Taikasilmät

 Näitä sukkia on tehty pitkään ja hartaasti!  Syynä taitaa olla neulojan muut hommat, kesä ja malttamattomuus istahtaa neulomaan.  Ensin neuloin sukat mallikuvion mukaan ja sitten tein päälipistelyt vihreällä, valkoisella ja keltaisella (joka oli ihan turhaa, kun se ei erotu ollenkaan tuolta perusväristä). 

Lumi Karmitsan Taikakettusukat, lyhyempi malli. Nimen taika piilee ohjeen mukaan silmissä ja niinhän se taitaa olla. Silmät vievät huomion.  

Ohje löytyy kirjasta Villit vanttuut ja vallattomat villasukat 3. 

Lankana käytin Nallea, puikot kokoa 3. Sukille tuli painoa 110grammaa ja sopivat jalkaan kokoa 38. 

Molemmin puolin on sama kuviointi, vaikka kantapää katkaiseekin sen takana. 

Uudet neuleet on laitettu alulle, kokeiluluonteisesti.  Frodo tykkäsi olla mukana aloittamistilanteessa. 

Kuumuus on saanut kummassakin kissassa vireille aikamoisen karvanlähdön.  Usein toistuva kampaaminen pitää talon sisäisen karvakaaoksen hieman aisoissa.  Merrillä on etenkin niin paksu alusvilla. Sen turkki on sileää ja pehmeää, kun taas Frodolla on hieman karkeampaa. 

Yhtenä iltana laitoin ilmalämpöpumpun päälle, kun oli niin hirveän kuuma. Voi sitä hämmennystä, kun kissat juoksivat ulkoa sisään ja olikin viileämpää 😄 Etenkin Frodo äimisteli selvästi tilannetta.   

Pumppua on käytetty toistaiseksi aika vähän.  Kaihtimet ovat kiinni ja iltaisin ikkunat auki, kun ilma on ehtinyt viilentyä.  

Uusi käsityö on valmistunut myös mieheni käsistä.  Aihiosta upeudeksi valmistunut Chrysler Newport 2d HT, vuodelta 1969, on  puhjennut uudelleen loistoonsa.  Auto on käsitelty sisältä ja ulkoa täysin uudelleen.   Mies on tehnyt kaiken pääosin itse, mutta esim. penkkien päällystämisessä ja katon nahkaosan kiinnittämisessä hän on käyttänyt apukäsiä. Äskettäin auto  läpäisi myös katsastuksen. 

Tähän se yksi roisto heitti silloin äitienpäiväyönä kiven juuri maalatun pellin päälle. Voitte kuvitella harmin määrän. (Se toinen, tallin pihalla ollut auto meni lopulta vakuutusyhtiön lunastukseen kaikkien vaurioidensa takia). 

Montako autoa näet kuvassa?? 

Minä justiinsa huomasin, että meikäläisen "työauto" kuvastuu kiillotetusta pellistä 😅

Juhannus meni kokonaan töissä.  Lauantaina käväisin töiden jälkeen mökillä saunomassa ja uimassa.  Kaupungilla oli tosi rauhallista ajella, kun kaikki olivat mökeillään tai  muuten vaan viettämässä juhannusta omissa oloissaan. 

Kävin hoitamassa Mallaa ja Mikoa päivittäin.  Ne olivat aika hissukseen, kun ei kotona ollut sitä tavanomaista hyörinää.  Tulivat kuitenkin katsomaan, kuka sieltä oikein tulee. Kummankin pää näkyi jo  ikkunassa, kun olin vasta tulossa 😃 Tämä kissamummo vei hännäkkäille vähän tuliaisiakin, joista sisarukset nuolivat tyylikkäästi vain soosit ja jättivät sattumat. 

Yläkuvassa Malla ja alakuvassa Miko. 

Juhannus on nyt vietetty, kukin tavallaan, ja päästään keskikesän tunnelmiin.  Minullakin kesäloma lähestyy hiljalleen.  

