perjantai 3. heinäkuuta 2020

Luettua Korjus Olli: Hamina 1918

Korjus Olli: Hamina 1918
Atena kustannus oy
2008



Erittäin mielenkiintoista luettavaa. Kirja on kirjoitettu Haminan näkökulmasta. Se ei edes ole paikkakuntani, mutta voin kuvitella käänteiden olleen melko samantyyppisiä muuallakin Suomessa. Näitä paikkakuntakohtaisia kirjojakin on varmaan julkaistu monia.  Kirjoittaja on hyödyntänyt monia eri tutkimuksia. Kirja on silti suunnattu kaikenlaisille lukijoille.
  Kiinnostavan aiheesta tekee tarkastelukulma.  Historian kirjoittavat voittajat kuten sanotaan, ja näin on käynyt myös Suomessa. Vahvempi yhteiskuntaluokka, sodan "voittajat" on kirjoittanut tapahtumat omassa valossaan, leimaten punaisen puolen terroristeiksi ja tarpeettomiksi ihmisiksi, joille rangaistuksen piti olla kova. 
  Terrorismia olikin selkeästi molemmin puolin, mutta epäsuhta oli silti toiseen suuntaan melkoinen.  Kirjoittaja kuvaa tapahtumia molemmilta puolilta, nostaen esiin syitä tapahtumille.  Sota käynnistyi valtavan epäsuhdan aiheuttamana, vähempiosaisen puolen ollessa jo kertakaikkiaan oikeudenmukaisuuden ulkopuolella.  Mukaan mahtuu toki aina sotaan kiihottajia ja herkästi syttyviä henkilöitä.  
  Kumpikin puoli valmistautui yhteenottoon jo paljon ennen sen alkamista, kukin tavallaan.  Suomalaisia jääkäreitä lähetettiin Saksaan koulutettaviksi, punaiset saivat aseita ja apua mm. venäläisiltä, jotka tosin vaikuttivat molemmin puolinkin. Saksalaisilla oli omat intressinsä kouluttaa suomalaisia, avuksi omille pyrkimyksilleen. 
  Monet päätökset ja teot olivat samalla arvopohjalla tehtyjä, vaikka niitä ei näin myöhemmin ymmärrettykään. Punaiset saivat osakseen ankaran tuomion.  Heillä ei ollut oikeuttakaan pyytää itselleen parempaa kohtelua, ruokaa, osallisuutta yhteiskunnassa. 
Kirjoittaja käy läpi yksittäisiä tapahtumia ja niihin johtaneita syitä, luettelee nimillä ihmisiä, jotka osallistuivat eri tapahtumiin. En tiennyt, että edesmenneellä presidentillämmekin oli oma osuutensa sodassa, jääkärinä ja teloittajana. 
Voi vain kuvitella, miten sota jätti jälkensä perheisiin ja kokonaisiin sukuihin.  Hämmentävää on myös se, miten kansa pystyi yhdistymään myöhemmin isompaa vihollista vastaan omien sotavuosiensa jälkeen. 
Aihe on alkanut avautumaan vasta vuosikymmenten jälkeen. 
  Suosittelen tätä, tai jotain muuta vastaavaa kirjaa luettavaksi oman kansamme historiasta. 

keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

Arvonnan voittaja

Arvontaan osallistui 22 henkilöä, joista arvontakone  päätti voittajaksi selvinneen Pepsin ja Maxin Tassulinna -blogista!  Onnea!  



Parhaita asioita kesässä todettiin olevan 
 
Lämpö ja iloiset ihmiset.
Lämpö ja kukkivat kukat.
Kukat ja kasvimaa.
Aurinko ja lämpö.
Aurinko, lämpö, hymyt ja lempeät illat.
Pihan ja puutarha hoito, kasvit.
Lämpö.
Aurinko ja luonnonmarjat, oleilu ja kesästä nauttiminen.
Lämpö
Valo, lämpö, ulkona oleilu, lintujen puuhat, rantakivellä istuminen, tuoksut, maut...
Lämpö, valo, marjat.
Lämpö, uiminen, mökkeily, matkailu, grillailu, huvipuistot.
Lämpö.
Aurinko ja valoisat yöt.
Valo, lämpö, ei ole liukasta. 
Luonnon vehreys, valoisuus, lämpö, vapauden tunne.
Aurinko, perhe, uiminen,  jäätelön syöminen, mökkeily. 
Mansikat.
Loma, aurinko, perhe, puutarha.
Vihreys.
Uiminen, mökkeily, 
Valo, puutarha.

