perjantai 1. syyskuuta 2023

Arkea arkeen

 Yö mökillä silloin tällöin, vapaiden  mukaan.  Vapaat ovat olleet jonkin aikaa yksittäisiä, eikä pitempää pätkää ole ollut.  Tämä tietää kissoillekin enemmän autokyytejä, joista ne eivät oikein tykkää.   Merri on heti mukana mökkimeiningissä, mutta Frodon lempipaikka on enimmäkseen sohvalaatikossa. Illemmalla se tulee esille ja käy välillä ulkohäkissä, välillä makailee sohvalla.   Se on muutenkin muuttunut selkeämmin ilta- ja yöeläjäksi.  Öiset painit sänkyni jalkopäässä pitävät kaikki sängyssä olijat hereillä...  


Miltä näyttää mökin ikkunasta ilta-aikaan?   


Vähän karmivalta, kun ottaa huomioon, että ennen nukkumaanmenoa pitäisi vielä käydä ulkohuussissa. 



Onneksi on kaikenlaisia valoja pitkin matkaa. Uudelle terassille on laitettu aurinkokennovalaisin (tuolla kauempana kuvassa), joka on suosituksista huolimatta kuin himatuikku!  Paljon paremmin valaisee tuo ledinauha kaiteen alla.  
Lämpötilat ovat olleet merkillisen lämpimiä.  Tänäänkin ennen töihin lähtöä (klo 6) oli 16,6 astetta lämmintä!  Todella outoa.  Kosteutta sen sijaan riittää. Otsalle on kihonnut hikipisaroita jo pelkästään sanasta TYÖ 😂


Edellisen jutun auringonkukkakokoelma on päätynyt pyttyyn. Aikalailla länsinaapuriin viittaava väritys. Kukkien niskat alkavat todellakin jo hiljalleen nuokahdella. 


Minua on kohdannut aivan käsittämätön onni!  Olen löytänyt kanttarelleja!  Nyt on varmasti joku erikoisvuosi, kun MINÄKIN  löydän niitä näin paljon!  Olen kerännyt 3 kertaa tämän määrän ja olen siitä valtavan onnellinen. Ihan tippa silmässä kiertelin metsässä, kun löytyi uusia sieniä edestakaisin kävelllessä. Meni nimittäin tunteisiin, niin harvinaisia löytöjä nämä ovat aiemmin minulla olleet.  Mustat sienet ämpärissä ovat mustia torvisieniä. 



Kässäklubia ehdittiin viettää yhtenä iltana. Niin paljon oli naurun remakkaa, että ehdin jo pelätä meidän lentävän ulos koko kahvilasta 😂   Onneksi ei saatu porttikieltoa.  
Katseltiin toistemme tuomia ohjekirjoja ja lehtiä. Neulottiin ja virkattiin.  Syötiin ja juotiin.  Alkaa nousta jo ihan perinteeksi syödä halloumisalaatti. Tällä kerralla se oli erityisen hyvää!  


Muutaman migreenipäivän jälkeen on hyvä aloittaa 7 päivän työputki. Yksi on oikeastaan jo taputeltu, eli määrä laski jo heti kuuteen.  

En muista, mainitsinko jo uuden kissapuun hankinnasta.  Se tuli , todettiin  huonoksi ja lähetettiin takaisin.  Pitää lähteä ihan paikallisiin kauppoihin katselemaan tarjontaa, kun rahat palautuvat tilille.  Aikamoista odottelua oli tuon paketin palautus.  Ensin piti laittaa sähköpostia yrityksen asiakaspalvelijalle, sitten piti odotella pari-kolme päivää vastausta. Sitten vastasin siihen ja vartuin taas pari päivää. Sain ohjeet, että noutaja saapuu lähetykselle, ei kuitenkaan, että milloin.  Kasasin tuo palapelin laatikkoon ja teippasin oikein kunnolla.  3 päivää tuon jälkeen tuli sähköposti, että irrota ulkopuolella olevat tarrat ja laita paketin sisälle yhteystietosi!  Eipä muuta, kun taas tekemään aukkoa paketin saumaan, että sain ujutettua paperinpalan sisälle.  Toivottavasti rahat palautuvat sujuvasti. 

