Tietön taival

 Nyt kevättää jo kunnolla, kun krookuksia alkaa hiljalleen työntyä etelän puoleiselle talon seinustalle.  Tuosta paikasta lumi sulaa aina ensimmäisenä ja aurinko lämmittää maata.   Krookusten kasvu nostattaa aina kevään tunnelmaa.  Säätiedotusta katsoessa ei pakkaspäiviä näy enää missään. Vaikea uskoa, että takatalvea ei enää tulisi.  Onhan nyt kuitenkin kovin aikaista keväälle. 

Merri on saanut uutta puhtia kevään myötä. Se haluaa useammin ihan ulos asti, eikä tyydy enää pelkkään ulkoilutilaan.  Tontin rajalla istuessa voi tähyillä useampaan suuntaan.  Lumen alta paljastuu heinää, ja sekös Merriä ilahduttaa!  Pelkkä heinän syönti ei kuitenkaan Merrille riitä. Se muistuttaa ruoka-ajoista edelleen  yhtä aktiivisesti, kuin ennenkin. 

 Kääntöpuolena kevään riemuun on Merrin sisäinen kello, joka on valon myötä selvästi aikaistunut.  Se tarkoittaa tietenkin sitä, että se tulee aamulla herättämään jo kello 5 eteen päin vaikka kuinka monta kertaa.  Se on aika rasittavaa, jos ei ole työaamu. 

Vasemmassa silmässä on välillä jotain, mikä saa Merrin  siristämään  silmää. Mitään näkyvää ei kuitenkaan ole löytynyt lääkärin tarkastuksissakaan. 

Sain vihdoinkin kuvattua nämä aikaa sitten valmistuneet sukat.   Jostain syystä muistin näiden nimen olevan Lapin taika, mutta eihän se niin ollutkaan!  Pohjolan eläinsukat -kirjasta luen nyt, että nimi olikin Tietön taival.   Kirjassa on kahdet sukat, jotka ovat jotenkin ei-niin-Lumi-Karmitsamaisia ja nämä ovat niistä toiset. 

Jäin kiinni niihin säärystimiin, jotka piti viedä 95 -vuotislahjaksi.  Kuulin lahjansaajan jalkaongelmista ja tajusin, että aiemmin neulomani kukkasäärystimet eivät ole tarpeeksi leveät.   Ajattelin hätäpäissäni tekeväni näistä uudet. Olin ajatellut toistavani tuota kuviota pari-kolme kertaa saadakseni näistä säärystimet.  Useammissa aiemmin neulomissani sukissa on ollut aika leveä pohje.   Neulottuani tuon kuvion, tajusin, että ei näistä nyt tule mitään säärystimiä. Varsi on jälleen liian kapea tarkoitukseeni.  Apeana päätin haudata säärystinidean.  Pengoin valmiiden neuleiden laatikkoani ja päätin viedä lahjaksi ne aiemmin neulomani Metsäkissa -sukat, jotka olivatkin saajalleen mieluisat.  Kukkasäärystimet veinkin sitten 78 -vuotislahjaksi, eli käyttöön menivät nekin. 

Alkuperäisen  säärystinajatuksen mukaan neuloin tuon resorin omalla tyylillä. Mallissa on hiukan toisenlainen.  Lankana näissä käytin Nallea kolmosen puikoilla. Lankaa kului 116 grammaa.  Lumin malleissa on melkein aina eri ohje oikealle ja vasemmalle sukalle.  Sukat neuloin kokoon 41. 

Frodo hakee paljon vähemmän huomiota, kuin Merri. Se ei koskaan tule itse syliin, eikä viihdy kauaa sylissä muutenkaan.... paitsi jos.... se saa  olla jossain korissa tai laatikossa. Tässä ollaan aamukahvilla. 

Tänään on vapaapäivä. Tulee mieleen monta asiaa, jotka PITÄISI tehdä. Päivän edetessä luultavasti niitä asioita alkaa hiljalleen karista ja päätän siirtää ne yksitellen toiseen päivään 😂  Taidan aloittaa huilunsoitolla, kun pääsen irti tästä aamupalapöydästä. On mennyt useampi päivä, enkä ole ehtinyt soittaa.  Veikkaan tilanteen kehittyvän taas tähän suuntaan... 