Pahimpia asioita kesässä, tai ei ainakaan niin mukavia

Käärmeet.
Liiallinen helle x 4
Hyttyset x 7
Hyttysallergia.
Ötökät x 4
Kesä kuluu liian nopeasti x 4
Kylmä ja sateinen kesä.
Punkit x 2

Monen mielestä lämpö oli hieno juttu kesässä, mutta huonoksikin se mainittiin muutamia kertoja. Hyttysistä ja ötököistä ei kukaan osannut sanoa mitään hyvää, joskin kasvit, puutarhan hoito ja vihreys yleensä olivat mieleen. 
Mieleisinä piditte yhdessäoloa ystävien  ja perheen kanssa, mökkeilyä ja vain oleskelua. 
Marjastus ja lingubongauskin on hyviä harrastuksia suomalaisille.
Mikä parasta, kesällä ei myöskään ole liukasta! 😁, jos ei nyt sitten tule kovia sateita ja niljakkeisia kulkuväyliä.. 

talviturkin heittäneitä 
EI 18
KYLLÄ 4

Tässä on aika yllättävä suhde! Tosin osa näistä EI -äänistä on saattanut muuttaa mielensä kommentoinnin jälkeen ja käydä kuitenkin heittämässä talviturkin 💦 Silti täällä tuhansien järvien maassa aika harva näyttää käyttävän  Ahdin elementtiä hyväkseen.  Huomioikaa, että uimista pidettiin kuitenkin kesän hyänä asiana 😊

Merrin kanssa saadaan iloita myös kahdesta uudesta lukijasta, Jasmin  (Valokuvaajan silmin)  ja 
Kati K  (Lasituvan miniatyyrit)  
Tervetuloa 😻😊

Sain myös nimettömän neuvon muokata blogin ulkoasua luettavampaan muotoon. Yritin toteuttaa ehdotusta, mutta nyt en tiedä oliko hyvä vai huono?  Joka tapauksessa teki itsellekin hyvää raikastaa ulkoasua hieman erinäköiseksi. Joten kiitos vinkistä 😉

sunnuntai 28. kesäkuuta 2020

Mökkikuvat (ilman mökin kuvia)


Mökillä on tullut ajankuluksi tehtyä kaikenlaisia käsitöitä. Osa töistä on viety muuten vaan mökille esille.  Aina on jotain näpertämistä tekeillä. 
Vasemmalla ylhäällä vanhoista ruokakorteista tehty nk. laatikko. Reunat on rei´itetty ja virkattu (vai ommeltu?) yhteen. Ne ovat melko tukevia ja niissä voi oikeasti säilyttää pientä tavaraa. 
Keskellä pöllö...
Oikealla limsapullon päälle virkattu kissa. Se on täytetty pienillä kivillä. Häntä on tooooodella pitkä. 
Vasemmalla alhaalla virkattu leivos. 
Keskellä yksi useista pannunalusista, jotka on tehty virkkaamalla pullonkorkkien päälle ja kiinnittämällä korkit toisiinsa. Näistä voi helposti sommitella haluamansa värisen  ja muotoisen alusen. 
Oikealla paikkakunnan henkeen virkattu kalliomaalaus -patalappu. Molemmin puolin eri kuviot, vaikka tässä näkyykin vain toinen puoli.

Aiemmat olivat minun tekemiäni ja alla äipän tekemiä juttuja. 
Vasemmalla isoäidin neliöistä virkattu päiväpeitto. 
Sen vieressä pitkistä pötköistä virkattu jämälankapeitto. 
Äippä harrastaa myös maalaamista. Tässä talvinen maisema. Minun mielestä tosi hieno! 
Vasemmalla alhaalla pussukka muovipusseille. Ylhäältä ja alhaalta auki. 
Sen vieressä perinteinen sipulipussi. 
Oikealla leivosmainen neulatyyny. 