Käsitöiden- tai muiden mieluisien asioiden täyteisiä päiviä teille kaikille!  

Luonto heräilee

 Viherpiipertäjä -sukat, tai Green Day -sukat, tai Luonto -sukat, tai muuten vaan väriterapiaa ja jämälankojen käyttöä. 

Mitkään oikeat mallit eivät ole huvittaneet, joten olen pysytellyt näissä raidallisissa, joiden tekemisessä ei tarvitse ajatella  yhtään mitään. Lisäksi valmistumisen voi todeta lähenevän selkeästi raita raidalta. 

Nämä sukat ovat hieman pienemmät, kuin aiemmat.  Täsmälleen omaan jalkaani mukautuvat. Aloitus 16s, vaihtuen 13 silmukkaan nilkkaa kohti ja terässä 13/12.  Lanka edelleen 7 veljestä, puikot kokoa 3½. Langankulutus 190g.

Frodo on tullut lähinnä poseeraamaan. Tarkastus ei oikein innosta. 

Itse asiassa se on sitä mieltä, että se ei halua hoitaa velvollisuuksia enää ollenkaan! Pelkkiä huveja vain!  

Levitähän mamma se kangas taas lattialle, niin otan syöksyjä!  Tämä sukkahomma ei ole minun makuuni... 

Kevät on ilmeisesti nyt saapunut, koska ajoon ovat tallista kömpineet jälleen kesäautot! 

Miehen talviset "käsityöt", eli kunnostettu  ja maalattu Dodge Monaco vuosimallia 1968. Edellisen kerran katsastettu 13 vuotta sitten, eli aika kauan on seisonut tyhjän panttina ennen kunnostusta. Vuosikertakin on jo kunnioitettavissa lukemissa. 

Lumivallit vajoavat hitaasti auringonpaisteisina päivinä. Tiet ovat lenkkeilyä ajatellen jo hieman sulaneet, mutta liukkaitakin paikkoja löytyy runsaasti.  Arttu lenkitti minua eilen niin, että sillä jäi vatsanalunen ja tassut aivan mustiksi. Kotona sitä odotti pesu. Mielellään se näytti lämpimässä vesisuihkussa seisoskelevan. 

Lisään tähän vielä äsken ottamani kuvan, jossa krookukset nostavat jo päitään seinän vierustalla, vaikka lunta on vielä "metritolkulla"!

Lämpimiä ajatuksia päivääsi!  

Kiitän myös kaikista mukavista kommenteista, joita olen teiltä saanut! 💖 On mukava tietää, että ei pulise täällä ihan yksinään 😊

Korona tuli puun takaa!

Useiden hylättyjen pyyntöjen jälkeen päädyin omaksikin yllätyksekseni virkkaamaan koronapalloja.  Ajattelin sittenkin yllättää pyytäjän. 

Langaksi etsin jotain, jolla ei muissa käsitöissä ole mitään virkaa. Löytyi Soft -lankaa, josta virkkasin kolmosen koukulla ja pylväillä pallot. Täytteeksi laitoin vanua. 

Jokainen sarvi on virkattu erikseen kahden kerroksen nousevina  pylväinä, 3/kerros.  Jokaiseen sarveen ompelin punaisella langalla päät.  

Langankulutusta 40grammaa. 

Kaksi palloa, virkatulla ketjusilmukkanarulla kiinni toisissaan.  Epämääräisiä pinnoiltaan, kuten viruskin. 

Sieltä löysivät uudet "karvanopat" paikkansa.  

Virukset ovat aina minimaalisen kokoisia, kuten kuvassa näkyy... 

Nämä eivät kuitenkaan taatusti mene hengitysteitse kenenkään elimistöä sairastuttamaan. Kosketustartunnasta en sitten tiedä..

Toivottavasti tämä kaveri ei ole saanut valmistusvaiheessa tartuntaa, pienistä mikrohiukkasista. Näyttää näin vetämättömälle...