... kumpikin kissa on etsiytynyt alakertaan. Frodo on sohvalla (joka ei ole minun ompelemani farkkujuttu, vaan ihan printattua kangasta 😂) ja Merri makaa saunan oven edessä.  Odottelevat kärsivällisesti soiton loppumista.  Palkinnoksi kärsivällisyydestä ne saavat usein vähän nappuloita.  Naurattaa aina, millä vauhdilla Merri ilmestyy alakerran ovesta kuullessaan nappuloiden rapinan 😂😂 Frodo tulee paljon venyttelevämmin askelein. 

Rauhallista ja ilahduttavaa uutta viikkoa juuri Sinulle! ❤️

Tapahtuipa kerran Verlassa

Innostaako siivous? Ei!  Tiedänpä yhden asian joka näyttää innostavan... 

Mökillä on puita, joita pitäisi kaataa ja lisää tuntuu kasvavan nopeammin, kuin ehtii kissaa sanoa.   Viime vuonna kaadatettiin isoja mäntyjä. Tänä vuonna mies kaatoi pienempiä puita itse.   Meillä nämä vapaat menevät aina ristiin, joten ensin toinen aloitti mökkeilyn, sitten toinen jatkoi. Tämä taitaa olla sellaista  yksin tehtävää työtä ja lomailua.  Minulla oli kaksi vapaata ja menin vuorostani mökille puuhommiin.  Kevättalvella kaadetut puut menevät "helposti" palasiksi hieman jäisinä.  

Lumityöt oli tehty, joten pihaan pääsi tuosta vaan. Tosin lumet sulavat kovaa kyytiä muutenkin. 

Jäällä näkyi silti liikettä!  Vielä ajeli moottorikelkka jäällä kovaa kyytiä!  

5 tai 6 puuta oli nurin pätkittyinä. Pöllejä piti kantaa liiterin viereen, risuja raahata yhteen kasaan. 1 tai korkeintaan 2 pölliä jaksoin kerrallaan raahata. 2 täyttä työpäivää siihen meni.  

Mies oli jo vähän aloittanut puiden pilkkomista. Minä jatkoin... ja jatkoin... ja jatkoin...   niin kauan, että kaikki pöllit oli pilkottu.  

Kaikki risut oli poltettu...     Ilta jo pimeni ensimmäisenä päivänä ja homma piti keskeyttää, ennen kuin vesuri huiskii hämärissä väärään paikkaan.  Toisena päivänä tein loput.  Vähän kipulääkettä väliin, niin kroppa jaksoi taas käydä puuhommiin käsiksi.  En vain pystynyt lopettamaan, ennen kuin kaikki oli tehty.  Nuo katoksessa olevat puut ovat viimevuotisia, eli en minä noin paljon pilkkonut 👀. 

Suurin kysymys on: miksi siivous ei suju samalla apinanraivolla???   

Illalla olin niin sippi mökillä, että en jaksanut melkein neuloakaan. Vähän kuitenkin 😂 Sormet ovat vieläkin  niin koppurassa, että ei meinaa puikot käsissä pysyä.    Kyllä se niin taitaa olla, että ei terve ruumis työtä kaipaa 😜

Kotineulomisessa on nyt täyspysäys.  Aloitin aiemman jutun BB -innoituksella neulomaan pientä villatakkia, tyyliin omasta päästä kuten linnunpönttö.   Eilen illalla purkasin koko jutun. Kivan väristen lankakerien tuijottelu ei vienyt asiaa yhtään eteen päin.  Muutenkaan en nyt tiedä, mitä neuloisin. Hirveä pattitilanne!  

Eilen syntymäpäivävierailu, tänään tiedossa taas synttärikahveja ja iltavuoroon lähtö.   Parina iltana on muuten ollut maanjäristys tässä lähellä! 

Hyvää viikonloppua! 

BB

 Tyttö on alkanut leikkimään BB -nukella.  Merri taitaa olla vähän kateellinen, ilmeestä päätellen.  Baby Born -nuken nimi on hauskasti Emma, joka sattuu olemaan myös edesmenneen mummoni lempinimi. 

Muita vaatteita Emmalla on, mutta sukkia, lapasia ja pipoa ei ole.  Lelujen seasta, apinan jaloista, löytyi nopeasti pienet vaaleanpunaiset sukat. Olen oikeasti tehnyt ne ihan ihmislapselle, mutta ne olivat ihan naurettavan pienet. Mahtuivat lopulta vain pehmolelun tassuihin.  Emma sai siitä jo heti yhdet sukat. 

