Palataanpa niihin kahvisäkkeihin, jotka saimme äidin kanssa taannoin makukahveja ostaessamme. Säkit kutkuttivat mieltä päiväkausia. Mietin joka päivä, mihin niitä voisi käyttää. Johonkin halusin käyttää, koska olivat niin kivoja.
Lopulta Merri otti ohjat käsiinsä. Säkit levitettiin pöydälle, jonne Merrikin sai suunnittelun takia poikkeuksellisesti kiivetä. Merrihän on aina mukana, kun tehdään jotain kankaista 😻 Mitään ei voi levittää mihinkään ilman Merrin osallistumista.
Tämän projektin toinen osio on kauan sitten virkkaamani 2 verhokappaa. Ne ovat niin vanhoja, että olen jossain vaiheessa värjännytkin ne punaisiksi, niin sain niihin uutta puhtia. Jouluverhoina olen käyttänyt sellaisenaan, tai niin, että joku toinen verho on ollut osittain tuossa päällä.
Tästä ajatuksesta lähti tämäkin projekti.
Leikkasin säkkikangaspusseista sopivan kokoiset osiot tekstien ja kuvien osalta. Yhdestä pussista riitti hyvin yhteen kappaan. Kangasta jäi vielä ylikin. Sen käyttö on edelleen mietinnässä 😄
Ikkunaa on kamalan vaikea kuvata. Alempi ikkuna on hiukan kapeampi, joten verho jää vähän laineille.
Verhot eivät ole kiinni toisissaan, vaan ainoastaan samalla klipsulla kiinni tangossa. Ompelin vain saumoja kappaleisiin, en muuta. Tykkään verhoista kovasti. Samanlaisia ei taatusti ole missään 😂 Kahvisäkeistä verhoiksi! Aion jättää nämä ikkunoihin myös joulun ajaksi. Käyvät oikein hyvin myös jouluverhoiksi. Tämä siitäkin huolimatta, että vielä ei jouluta. Nämä ovat sellaiset neutraalit verhokapat, eli käyvät hyvin syksyynkin.
Ilman Merriä hommasta ei tietenkään olisi tullut mitään. Mittaus ja suunnittelu veivät oman aikansa.
Äidin kanssa käytiin uusilla ostoksilla 😍 Ensimmäiset joulu-/ käsityömyyjäiset piti käydä katsastamassa. Myynnissä oli kaikenlaisia käsitöihin liittyviä tuotteita, sekä niiden valmistamiseen tarvikkeita. Neuleita oli eniten, mutta sattuneista syistä niitä ei lähtenyt matkaan.
Viime vuonna kävimme samoissa myyjäisissä ja ostin hiuskiinnikkeen, joka oli ympäriinsä kiedottu pöperölangalla. Olen viime aikoina käyttänyt sitä usein, kun hiukset ovat vihdoinkin kasvaneet riittävän pitkiksi. Sama myyjä oli taas paikalla. Ostin samanlaisen hiusklipsun, mutta sinisenä. Yllytyksestä ostin myös kaksi virkattua hiuslenkkiä.
Lakkahillo on harvinaista herkkua, vai pitäisikö sanoa, että ostan sitä harvoin. Itse en lakkoja keräile. Lapsena kyllä perheen kanssa kerättiin.
Sytykekäpyset tulevat tarpeeseen. Meillä on 2 takkaa, joita lämmitetään sitä ahkerammin, mitä pitemmälle talvi etenee.
Kankaat ovat suuri heikkouteni... ihan vain siksi ostin tuon hiirulaiskankaan. Sen vasemmassa ylänurkassa oleva siili näyttää kuuluvan kankaaseen, mutta se on oikeasti uudenlainen silityskuva.
Juhlavat kuoret suklaalevyille piti myös ostaa. Näitä ostaessani ajattelin, että Repolainen varmaan sanoisi, että olisit tehnyt itse.... ehkä otankin näistä mallia 😜, tai sitten syön vain suklaat (joita ei siis ollut mukana, mutta ainahan ne voi ostaa, sovitella ja syödä itse).
Ilmat viilenevät. Yksinäinen arovuokko on lähtenyt toiselle kukintakierrokselle ja saanut vielä herhiläisenkin houkuteltua kukintoaan ihmettelemään.
Pian lähtee viikkokin taas uudelle kierrokselle. Jännä, miten ainakin minä ajattelen viikon olevan rinkula, jossa viikonloppu on ylhäällä ja lähtee siitä taas laskeutumaan maanantaita pitkin eteen päin 😃 Kuukaudet näen mielessäni kuin laskeutuvina portaina, josta noustaan hissillä joulukuusta suoraan takaisin tammikuuhun. Miten sinä näet ajankulun?
