierrän ainakin 5 luontopolkua.  Jotkut polut kiersin useita kertoja mm. Artun kanssa.  Hienoin ja pisin reissu oli Pyhä Nattasella käyminen loppukesästä. 

(syyskuu)

Neljäs tavoite oli kaivaa sukset esiin ainakin kerran.   Alkuvuodesta se jäi tekemättä ja jäin odottelemaan lopputalven lumia. Niitä ei tullut.  

(lokakuu)

Viimeinen tavoitteeni oli kaivaa jostain esiin vielä joku bonusliikuntamuoto, jota vuoden aikana ainakin kokeilisin.  Se saattoi olla myös joku vanha, jota en ollut aikoihin tehnyt.    Vähän kuivaksi meinasi jäädä tämäkin tavoite. Onneksi olen koko vuoden ylläpitänyt tätä postausta ja laittanut muistiin kaikkea, mikä liittyy olemattomaan liikkumiseeni. Tuoltahan löytyi maininta lumitöistä ja yhtenä päivänä potkukelkkailusta! Kyllä nämä hyväksytään? Totta kai hyväksytään, koska minä olen laatinut säännöt 😂 Noista lumitöistä tulee kyllä mielleyhtymä siihen, että lunta oli alkuvuodesta, mutta en kaivanut niitä suksia esiin... 

Alla oleva kuva on otettu ihan nostalgiasyistä. Lenkkeilin tuon kallion ohi ja  muistin ne lapsuuteni vuodet, kun kiipeilimme kallioilla. Tämä ei ollut se korkein kallio. Tätä jatkuu aika pitkälle molempiin suuntiin, eli kiipeilypaikkoja oli paljon. Näin jälkikäteen ajatellen heitän kiitokset yläilmoihin, että meille ei sattunut mitään!  Kivaa kuitenkin oli 😊

(lenkkeilyä marraskuussa)


Muistutan vielä muitakin you tubesta löytyvästä neuloosijumpasta, josta muistaakseni Puikoillanikin vinkkasi.  Minä kokeilin sitäkin. 

 (joulukuussa)


Hääppöiset eivät olleet vuoden liikuntasaavutukset, kuten eivät tavoitteetkaan.  Tarkemmin katsoen ne kuitenkin olivat ihan realistisia ?   Kuntosalikin, vaikka se jäi vähäiseksi. Edellisenä vuonna olin  käynyt melko säännöllisesti salilla, joten mahdollisuuksia olisi ollut... ellei... mutkun... 

Liikunta on tärkeä juttu ja yritän korostaa sitä töissäkin asiakkaille. Miksi sitten en itse yrittäisi edes vähäsen?  

Laitan alkaneelle vuodelle uudet tavoitteet: 
1.Luontopolkutavoite oli hyvä, joten jatkan sitä. Kävelen vähintään 5 luontopolkua vuoden aikana.
2.Kävelytavoite toimii myös:  Kävelytavoite 50km ja kun se on tavoitettu, nostan 50 kilometrillä.
3.Kaivan ne sukset esiin... taas 😂
4. Kaivoin vanhan kahvakuulani esille (kaikenlaista rekvisiittaa pitää olla, vaikka ei käyttäisikään). Yritän heilutella sitä vuoden mittaan edes silloin tällöin. 
5.Pyöräilyä  (en ole pyöräillyt ainakaan pariin vuoteen...). En laita mitään matkamääriä. Riittää, kun kaivan pyörän taas esille. Ehkä se siitä sitten taas lähtee. 

                                           (lenkkeilyä joulukuussa ohuilla lumilla)

Huh! Tulipa sormilihakset kipeiksi tästä näpyttelystä!  Pitää varmaan verrytellä niitä neuloen.  Saukkiksen vinkkaamaa kissajoogaakaan ei pidä unohtaa. 