Täytyy varmaan laittaa sille maski, että ei tartuta meitä muita!

Suomen covid -19 -tilanne on seuraavanlainen

testein todetut sairastuneet 6228

kuolemat, joihin korona liittynyt 293

uusia tartuntoja eilen 83

parantuneita ainakin 5000

testein todetut maailmalla 4,3 miljoonaa

kuolleet yli 290 000

Nämä tiedot THL :n sivuilta

Oma olo viruksen suhteen on ristiriitainen. Töissä käytämme maskia ja hanskoja jokaisen asiakkaan luona. Jatkuva suojautuminen tuo mielikuvan jatkuvan suojautumisen tarpeesta kaikkialla. 

Lomalla oli todella outoa, kun tuli vähän enemmän liikuttua esim. kaupoilla. Ihmisiä oli paljon liikkeellä. Osa käytti käsidesiä, osa ei.  Kaupat, ruuan ulosmyynti, yms. jatkuu "normaalisti".  Missä siis virus? Onko pelko suurempi, kuin tartuntavaara, vai onko ihmisistä tullut välinpitämättömämpiä viruksen suhteen? Aluksi tuli katsottua uutisia tiheään, nyt ei juuri koskaan. Monelle on ehkä käynyt samoin? 

Paluu loman jälkeen töihin ja maskeihin muutti jälleen käsitystä korona -tilanteesta.  Silti en tiedä henkilökohtaisesti, enkä edes huhupuhein todistetusti, ketään tuntemaani sairastunutta.  Tällä alueella sairastuneita on hyvin vähän.  Pahin tilanne olisi se, että joku työyhteisössä sairastuisi ja se johtaisi asiakasaltistuksiin, useisiin karanteeneihin ja akuuttiin työvoimapulaan.  

Tällä hetkellä tilanne on rauhallinen.  Suomessa sairastuneisuus on niin hillittyä, että tilanne jatkuu varmaan vielä pitkään? Sairastuneita ainakin tulee päivittäin jossain päin maata. Jokaisen kohdalla on mahdollisuus levittää sairaus laajallekin ihmismäärälle, riippuen liikkuvuudesta.

Elämä jatkuu tämän asian kanssa odottavassa ja epäilevässä ilmapiirissä. 

Siihen asti eletään pelotta ja rauhallisin mielin, noudattaen hallituksen ja THL:n antamia ohjeita. 

Turvallista päivän jatkoa kaikille!

Happimyrkytystä hankkimassa

Meilläkin on alettu karhunmetsästykseen, kuten niin monessa muussakin talossa ja ikkunassa. Tämä nalle on aika harvinainen näin Suomen oloissa, koala.  Merri on vähän epätietoinen, miksi sen tähystelypaikka on varattu...

Luin tästä nallejutusta ensin Johannan Omamaamansikka blogista. Silloin se oli vielä ihan vieras.  Heti sen jälkeen alkoi sosiaalisessa mediassa näkyä samanlaisia juttuja, sekä kuvia nalleista ikkunoissa.
Tarkoitus on siis näin karanteeniaikana tuottaa iloa lapsille, jotka ulkoilevat esim. vanhempiensa kanssa.  He voivat bongailla nalleja ikkunoista.  Enempää en ala asian tiimoilta tarkentamaan, kun en aihetta tunne.

En ole lukenut tuota kirjaa, josta idea on alkunsa saanut.  Ilmeisesti on kyse kirjasta We`re going on a bear hunt, Michael Rosen? En löydä tietoa, onko se suomennettu.  Tätä etsiessäni tuli vastaan vain kirjoja, joissa oikeasti oli kyse oikeiden karhujen metsästämisestä....että näin meillä Suomessa!  😂

Sain itseni kammettua ulos. Merri selvästi riemastui.
Se halusi tarkistaa puuvajan tilanteen. Puita ei paljon viime talvena mennyt ja tässä on vielä hyvä alku seuraavallekin talvelle.