Nämä komistukset ovat minun kouluaikaisia käsitöitäni. 😋
Ylätaulussa opeteltiin ketjupistoja. Kuvion sai muistaakseni sommitella itse. 
Olisiko ollut kolmannella luokalla vietettiin puoli vuotta puukäsitöissä. Se ei ollut loppujen lopuksi minun hommaani ollenkaan. Muistan, että tätä laudanpalaa höylättiin ensin siistimmäksi. Minä höyläsin sen melkein puhki...  Maali taitaa olla emalointimaalia, jos en väärin muista. 


Mökiltä löytyy myös aikamoinen kirjasto 😁
On käsityökirjoja laidasta laitaan, käsityölehtiä..
Löytyy myös vanhoja kirjoja. Noista pistää silmään tuo Lintukansan poika ja Tarzan. Mietin, että pitäisikö ne lukea uudelleen. 

Lankojakin löytyy, mitä kummallisempia. Osa on raahattu kotoa jämälankamielessä, osa on hävityksen alta pelastettuja, joissa, on muutama aloitettukin sukantekele. 
Joukossa on muutama ihan omituinen lanka, kuten tuolla alaoikealla. Ei ole mitään käsitystä, mitä tuollaisistakaan tekisi. 


Mökiltä löytyy myös omanlaisiaan esineitä asukkaidensa historiasta. 
Vasemmalla Lapista tuotu pannumyssy. Kävimme useamman kerran Lapissa ajelemassa, kun olin lapsi. Minulla oli neljäntuulen hattukin. Muistan pitäneeni sitä aika paljon.  Poronsarvetkin on tuotu näiltä matkoilta.  Nyttemmin saavat toimia hattutelineenä. Onkohan virsutkin ostettu Lapinreisulta. 
Alinna vanha peili, ilmeisesti parranajossa aikoinaan käytetty. 
Oikealla mökille sopiva, sähkötön, käsilihaksia kasvattava (tai jännetuppitulehdusta aiheuttava) vatkain. 



Omaan silmään kaikki näyttää tavalliselta, kun on tottunut näitä katselemaan. Vieras voisi jotain näistä ihmetellä. 
Te olette nyt olleet noita vieraita, kuvankatselun muodossa. 

Vielä muutamia lämpimiä päiviä luvattu, joten nautitaan niistä, töissä tai lomalla. Toivottavasti loppukesä ei sitten sada sitä vettä, kun on se kesälomakin vielä jossain vaiheessa tulossa....

ARVONTA vielä muutaman päivän voimassa.

perjantai 26. kesäkuuta 2020

Häitä odotellessa

Mitäs tässä helteillä muuta, kuin lapasia!   Innoittajana edelleen Lumi Karmitsa.  Tämä kirja on numero 2. Kyseinen malli näyttää olevan ihan kansikuvanakin. Minulla on vähän eri värisävyt. 


Häitä on odotellut tämä pariskunta jo aika kauan näköjään 😁

Oli oikea valinta ottaa aiempien lapasten sijaan hieman paksumpi lanka käyttöön, niin sain oman käden kokoiset lapaset. Tässä on käytetty Nallea kolmosen puikoilla. Lisäsin resoriin muutaman kerroksen, kun aiemmissa lapasissa oli niin lyhyt varsi. Nämä olivat kuitenkin hieman toisenmuotoiset varrestaan muutenkin. Painoa lapasille kertyi 60grammaa. En ole aivan varma, onko tuo punainen Nallea, vai jotain muuta.  Peukalot onnistuivat mielestäni oikein hyvin!  (vaikka tuossa kuvassa näyttääkin olevan mukamas reikä...)


Minulla on usempi kallapurkki ulkorappusilla.  Meillä kävi vieras, joka katseli ensin näiden lapasten päättelyä, pääkalloja. Kysyi sitten hetken päästä, minkä nimisiä kukkia minulla on. Nehän ovat kalloja.  Ai kallo?  No ei sentään, vaan yksikössä ihan kalla vaan 😊


Pihalle oli jostain ilmestynyt oranssi pallo. Ehkä aikanaan omien lasten jättämistä kolosista esiin putkahtanut, tai sitten jonkun meidän pihalle heittämä.  Piti heti kokeilla, josko tämä pallo toimisi kuten Stanstan oranssipallo. 

