Vaunupeitto

 Sopiva mallikuvio toi hienon säväyksen vaunupeittoon.   Minä näen rusetteja, mitä sinä näet? 

Kuvio löytyi jälleen tästä oivasta käsikirjasta!   Olen käyttänyt todella moniin neuleisiin tämän kirjan palmikko- tai pitsineulekuvioita.  Kirjan löysin alunperin kirpputorilta, eli hieno saalis! 

Yritin saada oikeaa värisävyä sisällä ja ulkona kuvaten.  Mikään ei ole ihan oikea. Jopa ulkona kuvatut kuvat ovat erisävyisiä keskenään. Yläkuva ja tämä alla oleva kuva ovat molemmat ulkona, lumihangella kuvattuja. 

Halusin neuloa jotain muuta, kuin sukkia ja löydettyäni 4 kerää mukavan väristä lankaa, oli päätös valmis.  Mitään muuta ohjetta minulla ei ollut, kuin tuo mallineulekuvio.  Lopuksi virkkasin vielä pylväskerroksen kaikkiin reunoihin. 

Kastelin peiton ja venyttelin  käsin tasoitellen pyyhkeen päälle lattialle. 

Peiton kriittiset mitat ovat 72cm x 75cm.  

Ensin ajattelin, että seuraavaa, sisällä kuvattua kuvaa ei voi julkaista. Ei ole kovin kivan näköistä, että kissa istuu vauvanpeiton päällä.....   Toisaalta kuvan julkaisematta jättäminen ei vie pois sitä tosiseikkaa, että Merri ehti, kuin ehtikin käydä tarkistamassa lopputuloksen 😂

Kuten sanottu, löysin varastostani nuo neljä lankakerää.  Yhdessäkään ei ollut vyötettä. Kuvittelin langan olevan Novitan Kimalle -nimistä lankaa, mutta kuukeloimalla en nyt löydä sellaista poistuneistakaan langoista. Peiton painoksi muodostui 365grammaa. 

Pyöröpuikot olivat kokoa 5 tai 6. En muista, olen suurpiirteinen😏  

(LISÄYS: Langan nimi on Hile)

Kimallus ei näy juuri missään kuvassa.  Alakuvassa on käytetty salamaa, jolloin pientä kimalletta on nähtävissä, jos oikein tarkasti katsoo..    Luonnossa peitto on selkeästi kimalteinen. 

Merri on ollut vähän ihmeissään, kun mitään ompeluksia ei ole syntynyt.  

Eikös meillä ollut puhetta, että näistä kankaista ommellaan jotain kivaa??? Pieni muistutuksen maukaisu tässä vaan sinulle ihminen, että et unohtaisi! 

Loppukevennys:   Tiskiainepainotteinen vesikään ei ole pahaa, jos on oikein jano 😂 

Soitin huiluharjoituksia ja kesken kaiken tuli tarve ottaa lasillinen vettä. Puolessa välissä tajusin, että vesi maistuu puhtaalle lasille....eli tiskiaine alkoi maistua suussa, kunnes ymmärsin purskauttaa loput vedet pois.  Tiskiainepullo oli tiputellut pöydällä olleeseen vesilasiini, enkä huomannut.  Tarvitseeko tässä nyt enää suuvesiä käyttääkään, tai hampaita pestä erikseen?   

 Kyselee nimimerkki : Epätietoinen hörpöttelijä. 

Isoäitien perintöneliö

Isoäidin neliöitä tuli koukuteltua tuossa joulukuun aikana 30 kappaletta, muiden juttujen taukohetkinä.  Lanka on Muumi Huviretkeä, toiveen mukaan. Myös värit sain toiveena, kuin myös koko vauvan vaunupeittoprojektin. 

Langassa on 60% villaa ja 40% polyamidia. Puikkosuositus 4. Koukku taisi itselläni olla kokoa 3. 

Peitto on itse asiassa valmistunut jo viime vuoden lopulla, mutta oheistuotteiden keskeneräisyyden takia siirrän siitä langankulutuksen tämän vuoden piikkiin.  Lankaa kului 315g.  Ompelin palat yhteen käsin. Peiton reunaan tein vielä pylväsrivistön. 

Näitä ei pyydetty, mutta päätin ihan omaksi huviksi tehdä jäljelle jääneistä langoista junasukkia.  Neuloen käytin puikkokokoa 3, mikä oli ihan ok.   Tein sukista langan riittävyyden mukaan eri kokoisia, alkaen 8 silmukkaa puikolla, 9 silmukkaa, ja isoimmassa 10 silmukkaa puikollaan. Lankaa kului 30g, 35g ja 50g.

Sukat nätisti peiton sävyisinä 💘

Kahdessa pienemmässä koossa kantapää on sileä, mutta isoimpaan tein jo vahvistetun kantapään, oletuksella, että lapsi saattaa jo osata kävellä noiden ollessa jalassa. 

Onnea pikkuiselle tytölle, kera sukkapaketin ja toivotun vaunupeiton 💖

Värit ratkaisevat

Isoäidinneliöitä toivottu ja niitä myös tehty.  Kolmella pylväällä ja kahdella ketjusilmukalla, kulmissa neljällä ketjusilmukalla.
Nämä pylväsmäärät kai vaihtelevat? Välillä ainakin näkee neljällä pylväällä tehtyjä neliöitä.
 Itse en noista isoäidin neliöistä oikein ole innostunut, mutta nyt täytyy myöntää, että nämä värit olivatkin se ratkaiseva tekijä.  Heräsin jopa miettimään, pitäisikö tehdä olohuoneeseen joku torkkupeitto... joskus... kun ei ole MITÄÄN muuta tekemistä.

Miksi aina on enemmän ideoita, kuin niihin käytettävää aikaa?????

Lankoja en osannut siististi päätellä virkkaamisen yhteydessä, joten se jäi lopputyöksi. Hirmuinen homma olikin! Melkein isompi työ päätellä ja ommella, kuin virkata.  Viimeisen kerroksen langat jätin vähän pitemmiksi ja käytin niitä ommellessani neliöitä yhteen työn nurjalta puolelta. En onnistunut ompelemaan yhtään neliötä väärin päin joukkoon ja se on jo jotain!  

Vain karvaamattomat kissat pääsivät rekvisiitaksi.  Peiton mitat ovat 60cm x 72cm. En ole yhtään venyttänyt tai painanut raudalla.  

Lanka on kaksinkertaista Baby woolia, jota kului 455g (+ päättelylangat ja yhteenompelu). Pariin otteeseen jouduin ostamaan lisää, kun en osannut arvioida menekkiä niin suureksi. Lopulta minulle jäi vähän yli, joten virkkasin reunat yksinkertaisella langalla, pylväitä ja ketjusilmukoita.  Koukku oli numeroa 5.

Virkatessa kuluu yllättävän paljon lankaa. Ylijäämälangasta sain vielä neulottua pienet tossut Novitaknits -sivulta löytyvällä langanmukaisella ohjeella, sekä omasta päästä peukalottomat lapaset.  Nämä painoivat yhteensä 50g. Vaaleanpunainen meni kokonaan, harmaata ja valkoista jäi vieläkin!  

Neulominen kuluttaa lankaa jotenkin vähemmän? 

Tässä vielä koko setti. 

Tässä sitten toisenlainen setti....

Merri makaa usein sohvan selkänojalla katselemassa ikkunasta ulos ja miettimässä syntyjä syviä.  Ilme ainakin näyttää siltä, että omissa maailmoissa ollaan.  😀