Näytetään tekstit, joissa on tunniste korona. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste korona. Näytä kaikki tekstit

tiistai 5. joulukuuta 2023

Joulukortteja

 Perinteisesti haluan lähettää joulukortteja, vaikka iso osa ihmisistä ei enää niitä lähetäkään. Uutisissakin kerrottiin, miten vähäiseksi on joulukorttien lähettäminen vuosien mittaan jäänyt.   Syitä on varmasti monia. Postimerkkien hinnat nousevat vuosi vuodelta. Monet ovat päättäneet laittaa postimerkkirahansa hyväntekeväisyyteen, tai säästöön muita ostoja varten.  Kortin merkityskin on muuttunut vähäisemmäksi.  Sähköiset viestit ovat korvanneet jouluntoivotukset eri muodoissaan.  

Kaikki on muutenkin muuttunut niin sähköiseksi, että postilaatikotkin ehkä kohta jo poistetaan?  Postinjakajat irtisanotaan lopullisesti ja ihmiset alkavat keksiä laatikoilleen sopivaa kierrätyskäyttöä.  Laatikoista voisi ehkä tehdä linnunpönttöjä, kukkaruukkuja, säilytyslaatikoita, tai kierrätysasemien jätettä.  No, vielä ei olla tässä pisteessä, mutta ei kaukanakaan.  Postit kuljettavat myös paketteja, joten ehkä heistä jokunen saa pitää vielä työpaikkansa tulevaisuudessakin. 

Päällimmäinen ajatus korttien lähettämiseen on tuttavan ilahduttaminen. Kortti käsissä on konkreettisempi ilon tuoja, kuin sähköinen versio, veikkaisin. Tämä on tietysti vain minun mielipiteeni. 

Lisäksi käytän sitä yhtä mainoslausetta: Lähetän kortteja, "Koska mä voin", ja myös tahdon.  


Aloitin korttien tekemisen jo loppusyksystä, muutama kerrallaan.  Tarkoituksena oli käyttää kotoa löytyviä materiaaleja.  Jotain muistan kyllä viime joulun jälkeen ostaneenikin alennusmyynnistä.  Jostain syystä korttieni aihe alkoi siirtyä aina vaan jouluttomampaan suuntaan 😂 Onneksi tuo jouluntoivotusteksti kuitenkin ilmaisee, mistä on kyse. 


Olen saanut anopilta lähivuosina paljon askarteluun liittyviä juttuja, kun hän ei enää jaksanut niitä itse käyttää.  Nyt, muutettuaan palvelutaloon, löytyi asunnosta vielä roppakaupalla lisää askartelumateriaalia!   Ilahduttavaa nähdä, kuinka joku muukin hamstraa asioita 😉


Korttipohjissa löytyi paljon taitettavia, kaksipuoleisia kortteja, joita päätin käyttää. Osassa oli kurkistusaukko etuosassa. Se oli niin hauska, että leikkasin muutamaan muuhunkin aukkoja.  Vanhasta kissalehdestä löytyi paljon materiaalia kurkistelijoihin 😻 Paperitarvikkeistani löytyi myös vanha Mauri Kunnaksen kalenteri, jonka olen säästänyt kuvien takia. Niitäkin päätyi kortteihin. 




Käytän  vanhoja tietosanakirjoja liimauspainoina.  Joka väliin mahtuu pari korttia. Ensin avoinna, sitten taitettuina.  


Anopilla oli paljon kolmiulotteisia koristeita. Minä en osaa niitä käyttää, eikä kärsivällisyys riitä opettelemaan. Onneksi koristeet toimivat sellaisinaankin. 


Ääriviivatarroja on ihan älytön määrä. Niitä käytin runsaasti joka korttiin.  Yhdessä ääriviivaliuskassa on niin paljon tarroja, että yhtäkin liuskaa on vaikea käyttää kokonaan loppuun. 