Päähän sopi aivan loistavasti vappuhattu, sekä koon, että värin puolesta.  Mummo neuloi uudet sukat käden käänteessä.  Ne ovat jotain nimetöntä lankaa,  hapsulanka on vanhaa Novitan Tangoa.  Sitä on kiva käyttää efektilankana eri juttuihin.   

Taidan tehdä ajan kanssa ihan oman sivun tuonne sivupalkkiin näistä BB -ohjeista, joita olen etsinyt kaikkialta.  Olin ainakin itse tyytyväinen, kun löysin mm. TÄÄLTÄ ( Kangaskorjaamolla -blogi) ohjeita. 

Pieniin sukkiin kului lankaa 18 grammaa.  En tehnyt vahvistettua kantapäätä 😂 Ei varmaan kovin paljon kävele vielä tämä Emma. 

Merri haluaisi kovasti tutustua Emmaan ja osallistua Tytön leikkeihin. 

Samaan settiin neuloin vielä lapaset 17 grammaa ja pipon 14 grammaa.  Lapasissa ei ole peukaloita. 

Onko vinkkiä BB -vaatteisiin ommellen tai neuloen?  Muutamia minulla onkin jo, mutta  otan vastaan uusia ideoita. 

Farkkua pihalle

 Keinuprojektin jälkeen jäi tunne, että mitähän seuraavaksi. Farkkuloota pullisteli edelleen, vaikka isompia palasia noista jäännöksistä ei enää saisikaan.  Päätin tehdä niistä pienempiä palasia.... mutta mihin?  Merrikin halusi vielä jatkaa  farkkuhommaa ja yhdessä lyötiin viisaat päämme yhteen. 

Keinunpehmusteet on nyt vuorattu.  Ulkotuolien pehmusteet olivat ihan ehjiä, mutta niin värittömiä.  Ehkä ne kaipaisivat vähän sinistä...?  Siinä se!  Päällystän tuolien istuintyynyt!   Tein pahvista kaksi kapeaa palamallia, jotka kyllä projektin edetessä muuntuivat suuntaan jos toiseenkin.   Kävin taas farkkuroippeiden kimppuun. Näin pieniä paloja löytyi vielä runsaasti.   Asettelin palat pikkuhiljaa tyynyn päälle malliksi ja ompelin toisiinsa yksi kerrallaan.  Olin jo aloittanut  asettelun sikin sokin, kun tajusin, että helpompaa olisi ollut laittaa kaikki vaakatasoon, vaan kukapa nyt helpommalla haluaisi päästä! 😜

Testasin paloja koko tyynyn mitalta, mutta en ehtinyt vielä ommella niitä. Seuraavana päivänä menin jatkamaan, mutta joku oli hyökännyt pöydälle vauhdilla ja kaikki palat olivat ties missä 😂 Taitaa syyllisen häntä näkyäkin tuolla kuvan yläreunassa. 

Valmistuvaa farkkukokonaisuutta oli välillä vaikea sovittaa tyynyn päälle, koska tyyny oli varattu.  Tämä projekti kesti aika kauan ja Merrikin vietti kanssani monen monta tuntia kässähuoneessa.  Frodoa ei taaskaan tämä homma kiinnostanut.  

Yhteen ompelemiani palasia piti tosiaan vähän väliä sovitella, koska tyyny ei ole aivan symmetrinen.   Yksittäin ommellut farkkupalatkaan eivät aina asettuneet aivan loistokkaasti paikoilleen. Tässä auttoi kuitenkin se, että ompelin kaikki saumat vielä päältä päin, ja pinta tasaantui. Silittäminen toi viimeisen silauksen.  Tarvitsin neljään istuintyynyyn yhteensä 8 ommeltua  palakokonaisuutta. 

Kerran huomasin, että yhdessä palassa olikin pieni reikä. Olin ommellut palan jo paikoilleen, eikä purkaminen ollut mahdollista. Päätin siksakata siihen päälle paikan. Tätä käytin muutamassa muussakin kohdassa, kun materiaali alkoi taas hiljalleen huveta. Nykyisissä farkuissa on aika usein reikiä, ihan tarkoituksella 😜

Laatikon sisältö hupeni loppua kohti ja Merri mahtui vetelemään päiväunosia laatikkoon.  

