tiistai 20. tammikuuta 2026

Farkkupurkki

 Vapailla on aikaa viihtyä Merrin kanssa askarteluhuoneessa.  Merri nauttii siitä, että touhutaan yhdessä. Sen touhu on useimmiten nukkumista pöydällä vieressäni.  Lopputulosta voi silti aina käydä vilkaisemassa, kun pyydetään. 


Vielä löytyi yksi iso kurkkupurkki, vaikka tein kesällä jo aika monesta niitä aurinkokennolyhtyjä mökille.  Minulla on ollut jo pitkään ajatus tehdä taas jotain vanhoista farkuista.  Kaikenlaisia ideoita on, mutta mikä niistä on oikeasti toteutettavissa, onkin sitten jo ihan eri juttu. 


Leikkasin yhdestä jämäkangaspalasta pohjan kokoisen ympyrän ja siihen ompelukoneella ompelin purkin reunojen levyisen palan. 
Sitten leikkasin farkkumateriaalilootastani punttien saumoja. Liimasin niitä kuumaliimalla alenevasti purkin kupeeseen. Jätin aina sauman alapuolelle ohuen suikaleen kangasta, jotta purkin pinta ei vilkkuisi kaitaleiden välistä. 



Lopputulos oli vähän pettymys.  Purkista tuli vähän kummallisen näköinen.  Sovittelin sen pintaan farkuntaskujakin, mutta ne eivät olleet kivan näköisiä. Olivat liian suuriakin. 


Merkkien liimaaminen sinne sun tänne toi heti uutta näköä.  Lopputulokseen olen nyt ihan tyytyväinen.  Ainakin olen saanut purettua tämän idean pois päästäni 😊


Farkkujutut ovat kiinnostaneet  nyt vähän enemmänkin, jopa isommassa mittakaavassa.  Nämä suunnitelmat johtivat siihen, että farkut loppuivat kesken, tai niistä oli jo leikattu kaikki isommat osat.  Päädyin eilen kiertämään kirpputoria farkunkiilto silmissäni.  Sain koriini 5 kpl farkkuhousuja hintaan 10.90 euroa. Ei paha!   Mitä näistä on tulossa? En kerro, kun ei ole vielä mitään valmista.  Etukäteen kertomisella on vähän huonoja vaikutuksia lopputulokseen 😉
Näytän hankinnan kuitenkin tässä, koska osallistun sillä Kristiina K:n haasteeseen: tammikuun hankinta.


Asiasta aivan muuhun. Merri on taas pakkasten laskettua halunnut pieniksi hetkiksi ihan ulos asti.  Ulkoiluhäkkihän meillä on käytössä monta kertaa päivässä. Kumpikin kissa käy siellä kurkistelemassa, mutta Merri on ainoa, joka haluaa välillä ihan tassuttelemaan pihalle.  Pitää käydä haistelemassa reviiriä.  Naapurin kissa kulkee pihalla silloin tällöin.   Jänisten jälkiäkin  näkyy lumella. 


Muutaman talon päässä  käynyt tapahtuma pistää katselemaan pihalla olevia jälkiä ihan uudessa valossa.  3 kaurista on käynyt pihoilla pyörimässä (ei meidän, enkä ole nähnyt).  Seuraava näkymä olikin sitten se, että jokin oli tappanut yhden ja vienyt pään mennessään!  Oliko se ilves, vai mikä voi viedä pään mukanaan??  Heti perään ilmestyi apajille kettu.  Vaikea uskoa, että kettu olisi pureskellut pään ja raahannut sen jonnekin. 
Etenkin kissojen takia pistää vähän hirvittämään, josko meidänkin pihaan eksyisi noita kauriintappajia. 
Alla olevia jälkiä katsoin tarkkaan.  Taitavat olla kuitenkin naapurin uuden koiran, jonka näin ainakin kertaalleen toisella puolella pihaamme haistelemassa.  Näytti pennulta. 
Pitäisikö pihaan nyt varustautua rummuin ja torvin, että saa murhanhimoiset kulkijat säikäytettyä muualle??  Saattaisihan siinä päästä ainakin uutisten loppukevennykseen 😂


Siinäpä taas tämän hetken mietteitä.  Iloista päivää juuri Sinulle! 