Hyvää liikuntavuotta toivotan teille kaikille! Liikutellaan edes pikkusormia ja silmäluomia, jos ei muuta! Liike on lääke! 

keskiviikko 31. joulukuuta 2025

Ferrari ja muita heppoja

 Voisinko tehdä punaiset Ferrari -sukat? No voisin!  Olipas taas mukava päästä miettimään aiheen perusteella, miten homman voisi toteuttaa sukan varteen.  Mietin myös kuvion laajentamista teräosaan, mutta se ei tuntunut sopivalta. 


Meillähän asuu kotonakin autoihminen. Neuvoja ja mielipiteitä tuli suunnittelun edetessä.  Ei voi olla kuin yksi hevonen ja koko kuvio sukan eteen.   No mitä sinne taakse sitten laitetaan, kun en oikein tuota jälkipistelyäkään hallitse siististi?  Piut paut yhdelle hevoselle ja koko heppalauma kehiin!   Pinterestistä löytyi ilmaisohjeissa heppakaavio. Sen neulominen näytti aluksi siltä, että lopputulos on hevosen sijasta joku lohikäärme tai muu taruolento.  Kokonaisuutta katsoen ajatus menee silti enempi hevoseen?  Tuo tekstikin olisi ollut valmiina ruudutuksena, mutta se oli minun tarkoitukseeni liian iso. Päädyin ruuduttelemaan tekstin itse vihkoon.   
Toiveessa oli myös punainen väri. No miten sen Ferrari -logossa olevan keltaisen sitten käy?  Sain luvan käyttää keltaistakin.   Logon ohuet vihreät  ja valkoiset värit pääsivät ohuiksi raidoiksi ja niistäkin tuli kivasti kokonaisuusnäköä. 
 Sukat ovat kokoa 46 ja niihin kului Nalle -lankaa 142 grammaa. Neuloin resorin ja terän puoli numeroa pienemmillä puikoilla.  Silmukoita taisi lähtökohtana olla 18/ puikko. Harmi, kun en aina tule laittaneeksi silmukkamääriä ylös.  Menee aina arvuutteluksi, kun sitä alkaa jälkeen päin miettimään. 
Lopputulokseen olen tyytyväinen ja niin oli sukkien saajakin.    
Valmiiden mallien neulominen on mukavaa, mutta tällaiset jutut, joissa ei ole ohjetta, ovat kivoja.  Homman suunnittelu on puolet hupia.  Kuvion  lisäksihän sukat ovat ihan perusmallia. 


Tyttö oli viikonloppuna yökylässä. Pääsimme ukin kanssa  ulkoilemaan viereisen koulun pihalle ja tutustumaan tytön kanssa leikkivempeleisiin. Liukumäki oli tietysti paras juttu hämähäkkikeinun lisäksi ( ei ollut hämähäkkikeinuja minun lapsuudessani!). 


Pihalla potkittiin palloa ja tehtiin ohueen lumikerrokseen jälkiä.  Joku kissa ja jäniskin näyttivät kulkeneen yöllä pihamme poikki.   Ukki meni talliin ja siitä saatiinkin idea mennä katsomaan ukin remppa-autoa.  Se oli nopeasti katsottu.  Tallin yläkerrassa on paljon leluja ja niitä piti kiivetä katsomaan.   Paras juttu oli puuhevonen, jonka päälle tyttö yletti itse nousemaan.  Lelujakin oli roppakaupalla odottelemassa lajittelua.  Niistä mukaan lähti vain kaksi pientä heppaa ja leikkihiustenkuivaaja. 


Harmittaa, kun ei kukaan muista, mistä tämä keinuhevonen on peräisin.  Luulin tietäväni, mutta suvun vanhempi ikäpolvi ei tunnistanut hevosta. Tänään kävin kurkistamassa hevosen mahan alle, josko siellä olisi ollut tekijän puumerkit, mutta ei ollut.  Heppa on säilynyt hyvin vuosien kertymän. Maalit ovat melko hyvällä mallilla ja heppa on myös tukeva.   Kovissa vauhdeissa on vaarana kipata eteen tai taakse.   Ratsastusta siis vain  vanhemman hevosenhoitajan "taluttaessa".  