Muutamasta kortista tuli hieman persoonallisempia 😉


Kortit on nyt kirjoitettu ja laitettu kuoriin.  Vielä puuttuvat postimerkit.  Jostain syystä tuo osoitteiden kirjoittaminen jää usein ihan viime tippaan.  Tänä vuonna sain homman tehtyä ajoissa.  Syynä mahtaa olla se, että olen ollut jo viikon kotioloissa.  Sain koronan muutama päivä ennen loman alkamista.  Niin paljon oli tautia liikkeellä, että  arvasin sen olevan tulossa ennemmin, tai myöhemmin.  
Oireet voivat olla niin vähäisiä, että kantaja ei edes tiedä sairastavansa.  Minulla alkoi yhtenä yönä kurkkukivulla. Se ei ole sinänsä mitään erikoista, kun maskien käyttö aiheuttaa kurkkukipua muutenkin.  Niin ajattelin nytkin käyneen.  Olin suunnitellut meneväni kuntosalille ja sitten iltavuoroon.  Kurkku oli tavallista enemmän kipeä, joten päätin, että pysyn kotona.  Sitten alkoi mietityttämään, saanko oikeastaan edes mennä töihin, kun kurkku on kipeä ja lievää nuhaakin tuntui.  Tein koronatestin, joka ensin näytti negatiivista. Toinen testi oli sylkytesti, joka näyttikin heti positiivista.  Eipä ollut sitten töihinkään asiaa. 

Ensimmäinen päivä meni aika kesysti, mutta sitten nuha alkoi lisääntyä. Silmät vuotivat lähes tauotta ja nenäliinoja kului roppakaupalla.  Tämähän se sitten jatkuikin päivätolkulla. Tänään, seitsemäntenä päivänä, on nenä vielä tukossa ja silmät arat, mutta selvästi ollaan jo voiton puolella.  Kuumetta, tai yskää ei ole ollut koko ajassa. 
Mies ei ole saanut tartuntaa, ihme kyllä. 
Maanantaina piti lähteä Tallinnaan joulutoria ihmettelemään, kun kerrankin saatiin kumpikin vapaata oikeaan aikaan.  Hei, hei Tallinna, nähdään jonain toisena vuonna..... 
Nyt on korona estänyt meiltä Santorinin lisäksi myös Tallinnan.  Ensimmäisellä kerralla matkat peruttiin yleisen turvallisuuden vuoksi ja nyt oman sairastamisen. 
Yritin nopeuttaa paranemista näillä inkiväärijuomilla, mutta hukkaan meni sekin yököttävä litku.  


Joku hyväkäs oli käynyt laittamassa alusvaatekoriini jättihämähäkin. Se ei pelottanut minua, eikä muitakaan. 


Merri on kaikkien ystävä. Se antoi hämähäkin ratsastaa selässään. 


Sam oli sitä mieltä, että hämähäkki haittasi sen päiväunia.  Se yritti pudottaa otuksen alas. 




Loma jatkuu.  Päivät ja päivämäärät ovat ihan sekaisin.  Onneksi on itsenäisyyspäivä, joka maadoittaa meidät huomiseen keskiviikkoon. 

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! 

torstai 2. marraskuuta 2023

Batman yllätti

Kaverit kävivät testaamassa uutta kissapuuta. Samille löytyi sopiva tähystyspaikka aivan ylhäältä. 


Se uskaltautui myös moikkaamaan Arttua, joka ei puuhun uskaltautunut, vaikka Merri kehotti kokeilemaan.  Maia otti omakseen tuon mökin, jossa Merri ja Frodo eivät oikein ole viihtyneet.  
Missä on Frodo?  Tässä vaiheessa ei vielä tiedetty, että se on aika lähellä. 


