perjantai 3. heinäkuuta 2020

Luettua Korjus Olli: Hamina 1918

Korjus Olli: Hamina 1918
Atena kustannus oy
2008



Erittäin mielenkiintoista luettavaa. Kirja on kirjoitettu Haminan näkökulmasta. Se ei edes ole paikkakuntani, mutta voin kuvitella käänteiden olleen melko samantyyppisiä muuallakin Suomessa. Näitä paikkakuntakohtaisia kirjojakin on varmaan julkaistu monia.  Kirjoittaja on hyödyntänyt monia eri tutkimuksia. Kirja on silti suunnattu kaikenlaisille lukijoille.
  Kiinnostavan aiheesta tekee tarkastelukulma.  Historian kirjoittavat voittajat kuten sanotaan, ja näin on käynyt myös Suomessa. Vahvempi yhteiskuntaluokka, sodan "voittajat" on kirjoittanut tapahtumat omassa valossaan, leimaten punaisen puolen terroristeiksi ja tarpeettomiksi ihmisiksi, joille rangaistuksen piti olla kova. 
  Terrorismia olikin selkeästi molemmin puolin, mutta epäsuhta oli silti toiseen suuntaan melkoinen.  Kirjoittaja kuvaa tapahtumia molemmilta puolilta, nostaen esiin syitä tapahtumille.  Sota käynnistyi valtavan epäsuhdan aiheuttamana, vähempiosaisen puolen ollessa jo kertakaikkiaan oikeudenmukaisuuden ulkopuolella.  Mukaan mahtuu toki aina sotaan kiihottajia ja herkästi syttyviä henkilöitä.  
  Kumpikin puoli valmistautui yhteenottoon jo paljon ennen sen alkamista, kukin tavallaan.  Suomalaisia jääkäreitä lähetettiin Saksaan koulutettaviksi, punaiset saivat aseita ja apua mm. venäläisiltä, jotka tosin vaikuttivat molemmin puolinkin. Saksalaisilla oli omat intressinsä kouluttaa suomalaisia, avuksi omille pyrkimyksilleen. 
  Monet päätökset ja teot olivat samalla arvopohjalla tehtyjä, vaikka niitä ei näin myöhemmin ymmärrettykään. Punaiset saivat osakseen ankaran tuomion.  Heillä ei ollut oikeuttakaan pyytää itselleen parempaa kohtelua, ruokaa, osallisuutta yhteiskunnassa. 
Kirjoittaja käy läpi yksittäisiä tapahtumia ja niihin johtaneita syitä, luettelee nimillä ihmisiä, jotka osallistuivat eri tapahtumiin. En tiennyt, että edesmenneellä presidentillämmekin oli oma osuutensa sodassa, jääkärinä ja teloittajana. 
Voi vain kuvitella, miten sota jätti jälkensä perheisiin ja kokonaisiin sukuihin.  Hämmentävää on myös se, miten kansa pystyi yhdistymään myöhemmin isompaa vihollista vastaan omien sotavuosiensa jälkeen. 
Aihe on alkanut avautumaan vasta vuosikymmenten jälkeen. 
  Suosittelen tätä, tai jotain muuta vastaavaa kirjaa luettavaksi oman kansamme historiasta. 

keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

Arvonnan voittaja

Arvontaan osallistui 22 henkilöä, joista arvontakone  päätti voittajaksi selvinneen Pepsin ja Maxin Tassulinna -blogista!  Onnea!  



Parhaita asioita kesässä todettiin olevan 
 
Lämpö ja iloiset ihmiset.
Lämpö ja kukkivat kukat.
Kukat ja kasvimaa.
Aurinko ja lämpö.
Aurinko, lämpö, hymyt ja lempeät illat.
Pihan ja puutarha hoito, kasvit.
Lämpö.
Aurinko ja luonnonmarjat, oleilu ja kesästä nauttiminen.
Lämpö
Valo, lämpö, ulkona oleilu, lintujen puuhat, rantakivellä istuminen, tuoksut, maut...
Lämpö, valo, marjat.
Lämpö, uiminen, mökkeily, matkailu, grillailu, huvipuistot.
Lämpö.
Aurinko ja valoisat yöt.
Valo, lämpö, ei ole liukasta. 
Luonnon vehreys, valoisuus, lämpö, vapauden tunne.
Aurinko, perhe, uiminen,  jäätelön syöminen, mökkeily. 
Mansikat.
Loma, aurinko, perhe, puutarha.
Vihreys.
Uiminen, mökkeily, 
Valo, puutarha.