Tässä tilanteessa ei ole enää paljon leikeltävää.  Tähänkään projektiin en käyttänyt farkkujen taskuja, joten niitä on minulla nyt roppakaupalla! 

Loppuruoralla jouduin vielä kerran turvautumaan kirpputoriin. 2 farkut hintaan 5,50e.  Miesten kokoa, jolloin kangastakin oli runsaasti.  Tykkäsin myös siitä, että palasten värisävyt eivät olleet liian tasapaksuja. 

Tyynyn sivuihin piti ommella vielä suikaleet.  Pyöristelin reunoja leikkaamalla yli menneet reunat sopiviksi. Ensin ajattelin, että en tee vetoketjuja, mutta päädyin sitten kuitenkin kokeilemaan. Kotoa löytyi vetoketjuja, vaikka kaikki eivät olekaan samaa väriä.  

Olen ihan mahdottoman tyytyväinen tähän vetoketjuhommaan!   Ketjujen ompelu ei ole koskaan aivan yksiselitteisen helppoa, joten jokaisen tyynyn kohdalla jännitin lopputulosta etukäteen.  Kaikki onnistuivat ihan kohtuullisen hyvin. 

Eilen oli aurinkoinen päivä ja minulla oli aikaa temppuilla kuvaamisen kanssa. Raahasin kaikki pehmusteet terassille Merrin hämmästellessä vieressä.  Kuvaan se ei nyt suostunut, oli muuta haisteltavaa. 

Harmaaseen ulkoasuun tuli nyt kivasti väriä!  Tykkään ❤️ Lisäksi sain puljata näiden farkkujen kanssa taas yhden projektin verran.  Vielähän sitä roipetta jäi johonkin pienempään juttuun, jos sellaisen keksin. 

Olihan se otettava vielä yhteiskuvaa keinunpehmusteidenkin kanssa.  Keinussa on noita isompia 20 x 20cm palasia ja tuoleissa pienempiä palasia. 

Kässähuoneen siivous viivästytti tätä projektia aika paljon. Kaikki piti siirrellä pois ja kaivella sitten taas esille. Suoria tikkejä, joustamatonta kangasta, melko helppoa ommeltavaa.  Farkku on ehdottomasti inspiroiva materiaali!  Vanhoja, risoja, epäsopivia, käytöstä poistettuja yms. housuja löytyy kaikkialta.   Olen koonnut kaikki farkkujuttuni tuonne sivupalkista löytyvään osioon  "farkuista", jos haluat käydä katsomassa.

 Mitä sinä tekisit farkuista? Vai pitäisikö kysyä, että mitä sinä tekisit farkuille, paitsi tietysti vetäisit ne jalkaan?

Mononlämmittimet

 Sarjassamme outoja pyyntöjä ja niiden toteutuksia:

Niitä on tietenkin hauska lähteä toteuttamaan 😊 Oma sisäinen hiihtäjäni ei ole edelleenkään saanut raahattua suksia esille tallin yläkerrasta.  Odottelen vielä hyviä kelejä.... 

Ystäväni on kuitenkin erittäin innokas hiihtäjä ja pitää muillekin hiihtokouluja.  Hän oli kuullut tällaisista mononlämmittimistä, joita ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen on kehitellyt.  Ilmainen ohje löytyy Lankavan sivulta TÄÄLTÄ. (Alla olevat valkoisen neuleen kuvat ovat ohjesivulta). 

Käytin ohjeesta poiketen lankana Novitan Isoveljeä ja siihenkin 3½ puikkoja paksumpien sijaan. Halusin pinnasta napakan, että lämmitin ei löystyisi käytössä.  Langat löytyivät kotoa, mutta yhtä väriä ei ollut koko neuleen mitalle, joten yhdistelin kahta väriä. Lankaa kului 159 grammaa. 

Lämmittimien pohja puuttuu siis kokonaan.  Sen sijaan reunoja yhdistää kahdessa kohtaa kuminauha, joka tulee monon alle.  

En osannut arvioida käyttäjän monon kokoa ja laitoin kuminauhat vain valeeseen.  Ystäväni saa itse mittailla kuminauhojen pituuden ja kiinnittää ne sitten paremmin. 

Tässä monolämmittimet ovat jo testissä oikein monojen päällä.  Nykyiset monot ovat paljon sirompia, kuin ennen. Omien monojeni päälle en viitsinyt venytellä näitä 😁  Lisäsin ohjeen pituuteen 2 mallikertaa ja sain lämmittimistä 41 numeroiset. 