Merri ei nähnyt pallossa mitään ihmeellistä. Pistää miettimään, josko se näki koko palloa, vaikka meinasi siihen kompastua. 


"Kallo" ja pallo. 


Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!


Toivotaan ainakin yhtä isoja pensasmustikoita, kuin tämä pallo! 



Liekö nyt löytynyt jopa pallon omistaja?


Mukavaa viikonloppua ja rentouttavaa kesälomaa lomiaan aloitteleville!

keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

Mökkeilyä eläinten tyyliin

Mökillä alppiruusu täydessä kukassa. 


Merri rohkelikko päätti osoittaa herkemmän puolensa ja alkoi jännittää mokomaa mökkitouhua. Se löysi parhaan paikan heti sisätiloista, sohvan alta. Huomaa jännittynyt ilme mustine pupilleineen. 
Merri oli mökillä viime kesänäkin. Silloinkin vähän jännitti, mutta ei näin paljon. 


Hiljalleen voi tulla pois sohvan alta. Ilme sama. 
Valjaat ja naru on paikallaan ja ulko-ovi auki. Ei kiinnosta. 


Muutenkin jännittää ja sitten Arttukin on vähän yli-innokas leikkeihin kutsuja. 
Tässä on päästy kuin salaa näinkin lähelle. 
Merri kyllä vähän pöllytti välillä Arttua, mutta ilmeisesti ei kynsin, koska Arttu sinnikkäästi yritti uudelleen ja uudelleen. 


Aika reilua Artulta kuitenkin seurailla tilannetta ukona, kun Merri vasta uskaltautuu terassille. 
Nyt ei näy ketään missään. Voit tulla jo!


Viimein uskaltauduttiin ulos. Suunta oli kuitenkin sama melkein koko ajan- kotia kohti! 
Onneksi on kaveri vahtimassa mukana, niin ei käy aika tylsäksi. 
Merri lopulta luovutti. 
Arttu lohdutti: Älä välitä, ei me tänne jäädä asumaan!


Vähän kyllä kiinnostaisi nämä hiirien äänet ja hajut...
Toisaalta muut hajut ja äänet ovat niin erilaisia, kuin kotona, että jännitys ei ota kadotakseen. 

 
Laiturin viereen päädyttiin kantamalla, mutta pitemmälle Merri kulki ihan omasta tahdosta
Mitä kissat edellä, sitä koirat perässä, vai miten se sanonta menikään...


Arttu näytti, että koirakin voi olla neulontakaverina!


Arttuakin välillä väsyttää. Silloin on Merrin aika mennä haistelemaan ja kyselemään, mitä nyt ?  Etkö jaksa enää?


Arttu vartioi kunnioittavan välimatkan päästä Merrin tutkimusmatkoja. 


Asuntovaunussa nukkuminen oli ihan sujuvaa, kunhan ensin ymmärsi, että tuon kopin sisään pitää mennä.  Päivällä piilotellut ja maikaillut tunnit kostautuivat yöaikaan, eikä uni riittänyt koko yöksi. Palvelijoiden iloksi voi vaikka tutkia vaunun sisällä paikkoja aikansa kuluksi. 
Kaikki asuntovaunussa nukkuneet tietävät, miten pienessä tilassa äänet kuuluvat kuin vierestä...

Koti on silti aina paras paikka! Voi rentoutua mielin määrin. 


ARVONTA -muistutus! Voimassa vielä kuun loppuun asti TÄÄLLÄ



maanantai 22. kesäkuuta 2020

Kirahvilapaset

Lapastelu jatkuu.  Ihme kyllä, näiden lapasten nimi on Kirahvit. Toisin kuin aiemmat kissalapaset, jotka olivat Yökyöpelit. Piti oikein näistäkin käydä tarkistamassa, että onko kirahvit, vai kenties Pitkäkaulat. 


Meillä on eteisessä tällainen julistetaulu, joka piti tietysti ottaa rekvisiitaksi. 