Vasta Ruutin ja Unnan saavuttua alettiin kuuntelemaan, että mistä kuuluu välillä murinaa ja kuka kissoista se mahtaa olla.  Yllätys oli ilmeinen, kun todettiin, että Frodo on koko ajan ollut sohvan alla. Se reppana ei tainnut ehtiä alakertaan karkuun, kun ensimmäinen vieras saapui.   
Vaikka se mahtoi olla jännittynyt ja peloissaan, se sai nyt myös turvallisesti siedätystä koirien ääniin ja hajuihin.  Kukaan ei päässyt sen lähelle, kuin kurkistelemalla sohvan alle.  Niin rohkeaa kurkistelijaa ei onneksi löytynyt, että olisi nenänsä työntänyt liian lähelle. 


Merri ja Maia näyttivät, mitä mieltä ne olivat vieraista ja koirista: Eivät mitään!  Ihan sama. Antakaa meidän vaan olla. 


Varsinainen illan päähenkilö oli mieheni. Hän sai lahjaksi mm. tällaisen ison suklaamunan 😃 Myönnän heti himoinneeni tuota suklaata ja sainkin siitä sitten puolet. Suklaata oli puolikkaassakin niin paljon, että äkkimakean ystävänäkin siinä oli vähän liikaa. Ahneella on aina kakkainen loppu. 
Päätin aloittaa suklaalakon jouluun asti. Se kesti kaksi päivää. Yksi asiakas halusi välttämättä antaa minulle suklaalevyn, joka poltteli kassissani aivan liikaa 😂  Tuon jälkeen aloitin taas lakon. 


Jos suklaapallero oli iso, niin sitä oli myös tuo yllätysosio. Valtava keltainen kuula näytti jättimäiseltä, kun on ennen nähnyt vain niitä pienempiä 😜  Mitähän siellä mahtoikaan olla sisällä....


Lepakkomies täysissä varustuksissaan!!  


Mummon ja ukin muru on kasvanut jo sen verran, että kaivattiin oikeaa syöttötuolia.   Minulle "ainoa oikea" oli tällainen puinen, taittuva malli.  Se on niin nostalginen, kun omilla lapsillakin oli tällainen käytössä 💖  Toki joku muukin malli olisi käynyt, jos tällaista ei olisi löytynyt. Katsoin joka päivä Torin myynti-ilmoitukset ja kas! Yht´äkkiä ilmoituksista löytyi tämä 10 eurolla!  Jouduin ajamaan 50 kilometriä tämän takia, mutta ei haitannut. Tuolin kuntokin on erittäin siisti. 



Frodo esittelee, miten tämä taittuu pöydäksi ja tuoliksi. 



Viime viikonloppuna oli myös orkesterin 30 -vuotisjuhlakonsertti.  

 
Orkesteri soittaa tanssi- ja jopa jazz -musiikkia puhallin-, lyömä-, kosketin- ja kielisoittimilla.  Laulajan pehmeä ääni sopii täydellisesti orkesterin ohjelmistoon.  Porukasta löytyy pasuuna, trumpetteja, saksofoneja, rytmisoittimia, kitaroita, koskettimet.  Meitä huilisteja on kaksi.  Huilun ääni peittyy helposti muiden alle, joten saimme kumpikin oman mikrofonin.  Minulla oli vähän pidättelemistä, koska minulla on sellainen "huono tapa" laskea tyhjien kohtien taukoja hyräilemällä 😂  Mikrofonin kanssa sitä ei kannata tehdä, ainakaan yleisön edessä 😅


Kaikki kappaleet on sovitettu juuri tälle kokoonpanolle.  
Yleisöä saisi aina olla enemmän. Tällaiset, paikallisten harrastajien esiintymiset eivät vaan vedä kuulijoita.  Monen mielestä on hienoa, että on paikallista toimintaa, mutta siihen se sitten jääkin.  Pitäisi olla joku nimekäs esiintyjä, niin sitten olisi sali täynnä. 