Lapsuudessani alkanut kirjahulluus näkyy alakuvassa...     Meidän kolmelta lapselta on ehtinyt kerääntyä valtava määrä lastenkirjoja!  Olen hissukseen hakenut tallin yläkerrasta jo yhden laatikon verran ja meidän alakerran kaapissa on myös lastenkirjoja.  Niiden lisäksi tallin yläkerrassa oli vielä nämä kolme laatikkoa 🫣 KUKA nämä kaikki on meille haalinut????  En kyllä tunnusta... 😂 Meille tuli lasten kirjakerhosta kirjoja. Niitä saatiin myös muilta lapsilta ja osan olen ostanut jopa kirpputorilta.  Jokunen on minunkin lapsuudestani.  Puolustaudun sillä, että onhan noita kirjoja tullut luettuakin moneen kertaan! 
Päätin tarttua härkää sarvista ja lajittelin kirjoista pois osan, jotka aion viedä kierrätyskeskukseen.  Sama juttu pitäisi tehdä kaikille leluille.  On kyllä vaikea viedä karhua, ilvestä tai pehmokania, jotka katsoa napittavat silmiini ja näyttävät kysyvän: aiotko luopua minusta????


Tämän jutun  myötä voin luvata, että tänä vuonna ei enää tule mitään kuluvaan langankulutukseen, vaan toivottelen juuri Sinulle hyvää uutta vuotta 2026! 

maanantai 29. joulukuuta 2025

Joulun jälkeen

Syksyllä jouluasioista puhellessa tuli idea, että ei sukkia tänä vuonna. Ehdotettiin kämmekkäitä.  Tein sitten niitä. Mitään kuningasideaa en näistä saanut, joten ovat ihan perusmallia kaikki.   Alkusyksystä jo sain nämä valmiiksi. 


Lanka on Novitan Isoveljeä (kiva, että sain sitäkin kulutettua). Sitä kului  yhteensä 552g.  Puikot kokoa 4.  Pientä kokoeroa noissa on, mutta  muuten samanlaisia keskenään. 
Alakuva on muistona siitä, että kävin syksyllä yhdessä neuletapaamisessa Ruukinportilla.   Tapaamiset jatkuvat kuulemma kevätpuolellakin. Minä ehdin niihin vaan niin harvakseltaan, kun työvuorot eivät osu kohdilleen, vai pitäisikö sanoa vapaat. 


Jatkoin projektiani ommella vähän erilaisia tyynyliinoja ja vähän isommassa koossa, kuin ne peruskokoiset tyynyliinat. 


Päätinkin sitten ommella kaikille pukinkonttiin tyynyliinat.  Tyttönen sai vielä aluslakanankin, kun kangaspala oli niin suuri. 


Aikuiset saivat kämmekkäät, mutta tytölle neuloin pienet sukat ja lapaset.  Ei ollut mitään ohjetta. Tein valepalmikkoa ensin sukanvarsiin. Näytti niin kivalta, että käytin sitä sitten muuallakin.  
Alakuvan joulupukki on nyt  ikuistettu kuvaan. Vähän tämän jälkeen se putosi naulastaan ja meni rikki.  Harmi, sillä siitä oli jo kehkeytynyt sellainen perinteinen joulukoristeemme. 


Lapaset 27g, sukat 35g. Nyt en meinaakaan muistaa, mitä lankaa tämä oli... luultavasti Venlaa tai Violaa. Puikot kokoa 2½. 


Merri oli tietysti hommassa mukana!  Se kiittää kaikkia onnitteluista ❤️


Vielä  haluaisin yhden sukkaparin mahduttaa tämän vuoden langankulutukseen.  Muut aloitetut jutut siirrän suosiolla ensi vuoden piikkiin.