Merrin naru on aina melko samoissa paikoissa kiinni. Nyt siirtelin sitä sen mukaan, missä itse olin ja se käytti heti tilanteen hyväkseen. Naapureiden pihoilla on vaan ruoho vihreämpää, ei voi mitään... 

Aidan päältä piti käydä tähyämässä, onko naapurin Gizmo - koira kotona. Ei ollut. 

Sain tyhjennettyä kompostit talven jäljiltä. Meillä on siis kaksi kompostia. Toinen on ollut toiminnassa koko talven, Biolan. Toinen on tavallinen, ei lämpöeristetty. Sinne tyhjennän toisen kompostin mullat ja keväisin levittelen mullat hedelmäpuiden alle, kukkapenkkeihin jne.
Toiseen kompostiin jäi vielä tavaraa, joka muhii, eli varsinaista uudelleen aloitusta ja käynnistystä ei tarvita. Aiemmin laitoin kompostiherätettä aika reilusti ja vaikutus näkyi heti; kasvoi niitä Hattivatteja 😝
Mullan kuljetus ei ollut helppoa, kun kottikärryn rengas oli aivan tyhjä...   Naapureiden iloksi kuitenkin työnsin kärryjä sisulla eteenpäin.  Lopuksi jätin ne tallin eteen odottamaan korjausta...

Meillä tämä kotona pysyttely on melko normaalia. Minä teen käsitöitä ja mies tekee omia käsitöitään autojen parissa.  No onhan meiltä rehellisyyden nimissä jäänyt monta asiaa pois, mitä muuten tulisi tehtyä; soittoharjoitukset, kahvittelut kahviloissa, kyläilyt....

Nyt on kuitenkin  taas kaikki kärryt otettu käyttöön talven jäljiltä!

Pupujen juhlasukkien ohjejatkoa odotellessa odottavan aika on ollut pitkää. On pitänyt aloittaa uutta projektia...

Nyt kaikki innokkaat kirjoittajat  herätys!  Stastalla on meneillään tosi kiva kirjoitushomma. Siihen ohjeet löytyvät Stanstan blogista. Siellä myös aloitustarina ja linkitettynä kaikki jatkotarinat. 3 pätkää on nyt siis jo luettavissa. 
Kaikessa yksinkertaisuudessaan ne menevät kuitenkin niin, että käyt ilmaisemassa kirjoitushalusi viimeisimmän kirjoituksen kommentteihin (ensimmäiseksi ilmoittautunut pääsee jatkamaan). Viimeisin kirjoittaja on tällä hetkellä Zakuska-pöytä, sinne siis!

Duunausta, tuunausta ja erityistaitoja

Näistä sukista on yli puolet tehty hyvässä seurassa, palvelutalon oleskelutilassa. Olen saanut kuulla useammankin kerran kommentteja sukkelista sormista, tulevasta talvesta, palelevista jaloista jne. Muutenkin tikuttelu on kiinnostanut tavanomaisesta poikkeavana toimintana.
Näissä on samat silmukkamäärät, kuin aiemmissa polvisukissa. Lanka on edelleen 7-veljestä, väri joulu, langankulutus 205g, koko n38-39. Puikot kokoa  3½.

Seuraaviksi reissusukiksi valitsin jo uudet värit. Tämä on helppo malli, jota voi tehdä ilman ohjetta missä vain.  Sitä en tiedä mihin päätyvät, aika näyttää. Tavoitteena on kuluttaa kaapissa seisovia lankoja. Tätäkin raidallista vielä vähän jäi.

Iloinen Varis on jäänyt pahasti ruusupavun ansaan! Onneksi se pysyy ilmassa ilman siipien liikutteluakin, eli vielä paremmin, kuin kolibri. Muuten on pihan kasvustot olleet ihan rempallaan, huonossa hoidossa. Töissäkäyminen on vienyt kaikki ylimääräiset mehut ja kotona ei jaksa tehdä oikein mitään. Eihän ne istutukset sieltä mihinkään karkaa, ensi vuonna sitten taas uusin voimin....