Pahimpia asioita kesässä, tai ei ainakaan niin mukavia

Käärmeet.
Liiallinen helle x 4
Hyttyset x 7
Hyttysallergia.
Ötökät x 4
Kesä kuluu liian nopeasti x 4
Kylmä ja sateinen kesä.
Punkit x 2

Monen mielestä lämpö oli hieno juttu kesässä, mutta huonoksikin se mainittiin muutamia kertoja. Hyttysistä ja ötököistä ei kukaan osannut sanoa mitään hyvää, joskin kasvit, puutarhan hoito ja vihreys yleensä olivat mieleen. 
Mieleisinä piditte yhdessäoloa ystävien  ja perheen kanssa, mökkeilyä ja vain oleskelua. 
Marjastus ja lingubongauskin on hyviä harrastuksia suomalaisille.
Mikä parasta, kesällä ei myöskään ole liukasta! 😁, jos ei nyt sitten tule kovia sateita ja niljakkeisia kulkuväyliä.. 

talviturkin heittäneitä 
EI 18
KYLLÄ 4

Tässä on aika yllättävä suhde! Tosin osa näistä EI -äänistä on saattanut muuttaa mielensä kommentoinnin jälkeen ja käydä kuitenkin heittämässä talviturkin 💦 Silti täällä tuhansien järvien maassa aika harva näyttää käyttävän  Ahdin elementtiä hyväkseen.  Huomioikaa, että uimista pidettiin kuitenkin kesän hyänä asiana 😊

Merrin kanssa saadaan iloita myös kahdesta uudesta lukijasta, Jasmin  (Valokuvaajan silmin)  ja 
Kati K  (Lasituvan miniatyyrit)  
Tervetuloa 😻😊

Sain myös nimettömän neuvon muokata blogin ulkoasua luettavampaan muotoon. Yritin toteuttaa ehdotusta, mutta nyt en tiedä oliko hyvä vai huono?  Joka tapauksessa teki itsellekin hyvää raikastaa ulkoasua hieman erinäköiseksi. Joten kiitos vinkistä 😉

sunnuntai 28. kesäkuuta 2020

Mökkikuvat (ilman mökin kuvia)


Mökillä on tullut ajankuluksi tehtyä kaikenlaisia käsitöitä. Osa töistä on viety muuten vaan mökille esille.  Aina on jotain näpertämistä tekeillä. 
Vasemmalla ylhäällä vanhoista ruokakorteista tehty nk. laatikko. Reunat on rei´itetty ja virkattu (vai ommeltu?) yhteen. Ne ovat melko tukevia ja niissä voi oikeasti säilyttää pientä tavaraa. 
Keskellä pöllö...
Oikealla limsapullon päälle virkattu kissa. Se on täytetty pienillä kivillä. Häntä on tooooodella pitkä. 
Vasemmalla alhaalla virkattu leivos. 
Keskellä yksi useista pannunalusista, jotka on tehty virkkaamalla pullonkorkkien päälle ja kiinnittämällä korkit toisiinsa. Näistä voi helposti sommitella haluamansa värisen  ja muotoisen alusen. 
Oikealla paikkakunnan henkeen virkattu kalliomaalaus -patalappu. Molemmin puolin eri kuviot, vaikka tässä näkyykin vain toinen puoli.

Aiemmat olivat minun tekemiäni ja alla äipän tekemiä juttuja. 
Vasemmalla isoäidin neliöistä virkattu päiväpeitto. 
Sen vieressä pitkistä pötköistä virkattu jämälankapeitto. 
Äippä harrastaa myös maalaamista. Tässä talvinen maisema. Minun mielestä tosi hieno! 
Vasemmalla alhaalla pussukka muovipusseille. Ylhäältä ja alhaalta auki. 
Sen vieressä perinteinen sipulipussi. 
Oikealla leivosmainen neulatyyny. 


Nämä komistukset ovat minun kouluaikaisia käsitöitäni. 😋
Ylätaulussa opeteltiin ketjupistoja. Kuvion sai muistaakseni sommitella itse. 
Olisiko ollut kolmannella luokalla vietettiin puoli vuotta puukäsitöissä. Se ei ollut loppujen lopuksi minun hommaani ollenkaan. Muistan, että tätä laudanpalaa höylättiin ensin siistimmäksi. Minä höyläsin sen melkein puhki...  Maali taitaa olla emalointimaalia, jos en väärin muista. 


Mökiltä löytyy myös aikamoinen kirjasto 😁
On käsityökirjoja laidasta laitaan, käsityölehtiä..
Löytyy myös vanhoja kirjoja. Noista pistää silmään tuo Lintukansan poika ja Tarzan. Mietin, että pitäisikö ne lukea uudelleen. 

Lankojakin löytyy, mitä kummallisempia. Osa on raahattu kotoa jämälankamielessä, osa on hävityksen alta pelastettuja, joissa, on muutama aloitettukin sukantekele. 
Joukossa on muutama ihan omituinen lanka, kuten tuolla alaoikealla. Ei ole mitään käsitystä, mitä tuollaisistakaan tekisi. 