Käsityöt etenevät hitaasti ja nekin vähät ovat niin joulupainotteisia, että niitä ei täällä viitsi esitellä ennen joulua.   Käsivaivan takia olen muutenkin rajoittanut neulomista aika vähiin. 
Eilen onnistuin lisäksi kaatumaan töissä aika lahjakkaasti.  Autosta noustua astuin mustaan jääkohtaan ja totesin tömähtäneeni kyljelleen. Onneksi alle ei jäänyt oikea käsi, vaikka silläkin otin vastaan hiekkaisesta maasta.   Reppu lensi kaaressa.  Sen verran tärähti, että ensimmäinen ajatus ei ollut "näkikö kukaan", vaan mietin, onko kaikki paikat vielä ehjiä, vai menikö kenties lonkka. Sen verran lujaa tekoa kuitenkin olin, että kaikki paikat ovat ehjiä. Nilkka enimmäkseen ärtyi ja kipeytyy rasituksessa.  Työturvallisuusilmoitushan siitä tehtiin, jos kuitenkin myöhemmin on tarvetta lääkärikäynteihin. 
Kyllä se kerrostalon pihassa tehty ilmalento kuitenkin nopeasti toi mieleen myös sen, että kuinka monta henkilöä mahtoi olla ikkunoissa...   onneksi kello oli vasta puoli 8 aamulla. 

***********

Televisiosta olen katsellut Suurta Keramiikkakisaa ja Suurta ompelukisaa mielenkiinnolla.  Viimeksi mainittu on jopa kiinnostavampi, kuin ensimmäinen.     Keraamikot työstävät savesta mitä ihmeellisempiä asioita todella taidokkaasti!   Joka jaksossa on uusi aihe ja välissä pieniä välitehtäviä.  Yksi kilpailijoista nostetaan lopussa parhaaksi ja yksi putoaa pois. 




Tuomarit ovat molemmissa kisoissa mainiot.  Aina löytyy sympatiaa epäonnistumisten hetkellä ja kannustusta epätoivon hetkellä.  Arvostelussa  nousevat epäkohdatkin  ovat rakentavaa kritiikkiä seuraavia käsityöhetkiä ajatellen. 
Alla ompelukisan tuomarit.  


Molemmissa kisoissa on viihteellinen juontaja pitämässä huolta ajankäytöstä ja antamassa "ohjeitaan".  Keramiikkakisassa on erikseen savitöiden polttaja ja satunnaisia keramiikka-ammattilaisia eri kisojen tuomareina.  Ompelukisassa on lisäksi iso joukko eläviä mallinukkeja. Välillä näyttää siltä, että joku malli on kuin tehty juuri omaa ompelijaansa varten, mutta osa malleista näyttää ainakin ohjelmassa aika tosikoilta. Ehkä he eivät ole myöskään mitään ammattilaismalleja, vaan jännittävät omaa suoritustaan, kuten käsityöläisetkin. 



Töissä alkoi eilen taas maskipakko. Vaikka maskin käyttö ei minulle henkilökohtaisesti ole mikään ongelma, on työnteko kuitenkin selvästi raskaampaa. Hengittäminen on kuitenkin välttämätöntä.  Kommunikointi asiakkaiden kanssa on myös tietyissä tapauksissa vaikeaa
Tuntuu varmaan kummalliselta, kun hoitaja tulee viereen ja sanoo jotain, mutta minkäänlaista suunliikettä kuulemansa tueksi ei näe.  Korona on kuitenkin lisääntymään päin ja ohjeistus on nyt tämä.  Koronarokotuksetkin alkavat taas tässä kuussa.  Suurin osa asiakkaista haluaa rokotuksen, vaikka osalla on jo viisikin rokotusta takana. 
Toivotaan, että tauti on jo hiljalleen tasaantunut viime vuosien rokotusten ja sairastettujen tautien ansiosta. 

Mukavaa loppuviikkoa juuri Sinulle!

Aiemman jutun arvonta on edelleen voimassa, mikäli haluat osallistua.