Toinen lintu vasta totuttelee täällä olemiseen. Se ilmestyi kesällä jostain kukkapenkin reunaan. Liekö etelän sulkapukuisia.  Ehkä se ei jaksanut enää lentää, kun sen vaatetus on metallia. 

Pihalla kökötti yhtenä päivänä myös toisenlainen käsityö.  Tällä kertaa tämän laatuinen. Taitaa olla kierrätyskäsityötä tämäkin - Romusta Raudaksi.   Voin vihjaista, että Merrillä ei ole tämän päälle mitään asiaa...

Merrillä on muutenkin ihan omat harrastukset. Se on kuullut tryffeleitä etsivistä sioista ja se halusi näyttää, että kyllä kissatkin osaavat.  Tässä meneillään mustikoiden bongaus. 

Jo löytyi! Äkkiä tänne sen ämpärin kanssa! 

Rattaat pyörimään

Muistatteko nämä?

Moottoripyörän takarattaat, jotka pelastin miehen kaatopaikkakuormauksesta.

Ajatusrattaat pyörimään ja tuumasta toimeen. Tulos on tämä.
Tarvikkeina lisäksi rautalankaa ja keväällä kirpputorilta löytyneitä muovihedelmiä ja -marjoja.

Rattaat löysivät paikkansa tästä vitriinikaapista, tai mikä lasikaappi/lyhty tämä nyt onkaan.
Olen pitänyt tässä alkukesän kukkia tuolla pohjalla, mutta aina ne kuolevat vedenpuutteeseen. Tila on muutenkin kuiva, kun ei mikään sadepisara osu, ja lisäksi kastelijalla on huono muisti...
Yksi raato nytkin tuossa vasemmassa alakulmassa. .
 Oven yläpuolella on ennen pääsiäistä syntynyt kranssi. Alaosassa iso enkelipatsas ja vanha öljylyhty.  Itse lasikaappi on tuttavan tekemä.
Mies teki toisen, mutta se on mökillä.

3 viikon loman jälkeen töihin palaaminen oli tosi väsyttävää. Pääkoppa tietysti kuormittuu ylen määrin, mutta enemmän ihmettelin jalkoja, joita särki juuresta lähtien alas asti. Olen näköjään lomalla vain maannut ja istunut... Heti kun joutuu enemmän kävelemään, niin kroppa protestoi! 😂

Merrin tärkein paikka mökiltäpaluun jälkeen on ollut tämä naapurin aidan alusen tutkiminen.  Jos siellä oli yhden kerran hiiri, niin niitä voi juosta syliin toisenkin kerran! Pitää vaan vahtia silmää räpäyttämättä ja hiljaa, useamman tunnin ajan putkeensa.

Tuubapipo

Tuubistin paras kaveri on toinen tuubisti, joka tuntee huilistin, joka voi tehdä tuubapipon, jonka tuubisti voi antaa kaverilleen lahjaksi.
Kuvaaminen oli vähän haasteellista, kun pipo on reilun kokoinen ja sopivan kokoista kulhoa ei löytynyt.  Tällä pipolla ei ole nokkaa, vaikka se tässä saattaa siltä näyttää, taikinakupin takia...
Asiasta tietoiset voivat todeta, että taustalla olevaa nuottia ei voi tuuballa soittaa; väärä nuottiavain ja menee liian korkealta.

Pipo on tehty Venlasta, jota kului 55g. Puikot kokoa 2½.  Menee reiluun päänkokoon., n.61cm.

Yläosan kavensin näin. 

Aloitushan tapahtui tästä kuvionpalasta, jonka kuvittelin lisääväni suorakaiteenmuotoiseen, yksiväriseen pipo-osuuteen.  En kuitenkaan osannut määritellä silmukkamäärää oikein ja sovitus ei tuottanut tulosta, ennen kuin oli jo työ aika pitkällä. Päätin tehdä yksivärisen pipon, jonka päälle ompelin tämän kuviokappaleen. 