Mökiltä löytyy myös omanlaisiaan esineitä asukkaidensa historiasta. 
Vasemmalla Lapista tuotu pannumyssy. Kävimme useamman kerran Lapissa ajelemassa, kun olin lapsi. Minulla oli neljäntuulen hattukin. Muistan pitäneeni sitä aika paljon.  Poronsarvetkin on tuotu näiltä matkoilta.  Nyttemmin saavat toimia hattutelineenä. Onkohan virsutkin ostettu Lapinreisulta. 
Alinna vanha peili, ilmeisesti parranajossa aikoinaan käytetty. 
Oikealla mökille sopiva, sähkötön, käsilihaksia kasvattava (tai jännetuppitulehdusta aiheuttava) vatkain. 



Omaan silmään kaikki näyttää tavalliselta, kun on tottunut näitä katselemaan. Vieras voisi jotain näistä ihmetellä. 
Te olette nyt olleet noita vieraita, kuvankatselun muodossa. 

Vielä muutamia lämpimiä päiviä luvattu, joten nautitaan niistä, töissä tai lomalla. Toivottavasti loppukesä ei sitten sada sitä vettä, kun on se kesälomakin vielä jossain vaiheessa tulossa....

ARVONTA vielä muutaman päivän voimassa.

perjantai 26. kesäkuuta 2020

Häitä odotellessa

Mitäs tässä helteillä muuta, kuin lapasia!   Innoittajana edelleen Lumi Karmitsa.  Tämä kirja on numero 2. Kyseinen malli näyttää olevan ihan kansikuvanakin. Minulla on vähän eri värisävyt. 


Häitä on odotellut tämä pariskunta jo aika kauan näköjään 😁

Oli oikea valinta ottaa aiempien lapasten sijaan hieman paksumpi lanka käyttöön, niin sain oman käden kokoiset lapaset. Tässä on käytetty Nallea kolmosen puikoilla. Lisäsin resoriin muutaman kerroksen, kun aiemmissa lapasissa oli niin lyhyt varsi. Nämä olivat kuitenkin hieman toisenmuotoiset varrestaan muutenkin. Painoa lapasille kertyi 60grammaa. En ole aivan varma, onko tuo punainen Nallea, vai jotain muuta.  Peukalot onnistuivat mielestäni oikein hyvin!  (vaikka tuossa kuvassa näyttääkin olevan mukamas reikä...)


Minulla on usempi kallapurkki ulkorappusilla.  Meillä kävi vieras, joka katseli ensin näiden lapasten päättelyä, pääkalloja. Kysyi sitten hetken päästä, minkä nimisiä kukkia minulla on. Nehän ovat kalloja.  Ai kallo?  No ei sentään, vaan yksikössä ihan kalla vaan 😊


Pihalle oli jostain ilmestynyt oranssi pallo. Ehkä aikanaan omien lasten jättämistä kolosista esiin putkahtanut, tai sitten jonkun meidän pihalle heittämä.  Piti heti kokeilla, josko tämä pallo toimisi kuten Stanstan oranssipallo. 

Merri ei nähnyt pallossa mitään ihmeellistä. Pistää miettimään, josko se näki koko palloa, vaikka meinasi siihen kompastua. 


"Kallo" ja pallo. 


Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!


Toivotaan ainakin yhtä isoja pensasmustikoita, kuin tämä pallo! 



Liekö nyt löytynyt jopa pallon omistaja?


Mukavaa viikonloppua ja rentouttavaa kesälomaa lomiaan aloitteleville!

keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

Mökkeilyä eläinten tyyliin

Mökillä alppiruusu täydessä kukassa. 


Merri rohkelikko päätti osoittaa herkemmän puolensa ja alkoi jännittää mokomaa mökkitouhua. Se löysi parhaan paikan heti sisätiloista, sohvan alta. Huomaa jännittynyt ilme mustine pupilleineen. 
Merri oli mökillä viime kesänäkin. Silloinkin vähän jännitti, mutta ei näin paljon. 


Hiljalleen voi tulla pois sohvan alta. Ilme sama. 
Valjaat ja naru on paikallaan ja ulko-ovi auki. Ei kiinnosta. 


Muutenkin jännittää ja sitten Arttukin on vähän yli-innokas leikkeihin kutsuja. 
Tässä on päästy kuin salaa näinkin lähelle. 
Merri kyllä vähän pöllytti välillä Arttua, mutta ilmeisesti ei kynsin, koska Arttu sinnikkäästi yritti uudelleen ja uudelleen. 


Aika reilua Artulta kuitenkin seurailla tilannetta ukona, kun Merri vasta uskaltautuu terassille. 
Nyt ei näy ketään missään. Voit tulla jo!