Ihanat verhot! Sopivat tosiaan joka vuodenaikaan.
VastaaPoistaArovuokko onkin hauska, jos kukkii uudestaan tähän aikaan. En ole muistanut käydä tarkastamassa omaani, toisaalta luulisi, että kukan huomaisi pihakierroksella - mutta ei välttämättä, jos juuri siinä kohdassa katsookin vastapäistä kukkapenkkiä.
Onpa hassua! Minä taas näen vuoden ympyränä. Viikko on puolestaan lineaarinen, ehkä niin, että viikonloppua kohten kohoaisi, jos jotakin kohoumaa miettii.
Kiitos :) Nämä ovat taas vähän oudot, kuten pitääkin ;)
PoistaArovuokko tekee meillä tämän joka syksy, välillä siinä kesälläkin uudelleen, kun keväällä on jo kukkinut.
Arvasin, että oma aikanäkemykseni ei ole "se ainoa oikea" :) Mielenkiintoista, miten eri tavalla ihmiset ajankulun ajattelevat.
Sulla on kyllä kätevä apulainen : )
VastaaPoistaMinun vuosi on rinkula, kesä alhaalla ja talvi ylhäällä. Viikot on aika tasapaksua viivaa, joskus viiva kallistuu vähän alaspäin viikonloppuun.
Erikoista, miten eri tavalla ihmiset kokevat ajankulun.
PoistaEihän näistä hommista mitään tulisi ilman apulaisia. Töissä vähän sama juttu ;D ;D No ei sentään. Ite on tehtävä, mutta työkaverit on kuitenkin olemassa tukena.
Kuinka sattuikaan, että yhtaikaa mainitaan joulun tulo :-) ja minusta tuo verho on kyllä juuri aiheeseen sopiva. Pidän kovasti tuosta säkkikankaasta ja se että punainen pitsikappa sai uuden elämän on myös arvotettava juttu.
VastaaPoistaJustiinsa puhuttiin Karin kanssa siitä miten meillä eletään vieläkin sellaista rytmitystä, että viikonloppu on ihan eri juttu kuin arkipäivät vaikka luulisi sen olevan eläkeläisille juuri se sama mikä viikonpäivä on. Ehkä hyväkin, että pysyy paremmin kartalla eikä kaikki päivät toista itseään.
Minun vuosi alkaa tammikuussa korkelta ja laskee sieltä pikkuhiljaa vuoden loppuun ja taas noustaan uudelleen.....:-).
Tuo vuodenkulku on sitten sinulla samanlainen kuin minulla. Ehkä tällä kokemuksella on jotain tekemistä huilunsoiton kanssa ;D Vahva arki vastaan viikonloppu -asetelma on jäänteitä kouluajalta, eikä siitä pääse millään. Työvuorot on ihan mitä sattuu. Kahden arkivapaan jälkeen on erittäin vahva tunne, että seuraava päivä on maanantai.
PoistaKyllähän se joulu vääjäämättä tulee. Onko sen vastaanottaminen luontevampaa, jos ei vastustele sitä jo etukäteen? Ehkä.
No tulipas kivat ja kekseliäät verhot ja tosiaan voi pitää milloin vaan. Ja jos vaihtaa vaikka valkoiset tai pellavaiset pitsit tuonne taakse, ovat sitten hyvinkin kesäiset👍 Ihana Merri; on selvästikin vähän ihmeissään, että ihanko oikeasti minä pääsen nyt pöydälle🤭
VastaaPoistaMinä olen sillä lailla vähän tylsä, että näen ajan vain suoraan eteenpäin. Vaikka vuosi vaihtuu ja tulee samoja päiviä numerollisesti, kaikki menee minulla vain eteenpäin hamaan tulevaisuuteen. Mutta jos kysyt minkä VÄRINEN mikäkin kirjain tai numero on, sitten näkyykin jo värejä😇🥳
Mielenkiintoista! Minä kysyn ilman muuta, että minkä värisiä nuo ovat? Minä en ajattele niitä väreinä. Korkeintaan sunnuntaipäivien päivämääriä, kuten kalenterissa :)
PoistaSovittelin nytkin vielä lisäksi jotain luonnonvalkoista pitsireunusta tuohon säkkikankaan alle, mutta se tuntui tässä kohtaa liialliselta, eikä varastossakaan ollut noin pitkälti pitsiä. Vaaleat kapatkin olisi, mutta ne ovat vähän erikoisen muotoiset, eivätkä tähän soveliaat. Kesäksi voi tosiaan suunnitella jotain muuta tähän, jos siltä tuntuu.