Silmukoita oli kuviossa 30. Yksiväriseen osaan loin 170silmukkaa ja lisäsin resorin jälkeen 10 silmukkaa. Valmista, tähän lankaan sopivaa pipo-ohjetta en löytänyt ja vetäisin hatusta (piposta) nämä silmukkamäärät. 

Ensimmäiset versiot ovat aina ns. prototyyppejä. Aina pitäisi tehdä toinen ja kolmaskin, ennen kuin kaikki mitat ja määrät täsmäisivät. 

Tuuba -kuvion malli löytyy Ravelrysta ilmaisena ja Pinterestistä selkeämpänä ruutukuviona. 

Kuviopalasen yläosan kiinnitin muuhun osioon silmukoimalla. Tästä ei jäänyt juuri mitään jälkeä neuleeseen. 

Mökillä käväistiin palelemassa. Jäät olivat vielä visusti järven pinnassa ja jonkin verran luntakin pihalla. Merri oli tarkkana taas metsän hajujen kanssa.  Se kävi kokeilemassa kävelyä jäällä ja ihmettelemässä pientä sulakohtaa rantaviivan tuntumassa.
Merriä kai vähän jännittää, kun sille tulee aina tarve kyöhnätä ihmisten lähellä. Ties mitä hajuja siellä metsässä on, mistä me ihmiset emme tiedä mitään.

Aurinkoa elämään!

Kevätsää on sallinut jo terassilla istuskeluakin.  Merrikin nauttii ulkoilusta ja haistelee kevättuoksuja (ja sen vieraan kissan hajuja 🙀).
Välillä pitää käydä kävelemässä jäällä tai lumessa. Sen jälkeen heilutellaan ja nostellaan tassuja. Viime kesän tähystelypaikka terassinkaiteellakin piti käydä kokeilemassa.

Ensimmäinen kevätneulontatuokio terassilla. Auringossa oli lämmin. Puutarhatuoli pehmusteineen tuntui jo selvältä kevääntulolta.  Nyt on sopiva hetki pitää loput talvilomat pois 😊

Se juttu vähän surettaa tuossa lämpimien ilmojen tulossa, että kohta pitää luopua näistä rakkaista talvikengistä, joita turvakengiksikin kutsutaan. Olen lompsotellut näissä kaiken talvea. Ainoastaan töissä olen pitänyt vähän sirompia talvikenkiä. Noihin turvakenkiin ei varmaan mahdu edes kenkäsuojia päälle! 😏

Kompostissakin on jo eloa. Pinta on vajentunut ja lämpötila noussut lähemmä kymmentä astetta.  Olen vieläkin sitä mieltä, että se oli viime kevään paras ostos!  Välillä pitää käydä vähän möyhimässä pintaa. Joku oli lainannut lapiotani kompostin vierestä. Sitä etsiessä päädyin talliin, josta löytyi tällainen kaunokainen. Opel GT vuosimallia 1970. Miehen "romusta -autoksi "-projekti.  Ollaan molemmat käsityöihmisiä. 😀

Vielä maaliskuun langankulutussaldoa suurentamaan syntyivät miesten kokoa kynsikkäät.  Minulla ei ole mitään mieltäylentäviä kokemuksia sormikkaiden neulomisesta, mutta nyt olivat pahimmat muistot taas laantuneet ja päädyin neulomaan.  Sormiin päästyäni muistin taas koko härdellin, kun ei ole kuin pitkät sukkapuikot. Täytyy varmaan laittaa hankintalistalle lyhyet sormikaspuikot, jos vielä aikoo sormikkaita neuloa. Nämä sentään syntyivät melko kivuttomasti. Viimeksi huomasin siinä kaikessa sormien neulonnan hässäkässä, että nyt on tulossa jo kuudes sormi! Voi sitä ilon ja onnen päivää, kun piti purkaa. 