Aurinko paistaa ja on vapaapäivä! Olen odotellut hienoa ilmaa, jotta pääsen ulos kuvaamaan yhtä uutta juttua. Kesään asti en malta odotella 😜 Ensin  taidan tehdä vientireissun kierrätyskeskukseen, että saan noita yläkerrasta poistamiani tavaroita pois silmistäni.  Sen jälkeen menen kysymään, haluaisiko Arttu ulos kanssani... jännittää, mitä mieltä se mahtaa olla 😁

Rauhallista päivää juuri Sinulle! 

Punainen, valkoinen, musta

 Käsityöjuttuja siivoillessa vastaan tuli keskeneräinen kaulahuivi.  Puolet oli virkattu.   Päätin siinä siivouksen lomassa (lue: lipaston kasausta odotellessa) virkata huivin loppuun. Siitä olisi tullut huomattavasti lyhyempi, ellen olisi päättänyt käyttää koko lankakerää pois.   Virkkasin huivin lopulta lenkiksi, joka menee 3 kertaa kaulani ympäri. Tämä soittajapoika esittelee  huivia myös mielellään. 

Ulkona oli märkää ja terassin pöytäkin oli kostea.  Halusin kuitenkin ulkovalossa otetun kuvan huivista. Lanka on Novitan vanhaa Varpu -lankaa, jota kului 89 grammaa.  Koukku ei ole niin justiinsa, kun virkkaa salomoninsolmuja. 

Solmut ovat läheltä tämän näköisiä.  Mikäli et ole kokeillut niitä tehdä ja haluaisit, niin ohjetta löytyy ainakin TÄÄLTÄ  (linkki you tube -videoon). 

Viikonloppuna oli aika ponimaista ohjelmaa.  Poneille piti keksiä uudet nimet, nimikkolaulut ja katsoa, ketkä ovat kavereita keskenään.  Ponien piti kääntyä aina eri suuntiin, riippuen siitä, missä oli eniten katsottavaa. Tässä balettinäytös meneillään. 

Ulkona syntyi hehkeä lumineito.  Sen debyytti oli päivällä, illalla se jo rojahti ja häipyi lumiukkojen taivaaseen.  

Lumihevonen on kestänyt vielä tähänkin päivään asti.  En ole käynyt testaamassa, vieläkö se jaksaa kantaa ratsastajaa.  Hevosen nimi on Uljas Valkoinen. 

Nimi tulee alla olevasta teemasta, Uljas Musta.   Varastosta löytyi tuo musta hevonen, jonka selässä ilmenikin olevan joku hyppyytysnappula. Siinä piti kokeilla, mikä lelu lentää parhaiten korkeuksiin. Sammakko vain väpisi, mutta Muumimamma lähti kuin raketti! 

Muistin, että meillä pitäisi olla minun vanha kirjani Uljas Musta. Löytyi 1975 painettu kuvitettu versio. 

Sattui myös upea potkukelkkakeli!  Meidän vanha potkukelkkaräppänä kulkee vielä ihan mallikkaasti.  Olipas hauskaa! Olisiko tässä se uusi urheilulaji, jota minun piti testata? 😉

Näin sitä porhalletaan taas uuteen kuukauteen ja kevätaurinkoon...

Kässähuone

 Jotain outoa tapahtui. Frodo pyörii käsityöhuoneessani hämmentyneenä. 

Sain vihdoinkin aikaiseksi aloittaa huoneen siivouksen.  Nämä kaksi vanhaa lipastoa ovat olleet rikki iät ja ajat. Päätin vaihtaa ne käytännöllisempään.  Huone on viime aikoina ollut kuin se kuuluisa Turusen pyssy, eli kävelykin on tuottanut hankaluuksia, pöytäpinnoista puhumattakaan Ei ole oikein mielekästä tehdäkään huoneessa mitään, kun kaikki tavarat ovat siellä, missä vain mahtuvat olemaan, loput viimein pitkin lattiaa.  

Ostin uuden lipaston, tilavamman.   Sen kasaaminen piti aloittaa  siitä, että tein tilaa seinän viereen, johon huonekalu oli tulossa.  Samalla siivosin lattian siltä osin.  Ei puhettakaan, että huonetta pystyisi siivoamaan yhdellä kertaa koko lattian pesulla. 