Enhän minä hennonut Merriä lattialle hätistää, kun se tajusi heti, että kankaista on kyse ;D
Kivat verhot. Fiksua olla ompelematta virkattua osuutta kiinni säkkikankaaseen. Näin säkkikangaskappaa voi tarvittaessa yhdistää muun värisiin pitseihin. Jospa joku brasiliainen kissa on tutkinut samaista kahvisäkkiä ja jättänyt siten terveisensä Merrille?
VastaaPoistaMinun arovuokkoni teki toisen kukintakierroksen elo-syyskuun vaihteessa. Kylläkin yhden kukan voimin.
Enpä ole ajatellut, muodostaako vuosi elämässäni ympyrän vai portaikon, vaiko jotain muuta. Viikko sen sijaan on selvästi portaat, jossa maanantai alkaa alimmaisella portaalla. Torstaina kivutaan yhä ylemmäs. Perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina ollaan ylätasanteella. Sieltä ilmeisesti pudotaankin sitten suoraan alaportaalle eli maanantaihin.
Minustakin on jännittävä miettiä, missä pussit ovat alun alkaen kulkeneet :) Ehkä se brasilialainen kissa on ollut asialla :)
PoistaTuo ajankäsityksen muoto on kommenttien mukaan todella monimuotoista. En ollut edes ajatellut, kunnes asia vain pulpahti mieleeni, kun mietin omaa ympyrääni. Rappujen nousu vaikuttaa raskaalta ja mielikuva viikon väsyttävyydestä tulee loppuviikkkoa kohti. Sunnuntaina suurpudotus :)
Tulikin kivan näköiset verhot! Punainen pitsi täydentää säkkikankaan sopivasti, vähän jouluinen tunnelma, muttei liiaksi, etteikö voisi käyttää muulloinkin kuin jouluna. Mitä luulet, olisitko saanut verhot tehtyä ilman Metrin suosiollista apua? Veikkaan, että vaikeaa olisi ollut. En ole koskaan varsinaisesti ajatellut ajan kulumista nousuina tai laskuina, mutta alitajuisesti ehkä kuitenkin ja nyt kun kysyit, niin viikot ja vuodet nousee ylöspäin ja alkaa sitten aina alusta uudelleen.
VastaaPoistaKyllä Merri oli olennainen osa tätä hommaa ;)
PoistaTulee ihan mieleen, että pitäisi koota kaikki nämä aikamuodostelmat yhdeksi jutuksi, ovat ne niin erilaisia. Minusta tosi mielenkiintoisia muodostelmia. Yksi näkee jopa värejäkin.
Hauskat verhot! Ja tottahan Merrin täytyi olla pitämässä huoli, että osaat mitata ja ommella ne oikein!
VastaaPoistaSaman tien kun näin tuon otsikon ajattelin, että "voi kun nuo kahvisäkit olisi minulla" 😊 Oletan nimittäin, että ne tuoksuvat kahville? Meillä (lähinnä minulla) on sellainen ongelma, että kun tämä on hirsitalo ja A-noppi poltti täällä sisällä tupakkaa 17 vuotta, haju on pinttynyt seiniin. Se on noin yleisesti ottaen jo hävinnyt, mutta esim. naulakko, jossa on koko kesän roikkunut henkarissa pari minun takkia - niiden toinen hiha haisee tupakalle. Keksin ja ehdotin Mursulle, että jospa laitetaan naulakkoon koukuista roikkumaan joku kangas, ettei vaatteet kosketa seinää. Ja mikäpä olisi parempi kuin kahvintuoksuinen kangas 💗
Ajankulu.. viikot ovat meillä tavallisesti yhtä ja samaa, tasaista viivaa. Ei siksi, että olisi tylsää, vaan elämä vain on tasaista. Joskus siellä on "pomppu", kun on johonkin menoa, joinain viikkoina on vähän bling blingiä (parin viikon päästä kun Siskorakas tulee lasten kanssa mummulaan; minä menen sinne myös ja Mursu SAA olla yksin kotona). On joskus kuoppiakin, mutta ne pyritään tasoittamaan mahdollisimman nopeasti.