Nämä nyt kuitenkin valmistuivat. Nalle lankana, kulutus 55g. Puikot kokoa 3. Ohjeen nappasin niinkin tuoreesta lehdestä, kuin Novita 2003/4. 

Nämä ovat siis sellaisen miehen kokoa, jolla on oikean käden keskisormi pitempi kuin muut (ainakin jos tätä kuvaa on uskominen). 

Ensimmäinen lomapäivä ja minä heräsin jo kello 7. Hoh hoh. Mihin tämä vielä johtaa.  Mukavaa viikonloppua kaikille!

Kevät kukkii jo

Ainakin näissä sukissa 😊
Erikoisinta näissä oli tuo pitsireunus, jota en ole ennen tehnyt sukan varteen. Se oli ohjeen mukaan ihan helppo, mutta silmukat luotiin neulomalla niin, että jokaiseen silmukkaan kiinnittyi nyppy.  Siitäkin kohtaa ohje oli selkeä.

Valmista tuli, vaikka kantapää tuottikin vaikeuksia. Niiden takia meni koko neulomisinnostus vähän penkin alle. Lopulta purin  koko kantapääviritelmäni ja tein uuden oman mielen mukaan. Takaosassa käytin tuota palmikkokuviota, kuten oikeassakin mallissa olisi ollut, mutta muoto on perus. Pohjan tein sileänä, kuten ohjeessakin olisi ollut.   Kärjessä en katsonut enää kuvion jälkeen ohjetta ollenkaan, vain tein oman kavennuksen, eli reunasta neulotaan aina 1 silmukka, jonka jälkeen/ennen tulee aina kavennus, joka kerroksella. 

Mallihan on Lumi Karmitsan kirjasta Villit vanttuut ja vallattomat villasukat 1. 

Sukat on neulottu Venlasta, jota kului 70g. Puikot kokoa 2½. 

Varsi näyttää vähän hassulta, kun se kuristuu kokoon palmikon kohdalta.  Se on joustinneulemaista ja leviää kyllä jalkaan laitettaessa. 

Aluksi halusin vain kokeilla mallia, mutta aika alkuvaiheessa kävi selväksi, kenelle sukat lopulta tulevat päätymään. 😊 Lahjansaaja odottakoon syntymäpäiväänsä. 

Ihana sää on houkutellut Merrin viihtymään yhä enemmän ulkona. Pääasiassa se on ulkoiluhäkissään, mutta välillä valjaissa ulkona. Onneksi se ei edelleenkään inhoa valjaita. En usko, että kukaan kissa pitää niitä mielellään, kun ei pääse sinne, minne itse haluaisi. Merrillä on aika pitkä, ohut naru, jonka kanssa se pääsee melko kauas. Meillä on muutamia koukkuja terassilla ja välillä voi kietoa narun johonkn kiinni.  Narun toisessa päässä on flexi taluttajalle, jos liikutaan kauemmas. Pitää seurailla tilannetta, kun kissoilla on tapana kietoutua aika lahjakkaasti. Ihan heti tulee mieleen nuo pensasmustikkani, jotka kokivat viime kesänä vähän kovia narun takia. 

Ulkoileva Coronetkin on jo vähän kevättunnelmissa. Saa nähdä, millaiselta se näyttää kesän kuluessa. 

Merri löytää ihania tuoksuja, kun nurmikko näkyy jo seinän vierillä. 

Vihdoinkin pääsee katsomaan paikan päältä, miltä se lintujen hyppelypensas näyttää. Talvella sitä on päässyt katselemaan vain ikkunasta.  Mihin mahtavat linnut olla häipyneet?? 

Jouluvalmistelut loppusuoralla?