41 kommenttia:

  1. Elämme villieläinten armoilla. Mikä eläin voi saada toiselta pään irti? Ei se kovin pieni voi olla. En uskalla ajatella pidemmälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilves kuulemma ainakin. Niitäkin täällä paikkakunnalla on kuulemma nähty. Harvoin ne silti kai ihan pihoihin tulevat. Täällä on ollut lehdissä puhetta myös niistä koirasusista. Ehkä se on kuitenkin kaukaa haettua. En tiedä, enkä olisi uskonut koko juttua, jos ei naapuri olisi laittanut videota.

      Poista
  2. Kivan näköinen purkki. Ekan kuvan perusteella luulin, että olit ommellut päällisen, mutta teitkin sen kuumaliimalla, kätevää. Merkit sopii purkin kylkeen ja onhan niitäkin hyvä saada käyttöön. Päätön kauris kuulostaa hurjalta, varsinkin kun tuntematon saalistaja kulkee Merrin kanssa samalla alueella. Meidän liiterin nurkalla oli eilen tuoreita näädän jälkiä. Se on onneksi sen verran pieni peto, ettei siitä ole vastusta meidän koiralle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuumaliimailu onkin ollut jonkin aikaa unholassa. Osa farkkujen merkeistä oli kulunut aivan tekstittömiksi. Niille en keksinyt käyttöä 😁
      Naapurin kissa juoksee edelleen vapaana 🫣 Supikoiriakin voi ilmeisesti liikuskella. Kai nekin jotain syövät. Päitä tuskin irrottavat.

      Poista
  3. Hieno tuli tuosta purkista. Mitähän valmistuu noista farkuista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovasti on farkkua nyt kyhäilty. Tänään ihan ajantajukin karkasi, kun olin niin touhuissani. Toivottavasti pääsen hommassa kunnialla loppuun, ettei tule turhaa työtä.

      Poista
  4. Kauhea juttu tuo tuntematon vierailija. Ei tosiaan voi olla kovin pieni eläin kyseessä. 😱 Onneksi teidän kissat eivät ulkoile vapaana, niin ovat ainakin paremmin turvassa. 🙏 Olkaahan silti varovaisia.

    Minusta tuo farkkupurkki on kiva! Ei kyllä tulisi itselleni mieleen uusiokäyttää kurkkupurkkeja mitenkään, saati sitten tehdä tuommoista. 😅

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuo narun kanssakin kuljettelu tuntuu myös pelottavalta. Onneksi on talvi, eikä kissat niin kovin ulos hingukaan. Ulkohäkkiin pääsevät kuitenkin.
      Minä iskin heti silmäni noihin kurkkupurkkeihin, kun niitä alkoi miehen toimesta meille ilmestyä. Jemmasin pitkään muutamaa purkkia, kun ei ollut ihan selkeää käyttöideaa. Mökin aurinkokennojuttu oli kiva, vaikka en nyt niiden valaisevuudesta niinkään tiedä. Mökin tontti alkaa kohta olla sellainen ite -taidetontti 😂

      Poista
  5. Hyviä farkkuideoita taas 💙
    Villi luonto kauhistaa, joskin usein viehättää. 🦊🐻🐾

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo farkku on kuin jämälangat, yhtä kiehtovaa.

      Poista
  6. Sinusta pulppuaa ideoita loputtomiin. Jännä nähdä, mitä noista farkuista vielä syntyy.
    Peuroilla ei taida meidän luonnossa muita vihollisia olla, kuin ilves, susi ja ihminen. Omalla kylällä liikkuviin juttuihin perustuen veikkaan kauriin pään viejäksi ilvestä. Hyvä, että teidän kissanne ovat moisilta vaaroilta turvassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on nyt joku merkillinen luova kausi, kun selvisin taas siitä viime syksyn uupumuksesta. Saan valtavasti energiaa, kun saan tehtyä jotain uutta. Olkoon se sitten hyödyllistä tai hyödytöntä.
      Pelkkä ajatus siitä, että pihalla kuljeskelisi päiden metsästäjä, hirvittää kissaihmistä. Merri ei meinaa ymmärtää asiaa, vaikka olen käynyt sen kanssa pitkiä keskusteluja asiasta. Se ehkä kuvittelee itsensä ylivoimaiseksi. Pitänee hillitä sitä...