Vuosi sitten 🤔🤔 Se on pyöreä - ja se pyörii, kuin rengas. Jokainen vuodenaika on paras sillä hetkellä kun sitä eletään, jokaisena vuodenaikana on jotain mistä iloita ja nauttia. Kaikkia ei ole merkitty valmiiksi kalenteriin vaan ne täytyy merkitä sinne itse tai ne tulee yllätyksenä.
Joudun tuottamaan pettymyksen. Haistelin itsekin säkkejä sillä mielellä, että onko kahvinhajua. Ei ole. Enimmäkseen vain säkkikankaan haju, eikä sekään niin vahva, että keittiössä tuoksahtelisi. Hyvin ovat jossain elinkaarensa vaiheessa tuuletettuja. Kyllähän niihin, tai mihin tahansa kankaaseen saisi kahvintuoksut (tai miksei minkä tahansa muun asian), jos tuotetta pöllyttelisi, tai vähän hankaisi kankaaseen. Tupakan haju on pinttyneenäkin tönkeä, etenkin jos ei itse polta. Töissä törmää silloin tällöin tällaisiin asuntoihin ja jopa savuttelijoihin käynnin yhteydessä. Tukalaa on olla samassa asunnossa. Haisee kaikki vaatteet, hiukset ja suussakin alkaa maistua.
PoistaKahvi, kaneli, joku muu mauste... mitäs muuta voisi tuoksutella?
Sinulla on mukavuuksia tiedossa läheisten seurassa!
Jaksan kommentti kommentilta hämmästellä ajan monimuotoisuutta! Ihmisillä on tosiaan paljon erimuotoisia ajankuluja, mielikuvissa.
Hauskaa maanantaita sinne viikkoviivalle! :)
Wow - siinä ne jo on, ikkunassa. Sulla suunnittelusta toteutukseen ei kulu yhtä kauaa kuin meikäläiseltä, hih...
VastaaPoistaTosin on kyllä niin pätevä POMO, ei piilossa vaan paikan (kankaan)päällä, juuri siellä missä tapahtuu!!
Mietin "pomon" ammattia - ei liene arkkitehti, vaan kangastehti!!
Ja joo.. luet jo ajatukseni! Suklaalevyille rasiat olisit tehnyt yhdessä käänteessä - ei silti, myönnän itsekin ostaneeni aikoinaan yhden... malliksi ja niitäpä tulikin Kapua-vuonna tehtyä enemmän kuin sata.... ja taasen on työn alla muutama. Tokmannilla on meilläpäin Fazerinlevyt 5kpl/10€... hamstrattiin....
Syttykävytkin olisit tehnyt hetkessä itte....
Syttypuuhiin pitäisikin ryhtyä...
Non-ni... niin paljon asiaa ja kommentoitavaa, että unohtui ihan vastata tuohon ajankulukysymykseen.
VastaaPoistaMulla/meillä vuosi alkaa elokuusta.... se on syksy, joka aloittaa aina uuden toimintakauden=syksyn... ja sitä riittää sitten toukokuun loppuun... sitten alkaa ajaton aika, heh heh... mihin vanha opettaja karvoistaan pääsee... ei auttanut terapeutiksi lukeminen, heh heh... ja viikko alkaa maanantaista ja viikonpäivillä on värit, sapuskat ja lorut... la-su on taas ajatonta aikaa, kun saa tehdä mitä lystäääääää, hih ja meillähän lystätään.....
Merri, rutinoitunut kangastehti! Tarpeen mukaan myös siivoustyön esimies.
PoistaMietin tuota itse tekemistä, mutta samalla oli ajatuksena käsityön kannattaminen myyjäisissä. Voinhan alkaa "tehtailemaan " kuoria sitten myöhemmin ;D Ei taida saada tuulta alleen. Kesällä oli aikomus tehdä sytykelastuja, mutta jostain syystä ei lähtenyt sekään käyntiin. Ostin käsityömyymälästä Verlasta sytykkeitä. Ne ovat edullisia ja tarpeellisia ostoksia, kun kävin niin usein pyörähtelemässä myymälöissä :) Nyt ei kyllä kannata paljon suklaatarjouksia ehdotella... minulla on taas ihan hirveä himo suklaaseen ja nuo 5 levyä olisivat historiaa jo paljon ennen joulua ;D
Taas tuli erilainen aikakäsitys :) Mielenkiintoista! Minäkin luulen oman aikakäsitykseni jääneen selkäytimeen jo kouluajoilta. Arkivapaat sotkevat ajatusmaailmaa aina. Värit ja muut viikonpäiviin yhdistetyt asiat vaikuttavat myös henkilökohtaisilta. Tätä pitäisi miettiä vähän syvemminkin :)