Joulukortit on postitettu ja muutkin jouluhommat edenneet sopivasti (mitä niitä nyt olikaan...).
Tässä tekemäni joulukortit. Tein ne tosi ajoissa,  mutta lähettäminen jäi lähes viime tippaan, eli ihan normaali kuvio taas.... 😂

2 korttia jäi vietäväksi ilman postia. Satuin vielä lukemaan runon, jonka kirjoitin kortin sisälle: 

Vaihtuu pimeys ja valo,

hiljaisena uinuu talo,

jossa Tonttu asustaa.

Miettii aikaa tulevaa.

Hämärässä hiipii, pohtii,

joko kohta tohtii:

a) joulun herkkuja maistella

b)joulun tuoksuja haistella

c)levitellä kuuseen nauhaa

d)toivotella joulun rauhaa

Näissä jäljellä olevissa korteissa olikin  kirjaimet e), f), g) ja h) !! Kylläpäs taas nauratti mokoma mokailu. 😁 Luulen, että kirjaimet vaihtuivat, kun tein runon tietokoneella ja ennen tulostusta kopioin sen niin, että yhteen paperiin  se mahtui 2 kertaa. Kopioiduissa vaihtui ehkä kirjaimet?  Enkä huomannut mitään! Sinne meni joulukortit kaikkine erilaisine kirjaimineen.  Jotkut siellä nyt pyörittelevät korttejaan ja ihmettelevät noita e-h -kirjaimia.😂😂

Sain kauan sitten lahjakortin yhden kissan hoidosta. Lahjus oli ihan turha, koska kissanhoito on mukavaa, eikä tunnu rasitteelta.  Merrikin viihtyi paremmin, kun sai käyttää Paten hiekkalaatikkoa melkein 2 viikkoa. 😊 Oma ei kelvannut ollenkaan koko aikana! Minunhan siitä olisi pitänyt joku korvaus antaa. 😁 

Kortti pyöri pitkään rahapussissa, kun en keksinyt, mihin sen käyttäisin. Lopulta päädyin ostamaan tämän isohkon lyhdyn. Sisään ostin myös hyasintin, jolle löytyi kellarista kiva ruukkusuojus tonttuineen. 

 

Aiemman arvonnan yhteydessä oli myös Facebookin blogisivupuolella oma arvontansa. Siellä Kati voitti arvonnan ja hänelle lähetin tämän ompelemani mustikkaisen pussin muine sinisine asioineen. 

Loppu lähenee! Nimittäin joululahjaneulomisessa. Mietinkin tässä jo, että voisiko sitä pitää vähän neulontataukoa jouluna, vai iskeekö heti uusi neulontainspiraatio pakonomaisesti päälle. 

Miesten sukat, jotka on neulottu Nallesta, 3 puikoilla, langankulutus 120g.  Silmukoita aluksi 16/puikko. Resori neulottu niin, että oikeat silmukat on neulottu takareunasta kiertäen, niin resorista tulee hiukan napakampi. Resorin jälkeen lisätty 1 silmukka joka puikolla. Kuvion jälkeen kavennettu määriin 16+15+15+16. Pienemmät määrät jäivät terän päälle. Sukat ovat kokoa 41-42. 

Tekstin olisi voinut päälipistellä, niin olisi tullut varmaan siistimpi. Mikäli osaisi päälipistellä kunnolla. Minä en osaa. Siksi neuloin punaisetkin osat. 

Lankadominanssista en puhu enää mitään, ennen kuin olen lukenut ohjeet! 👀

Vielä olisi yksi sukkapari vailla kantapäitä ja teriä. 

Kauneimmat joululaulut on nyt soitettu ja laulettu. Huomenna mennään yhdelle koululle soittamaan vähän joulumusiikkia. Meillä on aina harjoitukset tämän koulun tiloissa, joten olemme pyydettäessä lupautuneet pieniin soitantoihin. Viimeksi soitimme kevään kynnyksellä pihasoitantaa.  

Lisäksi olen menossa soittamaan yksin yhteen jouluiseen tilaisuuteen pari joululaulua. 

Rauhaisaa joulunvalmisteluaikaa Teille!