Lanka on Venlaa.  Tuo tummempi väri olisi saanut olla kuviointiin nähden hieman tummempaa, että kuvio näkyisi paremmin. 
Lankaa kului 45g, puikoilla nro 2½.  Lapaset ovat aika pientä kokoa, minulle hieman pienet. 
Ohje löytyy Lumi Karmitsan kirjasta Villit vanttuut ja vallattomat villasukat 1. 

Samin mielestä väri on ihan hyvä, ehkä hieman liian kirkas...


Ohjeessa ei ollut silmiä tehty erikseen.  Minun lapasissani silmät selvästi kaipasivat vähän korostusta, joten jälkipistelin ne tummanruskealla langalla. 


Juhannus kului sujuvasti töissä. Lämpöhalvaustakaan ei tullut 😉, maskeista huolimatta.  Ohjeistuksia ei ole vielä höllennetty, tai sitten siitä on unohdettu mainita... 
Eräässä pihassa näin aivan ihanan Kultasadepuun!  Sain luvan käydä sitä vähän kuvailemassa. Aivan upea väri, joka ei kuvassa edes täysin toistu. 


Jos minun pihallani olisi noin iso ja upea puu, kantaisin sen alle tuolit ja pöydän, ja nauttisin päiväkahvin puun katveessa.  
Puun omistajallakin puu sijaitsee aivan ikkunan takana, joten hän voi käydä sitä ihailemassa ihan läheltä.  
Puusta en tiedä muuten mitään, että onko kovin lyhytaikainen kukinta, vai kukkiiko pitkäänkin. Varmaan puutarhaihmisillä olisi tarkempaa faktaa. 


Nyt alkoi sitten minulla juhannusvapaat! Oikein 3 peräkkäin!  Piti heti aloittaa se nurmikon leikkuulla, joka lähti vähän lapasesta. Ajattelin että vähän vaan leikkaan, mutta se on jotenkin koukuttavaa hommaa, että sitä ei "raaski" jättää keskenkään 😂
Tunnin kun vetää leikkurin kanssa pihaa ympäri, niin aika lämmin tulee.  

Hyvää lomaa lomalaisille ja muuten vaan vapaalla olijoille! Mukavia työpäiviä töissä käyville. 
Muistakaa juoda riittävästi!

perjantai 19. kesäkuuta 2020

                                                      HYVÄÄ JUHANNUSTA!!!


                                                                     😺🙋

                                                TOIVOTTAVAT MERRI JA SARTSA 


keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

Syreeni ja muita kukkia

Raitasukkaa taas ilmestynyt. 


Nilkkasukat koossa 39-40. Lanka Nallea valkoisena ja syreeni -värinä. Langankulutus 65 g. Puikot kokoa 3. Silmukoita 14/puikko alusta loppuun. 
Mikä mahtavinta! Sain raidat menemään symmetrisesti! (Stanstalle terveisiä 😉)
Aluksi ajattelin, että teen mitä sattuu, mutta heti toisessa raidassa kävi ilmi, että raidoista tuleekin ihan eriväriset. Viimeistään siinä vaiheessa syntyi päätös kohdentaa raidat. 

Mainitsin aiemmin, että laitan useamman värin sukissa puikon vaihtumiskohdan aina tuohon nk.1 ja 2 puikon väliin, eli jää tuohon sukan sivuun, kun en halua sukan alle painamaan. 
Alemmassa sukassa näkyy, miltä näyttää näin neulottuna. Ei siihen mitään ihmeempää jää näkyville.  Raitasukissa ehkä näkyy paremmin, kuin jossain muunlaisissa kuviosukissa. 

Oikea syreenit alkavat jo  olla lakastumaan päin. 


Mikäs kukka se täällä kukkii?? Onko se mirrinpäätuija? 


Sam pääsi kokeilemaan ulkoilua Merriltä lainatuissa valjaissa. Merrillä on vanhat ja löysät lempivaljaansa, Sam sai uudemman ja hieman tiukemman. 
Samia vähän pelotti ulkoilu, mutta se kokosi silti itsensä aika hyvin ja tutkaili pihapiiriä. 
Merri oli innoissaan, kun sai seuraa. 


Täältä puun takaa näkyy jänniä juttuja!