Tällaista arkea täällä vaan elellään, ei kummempia. Ei valmistuneita käsitöitäkään. 

Simpsakkaa syyskuuta Teille! Alkaa olla taas virallisestikin villasukka-aika 😄

27 kommenttia:

  1. Vessareissut pimeässä on jänniä, vaikka pimeydessä ei varsinaisesti mitään pelättävää pitäisi olla. Paitsi ehkä se että voi kompuroida ja loukata itsensä kun ei näe juuri mitään. Ei muuta kuin villasukkia kuluttamaan, syksy on saapunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielikuvitus tuottaa vaikka mitä pelättävää ;) Sen kun saa pidettyä kasassa, niin ei mitään hätää.... kai ;)
      Täällä istun nytkin villasukat jalassa, töihin lähtöä odotellen. Töissä en pidä villasukkia, mutta aamuhetki on ihana, kun jalat on lämpimässä.

      Poista
  2. Mikähän siinä on, kun pimeässä on hieman jännittävää liikkua ja mielikuvitus ottaa helposti vallan.
    Onnittelut hyvästä sieniapajasta. Minä en ole onnistunut koskaan löytämään kanttarelleja. Ainoastaan suppilovahveroita. No täytyy myöntää, että olen käynyt sienessä elämäni aikana tosi harvoin.
    Villasukkien aika alkaakin olla kohta käsillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, tunnen heti sienettömyystuskasi! Jos se nyt on mitään tuskaa ;D Minä käyn jonkin verran sienestämässä, mutta nuo kanttarellit osaa olla niin piilossa minulta. Toisaalla kuulen vähän väliä, miten on löytynyt ämpärillisiä, ihan mattoina metsässä. Nyt olen tyytyväinen tähän vuoteen! Muistan sen taas tulevina vuosina, kun kanttarelleja ei löydy, eli olen palannut entiseen ;D

      Poista
  3. En tiiä millaista kissapuuta haette, mutta ehdoton suositus suomalaiselle ananimallab:lle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kävin tuollakin nyt katsomassa, mutta etsitään sellaista perinteisempää, jaloillaan seisovaa kokonaisuutta. Tuolla oli kivoja nk. tunneleita, jos olisi sellaisen tarve. Pitää laittaa korvan taakse tuokin idea :)

      Poista
  4. Hih - palautit muistoissa Malawille ja öisiin "vessa"reisuihin (tässä iässä sitä on käytävä jo yölläkin)
    Ne oli pilkkopimeitä... kännyn valolla, kun otsavalo oli jotenkin liian tuhti ja matkakin välillä pitkä...
    Yhdessä majoituksessa jossa oli vain riuku, niin huomasin aamulla käyneeni "väärällä riu'ulla", oli naurussa pitelemistä!

    Pytyssä auringonkukkia - hih... mielikuvani meni jo erilaiseen pyttyyn, ennenkuin kuva paljastui.

    Ja jopa siellä on puikoillakin vaikka mitä.... on minullakin jo lankaa ja piirretty suunnitelma, heh heh...

    Tsemppiä työputkeen ja migreenitöntä syksyn jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä valmistuu varmaan piakkoin Malawi -sukat? :)
      Minä yritän mökillä juoda hillitysti iltaa kohti, ettei tarvis yöllä lähteä ulos. Sitten jos kuitenkin alkaa pissattaa, eikä viitsi nousta, on uni tosi levotonta ja huonoa. Yöpissauksesta tulee helposti myös tapa, kun käy yhtenä tai kahtena yönä.
      Mikähän riuku siellä mahtoi olla ;D Lapsena käytiin yhdellä sukulaisella, joka asui Ilomantsin ja Enon rajan tuntumassa, keskellä erämaata. Siellä oli alkuaikoina sellainen riukuvessa, eli kokemusta on siitäkin. Aluksi taisi olla vain riuku, kun mies asui yksin. Sitten, kun alettiin käydä kylässä, riuku sai allensa muovin (koska tytöt pissasivat istualtaan). Sitten tuli vielä kattokin pään päälle, eli kaksi veneen puolikasta muodostivat kopin (vailla ovea). Riukuvessa voi olla siis hifisteltykin versio :)
      Migreenitöntä syksyä minäkin toivon! Nyt on työpäiviä tehty jo 2/ 7, homma etenee! :)