      Poista
  7. Tulipa mielenkiintoisen näköinen purkki/käyttöesine ja kasa farkkuja seuraavaa suunnitelmaa varten. Tällainen tekeminen on kivaa. Ilves voi viedä kauriin pään. Meillä pyörii ilveksiä ihan ikkunan alla. Meillä kissat vaistoavat ilveksen heti ja ovat varuillaan. Ilves on todella nopea saalistaja ja kissaa se ei helpolla saa - kissa varoo. Meillä kauriit tulevat pihaan, metsässä ne eivät uskalla olla, vain avoimella paikalla porukassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta oli aika hauska idea ottaa farkuista noita saumoja. Yleensä farkusta kai tulee enimmäkseen käytettyä se kangas ja taskuosat, sekä ehkä vyötärö, jos tekee jotain farkuista.
      Huh! Ensimmäisenä aina pelästyvät ne, jotka asuvat kaupungissa, eivätkä koskaan kohtaa petoja. Harvoin niitä kai taajamissakaan näkyy. Täältä päin oli lähtöisin niitä koirasusilaumoja, joista uutisissakin on puhuttu.

      Poista
  8. Aivan ihanat ideat puhjenneet kukkaan ja tosi kiva purkki valmistuikin.
    Ei ole tuollaista toisella samanlaista.
    Täällä eletään myös tuollaista villieläin aikaa. Susi ja ilves liikkuu lähistöllä ja surettaa nuo ihanat kauriit
    jotka liikkuvat maastossa. Lähes joka päivä huoleton kettu menee ikkunan alta, siitä ei ole vaaraa.
    Köpi meillä jos ulkona käydään kulkee myös hihnassa.
    Voi sentään teillä siellä surullinen tapaus ja raaka teko...voipi olla ilves asialla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä purkki on tosiaan uniikki 😊
      Nyt on oltava vaan varuillaan ja pysyttävä nahoissaan. Onneksi ei ole karhuhavaintoja täällä päin. Mökillä välillä mietin, että saattaako siellä metsässä olla. Ne eivät varmaan ihan helpolla tule pihapiiriin. Vuosikymmeniä sitten muistan jutun, kun eksynyt karhunpoika tuli metsästä ja käveli väärään suuntaan. Se ohjattiin takaisin metsään. En kyllä tiedä miten..

      Poista
  9. Tulipa kiva farkkupurkki.
    Taisi olla Ilves asialla.

    VastaaPoista
  10. Farkuista on moneksi, pehmeän kuluneeksi pidetyt farkut on loistavaa matonkudetta kun ei liian leveää kudetta leikkaa. Tottakai Merrin täytyy tarkastaa ja arvostella lopputulos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matonkuteena en olekaan farkkua käyttänyt, vaikka on mielessä käynyt. Se on kuin jämälankaa, yhtä kiehtovaa 😍

      Poista
  11. Tulipa ihana farkkupurkki. Farkku taipuu moneksi ja on kaunis.
    Meilläkin on kauriita naapuristossa, mutta en ole nähnyt. Iso rusakko Rontti nimeltään on aloittanut jo pensaiden syönnin meillä. Ihana Merri on reviiristään tarkka 🥰🥰🥰

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vain mielikuvitus on rajana farkkumateriaalin kanssa. Oletko muuten käyttänyt sitä askartelussa?
      En minäkään ollut niitä kauriita ollut nähnyt, vaikka jotkut naapurit olivat nähneet jo aiemmin. Nyt niitä on sitten yksi vähemmän 😒
      Just kävin ikkunassa katsomassa, mitä Frodo tuijottaa niin suoraselkäisenä, jänishän siellä!

      Poista
  12. Minulla on Touhulassa vino pino omia ja muiden vanhoja farkkuja kun niissä on niin paljon hyvää materiaalia. Innolla odotan mitä saat aikaan jospa saan taas uusia ideoita ensi kesänä. Liimaaminen ei tosin ole edellekään lempipuuhaani :-).
    Meidän pihassa liikkuu kettu , kauriita ja rusakoita. Joitakin vuosia sitten liikkui sellaisia villisian näköisiä otuksia jotka pitivät hurjaa ääntä. Naapuri kun syötti eläimiä ja vei kaikenlaisia lihapaloja tarjolle !!!
    Aina oli huoli Artusta joka siihen aikaan vielä kulki omia polkujaan. Kari aina lohduttaa minua että Arttu on kaikkien kaveri; metsän eläintenkin :-).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meneillään on jotain, missä käytän ompelukonetta 😊 Joissain jutuissa kuumaliima on ihan ok. Kaikkea ei pysty ompelemaan. Voi olla, että joudun vielä hakeutumaan kirppikselle tekemään farkkuhankintoja.
      Villisiat ne tästä vielä puuttuvatkin!