Juksasin! Sehän onkin Merri! 


Maiakin pääsi kokeilemaan ulkoilua. Se näyttää siltä, että ottaa homman ihan tosissaan 😅
Maiaa ei jännittänyt yhtään. Se kulki juuri sinne minne halusikin, muusta viis. Maian motto taitaakin olla, että keskitytään yhteen asiaan kerrallaan. 


Hellettä piisaa, tosin ukkonenkin jytisi eilen. Vettäkin saatiin onneksi. Juhannus tulossa ja metsäpalovaara.  
Minulla ei ole mitään vaaraa  liiallisesta juhlinnasta. Siitä on työnantaja pitänyt hyvin huolta 😁
Minun juhannusvapaani onkin "ihan oikean" vanhanajan juhannuksen aikaan. Eihän ne juhannustaiatkaan varmaan toimi, jos ne tehdään etuajassa. 

Leppoisaa juhannusta kaikille, vietätte sitä sitten missä tahansa 😍

maanantai 15. kesäkuuta 2020

Arvonta

Osallistu arvontaan, mikäli haluat tämän palkinnon itsellesi 😸

Osallistumisaikaa on koko tämä kuukausi. 

Voit osallistua kommentoimalla: 
Mikä on parasta kesässä?
Mikä on pahinta kesässä?
Onko talviturkki jo heitetty?


Osallistua voi kuka vaan! 

Jos kuitenkin Merrin ja minun tavalliset jutut kiinnostavat, niin ilahdumme, jos saamme Sinusta myös lukijan 😻😍
Lukijaksi voi liittyä sivun oikeasta reunasta, kohdasta Lukijat. 
Olemme myös Instagramissa silmukkasoikoon
Facebookissa juttulinkkien lisäksi  videoita. Sielläkin nimellä Silmukkasoikoon. 
Meidät löytää myös Blogilistalta. 

Onnea arvontaan! 

lauantai 13. kesäkuuta 2020

Yökyöpelit

Sukkabuumi on vaihtunut välillä lapasiin.  Ilmojen mukaan tietysti valittava, mitä tekee 😁😎

Lumi Karmitsan malli kirjasta Villit vanttuut & vallattomat villasukat 2. 
Yökyöpelilapaset.  Hämmästelen tuota nimeä, kun näen sen oikeastaan vasta "ensimmäisen kerran" 😂 Olen koko ajan ollut tekevinäni Kissalapasia.  No hyvä, että tuli edes tässä vaiheessa oikeakin nimi esille! 



Laitan nyt tähän väliin näitä oikeita kissoja, niin voitte zoomailla, onko lapasissa näköä vai ei 😍

SAM on luonteeltaan ikuinen pikkukissa. Siro ja hellyydenkipeä.  Se maukuu usein halutessaan huomiota.  Se tulee mielellään viereen, kun joku neuloo. 
Sam on vähän arka ja säikähtää pieniäkin ääniä helposti.  
Merri -enon kanssa painit käyvät hyvin yksiin. Koko on ulkonäöllisesti aika samaa luokkaa karvojen takia, mutta Sam on huomattavasti kevyempi. Silti se ei epäröi ottaa kunnon painimatsia kun siihen on tilaisuus. 
Sam rakastaa Merrin kalalelun kanssa leikkimistä. 


Lapaset on tehty Venla -langalla, puikoilla 2½.  Kulutus 45g. Ne ovat aika pientä kokoa, esim. minun käteen vähän lyhyet. Mietin, jos tekisi Nalle -vahvuudella, olisiko sitten isommat, vai tulisiko leveys sitten jo liialliseksi. Se selviäisi vain kokeilemalla. 
Olin aivan varma, että minulla on vielä pieni nöttönen vanhaa Valo Ville - lankaa silmiin, mutta en vaan löytänyt. Tässä on ihan tavallista keltaista.  Se tuo mustavalkoisuuteen ihan uutta ilmettä. 