      Poista
    2. No eipäs tullut mieleen Malawi-sukat, olen jo niin kotimaisissa maisemissa sukkamietteineni....
      4 puikkoa jo löytynyt, mutta missä ihmeessä viides.... olen käyttänyt sitä johonkin muuhun tarkoitukseen.
      Veneillä vuorattu riukuvessa, wow... todellakin hifistelyä....
      Toivottavasti työputki urakoitu ja ansaitut vapaat koittaneet. Syksyisiä auringonsäteitä mieleen ja kasvoille!!

      Poista
    3. Vielä pari iltaa aamujen nupiksi, mutta helpottaa jo, kun sai aamut "lusittua" ;D Viikonloppuna onkin vapaata!

      Poista
  5. Onnittelut kantarelleistä! Niitä on facebook täynnä, jos olet huomannut? Itse en ole sienestänyt ikinä.
    Hyvää syyskuun alkua! Sadellut sen verran, että luulisi sienten sikiävän lisää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Todellinen ihmisiän saalis! Olen todellakin huomannut.... ja katkeroitunut, kun en ole itse löytänyt ;D Meillä isä opetti sienestämään. En muista silloinkaan, että olis kanttarelleja juurikaan löydetty. Myöskin mustat torvisienet ja suppilovahverot olivat tuntemattomia. Sitä vastoin nykyisin vältettäväksi suositellut mustarouskut olivat suosiossa ;D
      Rouskuja haluaisin vielä etsiä. Se metsässä rämpiminen ei tosin ole suosikkijuttuni ;) Miksi ne sienet eivät tule meidän pihalle?

      Poista
  6. Minulla on Touhulassa "yöastia" :-) niin ei tarvitse lähteä ulos enää pimeän tultua. Varsinkin jos olen yksin yötä en halua enää mennä ulos myöhään illalla (= luen liikaa jännitysdekkareita :-).
    Sienten löytäminen on sellainen alkukantainen ilo ettei paremmasta väliä. Kanttarelleja tai mustia torvisieniä löydän harvoin joten "kateutta ilmassa " :-).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sinullekin varmasti koittaa se kanttarellien superhetki! Minä pidän ainakin peukkuja! alan jo asennoitua siihen, että tämä oli ainutlaatuinen vuosi minulle ;)
      Pimeässä voi tosiaan olla kaikenlaista, kuten karhu, vampyyrejä, ihmissusia, roistoja, jotain kalmahenkiä jne. Mitä vaan mielikuvitus tuottaa tullessaan ;D

      Poista
  7. Lämmintä ja kosteaa on ollut. Outoa suorastaan. Kissasi ovat ihania.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään on ollut vähän vähemmän kosteaa, vaikka märkää onkin. Lämpötilan lasku muutamalla asteella teki näköjään tehtävänsä. Kissat on niin rakkaita täällä :)

      Poista
  8. Pimeys laskeutuu iltaisin turhan aikaisin. Miten tämä syksy aina onnistuukaan yllättämään!
    Onpa surkeaa palvelua nettikaupassa. Toivottavasti rahat palautuvat nopeammin, ettei niiden perään tarvitse sähköposteja lähetellä.
    Meidän lähimetsissä kantarellipaikat on likimain löytäjien vartioimia. Lähelle ei uskalla mennäkään, kun joku hyökkää oman korinsa kanssa eteen. Onneksi naapuri pitää minut sienissä.
    Simpsakkaa ja sukkaisaa syyskuun alkua sinulle ja kissoille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Vartijoita sienimetsässä! Saattaa herättää jopa sienisotaa! Minulla ainakin palaisi päre, jos aina olisi joku kytistämässä ;D
      Syyskuu on nimensä puolesta heti syksyisen tuntuinen, vaikka elokuu tuntui vielä kesältä. Parissa päivässä on jo syksy. Kasvit eivät enää oikein kehity, sinnittelevät vielä vihreinä ja jokunen kukkii. Kallani ovat kukkineet tosi vähän, vain yksittäisiä kukkia. Mikähän niitä vaivaa? Ei ole jotenkin voimaa vissiin. Talvetan ne aina kellarissa ja käyn muutaman kerran talven aikana vähän ropsauttamassa vettä. Keväällä lisään multaa tai puran multapaakun ja kallansipulit. Minulla on monta purkkia, mutta ne tekevät vain valtavasti lehtiä, muutama yksittäinen kukka. Ennen kukkivat enemmän.
      Niitä palautusrahoja nyt odottelen ja toivon samaa, kuin mainitsit.