Viimein uskaltauduttiin ulos. Suunta oli kuitenkin sama melkein koko ajan- kotia kohti! 
Onneksi on kaveri vahtimassa mukana, niin ei käy aika tylsäksi. 
Merri lopulta luovutti. 
Arttu lohdutti: Älä välitä, ei me tänne jäädä asumaan!


Vähän kyllä kiinnostaisi nämä hiirien äänet ja hajut...
Toisaalta muut hajut ja äänet ovat niin erilaisia, kuin kotona, että jännitys ei ota kadotakseen. 

 
Laiturin viereen päädyttiin kantamalla, mutta pitemmälle Merri kulki ihan omasta tahdosta
Mitä kissat edellä, sitä koirat perässä, vai miten se sanonta menikään...


Arttu näytti, että koirakin voi olla neulontakaverina!


Arttuakin välillä väsyttää. Silloin on Merrin aika mennä haistelemaan ja kyselemään, mitä nyt ?  Etkö jaksa enää?


Arttu vartioi kunnioittavan välimatkan päästä Merrin tutkimusmatkoja. 


Asuntovaunussa nukkuminen oli ihan sujuvaa, kunhan ensin ymmärsi, että tuon kopin sisään pitää mennä.  Päivällä piilotellut ja maikaillut tunnit kostautuivat yöaikaan, eikä uni riittänyt koko yöksi. Palvelijoiden iloksi voi vaikka tutkia vaunun sisällä paikkoja aikansa kuluksi. 
Kaikki asuntovaunussa nukkuneet tietävät, miten pienessä tilassa äänet kuuluvat kuin vierestä...

Koti on silti aina paras paikka! Voi rentoutua mielin määrin. 


ARVONTA -muistutus! Voimassa vielä kuun loppuun asti TÄÄLLÄ



maanantai 22. kesäkuuta 2020

Kirahvilapaset

Lapastelu jatkuu.  Ihme kyllä, näiden lapasten nimi on Kirahvit. Toisin kuin aiemmat kissalapaset, jotka olivat Yökyöpelit. Piti oikein näistäkin käydä tarkistamassa, että onko kirahvit, vai kenties Pitkäkaulat. 


Meillä on eteisessä tällainen julistetaulu, joka piti tietysti ottaa rekvisiitaksi. 


Lanka on Venlaa.  Tuo tummempi väri olisi saanut olla kuviointiin nähden hieman tummempaa, että kuvio näkyisi paremmin. 
Lankaa kului 45g, puikoilla nro 2½.  Lapaset ovat aika pientä kokoa, minulle hieman pienet. 
Ohje löytyy Lumi Karmitsan kirjasta Villit vanttuut ja vallattomat villasukat 1. 

Samin mielestä väri on ihan hyvä, ehkä hieman liian kirkas...


Ohjeessa ei ollut silmiä tehty erikseen.  Minun lapasissani silmät selvästi kaipasivat vähän korostusta, joten jälkipistelin ne tummanruskealla langalla. 


Juhannus kului sujuvasti töissä. Lämpöhalvaustakaan ei tullut 😉, maskeista huolimatta.  Ohjeistuksia ei ole vielä höllennetty, tai sitten siitä on unohdettu mainita... 
Eräässä pihassa näin aivan ihanan Kultasadepuun!  Sain luvan käydä sitä vähän kuvailemassa. Aivan upea väri, joka ei kuvassa edes täysin toistu. 


Jos minun pihallani olisi noin iso ja upea puu, kantaisin sen alle tuolit ja pöydän, ja nauttisin päiväkahvin puun katveessa.  
Puun omistajallakin puu sijaitsee aivan ikkunan takana, joten hän voi käydä sitä ihailemassa ihan läheltä.  
Puusta en tiedä muuten mitään, että onko kovin lyhytaikainen kukinta, vai kukkiiko pitkäänkin. Varmaan puutarhaihmisillä olisi tarkempaa faktaa. 


Nyt alkoi sitten minulla juhannusvapaat! Oikein 3 peräkkäin!  Piti heti aloittaa se nurmikon leikkuulla, joka lähti vähän lapasesta. Ajattelin että vähän vaan leikkaan, mutta se on jotenkin koukuttavaa hommaa, että sitä ei "raaski" jättää keskenkään 😂
Tunnin kun vetää leikkurin kanssa pihaa ympäri, niin aika lämmin tulee.  

Hyvää lomaa lomalaisille ja muuten vaan vapaalla olijoille! Mukavia työpäiviä töissä käyville. 
Muistakaa juoda riittävästi!

perjantai 19. kesäkuuta 2020

                                                      HYVÄÄ JUHANNUSTA!!!


                                                                     😺🙋

                                                TOIVOTTAVAT MERRI JA SARTSA