Merri viettää paljon aikaa kässähuoneessa kanssani. Sekin oli vähän ihmeissään, että mitä täällä oikein tapahtuu. 

Nykyään kaikki huonekalut ovat pilipalipalasina, kun ne ostetaan.   Kasaaja löytyy onneksi omasta takaa.  Itselläni tuskin edes kärsivällisyys riittäisi kasaamiseen, enkä kyllä taitaisi osatakaan.  

Hämmästely jatkuu. Kaikki paikat ovat täynnä tavaraa, joka odottaa pääsyä jonkinlaiseen järjestykseen. 

Yksi paikka alkoi olla valmis, ainakin toistaiseksi.  Päätin jättää vanhat lipastot, vaikkakin puolikuntoisina, vielä säilytystilaksi.  Huoneessa on käsityöasioiden lisäksi paaaaljon myös kaikkea varastoitua. Niin paljon tavaraa, että niiden läpi käyminen on jo pitkään tuntunut mahdottomalta.   Tämän projektin aikana kävin läpi melkein kaiken.  Kaatopaikalle, kierrätykseen ja lahjoituksiin meni paljon tavaraa. Aion vielä myöhemmin käydä tiettyjä asioita uudelleen ja kasata lapsille heidän tavaransa, kuten valokuvia, papereita, tavaroita yms.  Saavat sitten itse heittää pois, jos eivät koe tarvitsevansa.  Joutuvathan he kuitenkin tyhjentämään tavarat pois siinä vaiheessa, kun meistä aika jättää.  Parempi aloittaa heti 😜

Alla uusi lipasto. Isompikin olisi mahtunut, mutta en löytänyt kohtuuhintaista.   Huone on piilossa vieraiden katseilta, eikä siellä ole sisustus mitenkään yhteneväinen.  Sivuilla on kaapit, keskellä reilut laatikot.  Lootiin olen jo kasannut esim. kaavoja, joita löytyi vähän joka puolelta.  Niiden säilyttäminen on pienissä tiloissa aika haastavaa.   Vieläkin on paljon järjesteltävää, mutta ainakin huone on siivottu. Jatkuvasti kasaan lähteviä tavaroita pois.   Aivan varmasti jää vielä paljon ihan turhaa tavaraa. Ehkä seuraavalla siivouskierroksella sitten lisää poistuvia?

Kankaita on ihan älyttömästi, kuin myös lankoja.   Langoista en edes yritä luopua.  Kankaat pitäisi käydä läpi ja hävittää oudoimmat.  Pöytä on tyhjentynyt ja siivouksen ajan tauolla ollut farkkuprojekti pääsee jatkumaan.  Tuolla takana näkyy ovi nk vaatehuoneeseen, tilaan, johon en ole uskaltautunut koskemaan...   Se on sitten seuraava homma.  

Yläkerrassa on  2 huonetta vierekkäin. Ne ovat olleet makuuhuoneina. Nykyään nukutaan kellarikerroksessa. Ei kellarissa kuitenkaan, vaan entisessä saunassa 😁 Nämä kuvat ovat vain siitä toisesta makuuhuoneesta. Toinenkin huone on siivottu ja olen kyllä levittäytynyt sinnekin...   

Huoneet ovat hieman haasteellisia  muodoltaan.  Sivuseinät ovat matalia, keskiosa korkeampaa.  

Ompelupöytä on siivottu laatikoita myöten! Hieno tunne käydä jatkamaan ompelua. 

Uusia koloja löytyy kissoillekin järjestelyn jälkeen.  Merri löysi heti hyvän hyllykön. 

Varmaan mietitte, että huone on edelleen kuin Turusen pyssy.  Vakuutan, että pois on kannettu valtavasti tavaraa.  En tiedä mistä tämä tarmonpuuska tuli. Kuukausi sitten en olisi uskonut näkeväni huoneitä siivottuina. Inhoan siivoamista, mutta siivotun huoneen näkeminen ja siellä oleminen on todella palkitsevaa. 

Kohti uusia haasteita!   

Hei, mutta tämän päivän juttuhan pitäisi olla UMK!!   Sitä tietysti aion katsoa.  Takatukka on suosikkini, vaikka luulen toisen kappaleen voiton olevan jo aika selkeä.  Peiliin katsoen tunnen heti samanmielisyyttä suosikkikappalettani kohden. "Mennääs laittaan kuontalo kuntoon..." 😂

Toivotan kaikille hauskaa haitarimarinadia!