MAIA  on suloinen tyttökissa. Sen lempiasioihin kuuluu makailu eri paikoissa. 
Sen kuulo ja hajuaisti ovat kuitenkin vertaansa vailla. Se kuulee heti, jos jossain avataan ovi, minne ei yleensä saa mennä, silloin se on heti mukana.  Uteliaisuus on sen luonteessa. 
Minkäänlaiset herkut eivät jää siltä huomiotta. Se haistaa ne vaikka tavaroiden alta. 
Sen valheellinen laiskuus on hämäävää, sillä halutessaan se kiihtyy nopeasti hurjaan vauhtiin.  Kiinnitetään huomio sanaan "halutessaan". 
Maiakin tulee Merrin kanssa loistavasti toimeen, mutta  Samin kanssa ne ovat hyvinkin läheisiä, koska asuvat samassa kodissa. 
Maia rakastaa Merrin huopapallon perässä juoksemista. Siitä ei kukaan muu kissa olekaan tykännyt. 


Lapasissa on molempiin käsiin oma ohjeensa. Kirjasta löytyy ohje myös Yökyöpeli -sukkiin. 


MERRI on tyynytunnelissaan. Sekään ei voi vastustaa neulepuikkojen rapinaa.  Sen lempileluja ovat myös lentävä kala ja laserlamppu, jolle se jaksaa aina käkättää. 
Merri tykkää olla ihmisten lähellä, mutta ei läheskään aina tule syliin. Etenkään kaverikissojen läsnäollessa se ei kehtaa näyttää, miten mukavaa siitä on, kun silitellään. 
Painimatsi Samin kanssa on aina paikallaan. 
Merrin intohimo on ulkoilu. Se ilmoittaa selvästi heti aamupalan jälkeen, että valjaat päälle ja pihalle. Se ei näe mitään ongelmaa palvelijoiden kukkapenkkien vääntämisessä... 
Merri rakastaa piiloleikkejä ja nurkan takaa kurkkimista.  Maton alle piiloutuminen on myös mukavaa, jos joku möyhentää päältä päin. 
Merri tulee kaikkien kavereidensa kanssa juttuun. 




Ulkona on suorastaan helle 😎

Mitä sinä neulot?

torstai 11. kesäkuuta 2020

Pieni kukkapallo

Kun on tehtävä jotain, niin on tehtävä jotain. Niin se vain on. Tarvikkeet esiin ja tekemään. 


Nämä osaset ovat varttuneet pitkään vuoroaan tulla löydetyiksi kaapistani. 
Muovinen, avattava pallo. Kukkia ja lintuja, sekä tuo pallo, jolle en tiedäkään nimeä...ehkä sellainen pallo, johon voi kukkiakin pistellä. Sitähän tässäkin nyt tehtiin 😂


Cocktailtikkuja pystyyn paloon ja niihin kiinni kukkia.  Huom! Ei kuumaliimaa 😂


Linnut ovat aina kiinnostavia!


Kiinnitin kaksi lintua pallon päälle istuskelemaan.  Tämä taitaa päätyä lasivitriinikaappiin ulos. Täytyy varmaan laittaa siitä joskus taas kuvia, tai te luulette, että meillä on ihan oikeasti vitriini pihalla. 


Kukkia on pihalla ihan luomunakin. 
Alppiruusu alkoi kukkimaan. Toinen on ihan hiljaa, eikä näytä mitään merkkiä kukkimisesta.  Tämä on paljon terhakampi. 

Ja siellä "sankari" itse teossa! Kukkapenkkien täystuho! Kasvattajan painajainen! 
Täytyy sanoa, että pihalla on välillä bongattu ihan vieras irtokissakin, häntä pystyssä minun kukkapenkissä. Toisin sanoen Merriä ei voi kaikesta syyttää...
Tässä on nyt täytynyt tehdä valintaa, että kissa vai kukat. Kissa vetää pitemmän korren. 



Arovuokot ovat sitkeitä kukkia. Joku nimeltämainitsematon on käynyt potkimassa ne penkin yläosasta tuonne alaosaan. 


Unohdin laittaa mökkijuttuun kuvan tuosta mustikkatilanteesta. Raakileitakin on jo seassa. 



Aurinko paistaa nyt täydeltä terältä  kesälomalaisten ja muidenkin iloksi. Näillä lämmöillä mustikat ja mansikatkin kypsyvät nopeasti.  
  Ihanaa kesäpäivää Sinulle!