      Poista
  13. Kiva purkki taas! Mihinköhän käyttöön? Edullisesti sait lisää askartelumateriaalia.
    En haluaisi törmätä päättömään eläimeen!! Täällä kaupungissa näkee lintujen lisäksi lähinnä rottia. Rusakoitakaan ei ole näkynyt aikoihin. Frendi oli törmännyt kettuun aika lähellä. Oli napannut videon, kun päästi koiransa irti (vaikka ei saisi), mutta ei se kettua kiinni saanut. Puuhkahäntä oli paljon nopeampi. Omistaja taisi tietää sen, koska epäilen, ettei olisi muuten päästänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo oli just se kysymys, joka minua on vaivannut, eli mihin käyttöön 👀 Saatan viedä mökille. Siellä on pöydällä aina jotain tavaroita, jotka tällä hetkellä ovat olleet jossain muovirasiassa. Mökille tein kerran farkkutyynynkin, joten sopisi "sisustukseen".
      En minäkään! En myöskään mihinkään ilvekseen pihalla. Kettukaan ei olisi mieleen. Jänikset hiippailevat pihalla useasti. Varmaan syövät kaikki meidän omenapuut, vaikka ne ovatkin verkotettuja. Cityketut ja muut cityeläimet ovat jotenkin niin väärässä paikassa. Miten ne edes pystyvät elelemään siellä.

      Poista
    2. Hyvä kysymys. Unohdin erittäin harvoin nykyään näkyvät oravat.

      Poista
    3. Eilen uutisissa kerrottiin ilveskannan lisääntyneen runsaasti ja pääkaupunkiseudullakin oli havaintoja.

      Poista
  14. Onkin taitavasti tehty purkki .Söpö kisu.

    VastaaPoista
  15. Merkit suorastaan kruunasi purkin...
    Mun merkit vei viime kesänä lapsenlapsi... tai laittoi vielä mun ompelemaan ne farkkushortseihinsa...
    Ja kun poikkeetten täälläpäin - niin Repolaisen osoitteesta saisit pinon farkkuja... ne ei vaan veny enää päälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin. Ensin oli aika tasapaksu purnukka.
      Pitää laittaa korvan taakse 😊 Noita liian pieniä farkkuja on liikkeellä vähän joka puolella. Moni ei vaan taida raaski luopua niistä, kun saattavat joskus taas alkaa venymään 😂

      Poista
  16. Farkkupurkki on upea, ja nuo merkit tekevät siitä täydellisen. Kukallinen kangas sopii kauniisti farkkukankaaseen. Meillä kettu söi keskellä pyörätietä rusakon, josta jäi pyörätielle (vieressä taloja, ns keskellä kaupunkia) pelkkä pää. Teillä on oikeaa luontodokumenttia ihan vieressä. T Saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman merkkejä oli aika valjun näköinen. Olen niin monesti pysähtynyt katsomaan facessa ompelu- ja käsityöjuttuja, että nyt niitä puskee sinne koko ajan. Jotkut vinkit ovat ihan toteuttamiskelpoisia.
      Alkaa tämä luontodokumentti hirvittämään kissojen takia. Muutenhan se on ihan normaalia luontoa. Sitä ei ollenkaan ihmetellä, että meikäläinen vetää jauhelihasoppaa keittiössä 😂

      Poista
  17. Purkista tuli sievä. Tuli saumoillekin käyttöä. Kai Merrikin hyväksyi työn?
    Tuli mieleen, että kauriintappaja voisi olla ahmakin. Se on ahne peto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merri hyväksyy kaikenlaista, kun se saa vaan olla mukana edes seuraamassa tekemistä.
      Täällä ei kyllä ole ollut ahmahavaintoja, tai en ainakaan ole kuullut. Kävin katsomassa nettisivulta, että kyllähän nekin ovat lisääntyneet ja levittäytyneet näköjään. Vaikea sanoa, mikä oli asialla, kun tappaja oli jo kateissa ja paikalle tullut kettu oli enää asialla.

      Poista
  18. Kylläpä purkin ilme tosiaan muuttui kivasti noilla merkeillä. Se kauriinsyöjän saa muuten lähettää tänne, meillä on ihan liikaa kauriita ja olisi hyvä, jos joku vähän söisi niitä, tai vaikka kaikki. 😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin paljon ne ilvekset minua hirvittävät, että näin taas unta niistä, että olivat meidän pihalla ja minä yritin vahtia kissojen ulkoilua...

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!