      Poista
  9. Voi Frodoa kun ei anna teidän nukkua.16.6 astetta kuulostaa nyt,kun täällä yli 30 astetta,tosi mukavalta Kosteus tosin on kamalaa,täälläkun myös kuumaa niin vaatteet liimautuu kiinni.Voi harmi ettei se kissapuu ollutkaan hyvä.Oi kantarelleja,kauhea kaipuu sellaisiin metsän herkkuihin mitä ei täällä löydy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun sen nyt noin ilmaiset, niin varmasti tuntuu viileältä, jopa kylmältä tuo 16.6 ;D
      Voin kuvitella, että monia syötäviä asioita ja metsän antimia on siellä ikävä. Siellä on sitten paljon sellaisia herkkuja, joita täällä ei kasva, eikä juuri löydäkään.
      Kun saan kissapuusta palautusrahat, lähden kaupoille etsimään, mitä sieltä löytyy. Merri ja Frodo ei vielä tiedä, mitä on tulossa ;)

      Poista
  10. Ooh, olet saanut kantarelleja! Mahtavaa! Minä jouduin ostamaan omani, kun en ole ehtinyt sienimetsään enkä yleensä ikinä löydäkään mitään.

    Mukavaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö ole hienoa! Se epäusko, kun kävelee metsässä ja yht´äkkiä niitä kanttarelleja vaan löytyy, enemmän, kuin se viisi. Sitten kävelee vielä eteenpäin ja miettii, että yksi varmaan vielä löytyy... ja sitten löytyy! Tämä vuosi on aivan mieletön! En halua tällä saaliilla rehennellä, iloitsen vaan ;)
      Tästä taas uuteen viikkoon! 3 päivää takana, 4 edessä. Yleensä en laskeskele näitä peräkkäisiä päiviä, mutta nyt on ollut jo jonkin aikaa jotenkin rahnustamista tämä työnteko. Seuraava lomakin on niin kaukana. Vapaat ovat melkein aina eri aikaan, kuin miehelläni. Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu, kun muutetaan! ;)

      Poista
  11. Mukavaa! Neulominen on niin mieluisaa :) Ja lopputulos palkitsee. Ihania neulomishetkiä sinulle!

    VastaaPoista
  12. Syksyä kohti mennään ja illat pimenevät. Ethän lue liian jännittäviä kirjoja mökillä, muuten saattaa jäädä huussireissu väliin.
    Kanttarellit ovat ihania. Tänä vuonna en raaskinut ostaa, kun olivat niin hintavia edelliseen vuoteen verrattuna. Hyvä sinä, kun löysit niitä ihan itse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ompa jännä, että hinta oli tänä vuonna niin korkea kanttarelleissa, vaikka niitä selvästi on ollut runsaasti metsissä.
      En ihan tarkoituksella kuuntele mitään jännitysjuttuja mökillä ;) Kävis just noin niin kun kirjoitit ;)

      Poista
  13. Kaunis kuva Merristä. Minä tykkään pimenevistä sametti-illoista. Ukkoni tosin asensi puuutarhaan valaistuksen, joten on kivaa istua lyhtyjen valossa iltaisin ulkona.
    Ihanan kanttarellisaaliin olet saanut.Metsästäjänleikettä ja sienikastiketta ei kyllä voita mikään

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, en olekaan aikoihin syönyt Metsästäjänleikettä :)
      Ylimmässä kuvassa on Frodo, mutta ovat varmaan erillään kuvattuina saman näköisiä vieraan silmissä :) Merristäkin on kuva tuon saman virkatun peiton päällä.

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!