perjantai 21. tammikuuta 2022

Mitäs nyt tehtäisiin?

 Tämä väsäämäni kynsienteroitus-/ kiipeilyteline on ollut hyvin käytössä. (POSTAUS SIITÄ TÄÄLLÄ).   

Tuon linkin myötä vasta muistin, että eihän meillä ollut vielä Merriäkään, kun olen tämän tehnyt.  Se on tehty hoitokissoja varten. Kuvissakin näkyy testaajana Maisa -kissa. 

Merri on leikkinyt tällä yksinkin ja nyt kaverin kanssa.  Frodo ei pääse vielä ylätasolle, ellei kiipeä tolppaa pitkin ja sittenkin ylätason reuna on  haasteellinen.  Aika korkealle tuo pikkuinen pääsee jo kiipeämään, jos on tarpeeksi tarttumapintaa kynsille (esimerkiksi verhot...). 


Tällaista leikkiä täällä nähdään lähes päivittäin. Frodo on alhaalla luolassa, tai sitten keskiosassa.  Se yrittää väistellä Merriä tai osua siihen tassullaan.  Merri taas odottelee ylhäällä sopivaa tilaisuutta osua tassullaan, tai hypätä alas varomattoman kisailijan viereen. 


Alakuva on  samea, koska kissat eivät juurikaan pysy paikoillaan silloin kun pitäisi.  Laitan sen silti tähän, kun tuo Merrin kynsienteroitus on niin hupaisan näköistä. Kynsihoito on koko kehon kattava liikesarja. Tässä opastetaan Frodoakin teroittelemaan. 


Kolmas ompelemani Satu -paita on tässä. Se on materiaaliltaan ohuempaa trikoota, kuin aiemmat huppari -versiot. Kaava on siis edelleen sama, vain huppu puuttuu.  Yllättävän haasteellista oli saada raidat kohdilleen tuolla hihan alla. 


Harmaita hiuksia tuottivat nämä reunukset.  Kaulus enimmäkseen alkoi ärsyttämään, kun tiesin jo kokemuksesta, että en saa siistiä kaulusta ilman resoria ja tähän paitaan se ei vaan sopinut.  Aika pitkään pyörittelin turhautuneena käsissäni paidan prototyyppiä ilman reunuksia. 
Viimein löytyi avuksi taas tuo neuvokas kuukeli. Katselin TÄMÄN videon ja aloitin omat kokeiluni hihansuista.   Jiihaa!! Sehän onnistui! Olen niin iloinen, että opin tämän tavan tehdä nuo joustavat reunukset.  Aiemmat ompeluni ovat monesti tyssänneet siihen, että en ole osannut siististi tehdä tuota kaulusta. 
Toinen tämän  ompelutyön oppimishetki oli tuo joustotikin ompelu. Olen joskus ennenkin kokeillut sitä ja nytkin aloitin koetilkulle.  Ihan hirveää suttua ja lanka tuhannen sykkyröillä kankaan alapuolella.  Tässä kohtaa tuli kuvioihin taas epätoivoinen yritys lukea ompelukoneen ohjekirjaa, ja kas!  Minulta oli jäänyt ohjeistus osittain ymmärtämättä aiemmin!  Tähänkin löytyi ihan oma säätönappulansa tuon tikin valinnan lisäksi.  Monestihan noissa ohjeissa kehotetaan ompelemaan kaksoisneulalla jousto-ommelta. Minun koneessani ei tietääkseni sellaista kaksoisneulamahdollisuutta ole (?). Siksi tuo tikkikin on nyt tuollaista siksak-tyyppistä, koristeellista koukeroa. Ompelin kauluksen aivan äärettömän hitaasti, kun pelkäsin tikin kaikesta huolimatta suttaantuvan. Lopputulos on oman mittapuuni mukaan ihan täydellinen!  Kyllä kannatti alkaa taas ompelemaan.  Yksi opetus on vielä se, että pitää olla kärsivällinen....    Se on varmaan vaikein toteuttaa 😂


Pakko laittaa vielä kauluskuva, niin hienosti tuo oppimani kaulustyyli istuu heti ensiompelulta!


Seuraavaksi parhaat ryhtikuvani edestä ja takaa 😂



Tämän paidan myötä löysin myös muutaman parannusajatuksen  seuraavaan trikoopaitaan.  Tämä jäi vähän väljäksi, mutta ei haittaa mitään, koska se on muutenkin pitkähihainen.   Muutoksia aion tehdä leikkausvaiheessa siten, että etu- ja takakappaleen leikkaan hyvin pienin saumavaroin sivuiltaan, tai peräti ilman saumavaroja. Sitä vastoin sivukappaleet voivat olla vähän leveämpiä.  Tuo sivu- ja keskikappaleiden sauma jää etenkin edessä vähän liian sivulle ja antaa liian ison vaatteen vaikutelman.  Tämähän alkaa mennä jo ihan  hifistelyksi! 😁
Oikeasti minua ilahduttaa huomata, että edes huomaan jotain tuollaisia seikkoja.  Opettajan kanssa koulun käsityötunneilla ei aina mennyt nuo hommat ihan putkeen.  Minulla on kai liikaa tuota oman suunnittelun halua. 


Nyt hörppään aamukahvit ja lähden taas rohkeasti yrittämään tuplavuoroa.  Niitä tuntuu olevan nyt ihan päivittäin tarjolla.  Tilanne kotihoidossa on juuri tuollainen, kuin mediassakin annetaan ymmärtää.  
Päivän positiivisuushaasteeksi otan mennään-"rauhallisesti"-asiakas kerrallaan ja lopulta päivä on pulkassa.  Pääsen myös katsastamaan, paljonko tulee askelia mittariini 😆

Heipat ja  huipat!  Hyvää viikonloppua!

28 kommenttia:

  1. Kissoja useassa kerroksessa, ihanaa!
    Mitä mieltä olet kissan kynsienleikkuusta? Kysyin asiaa kerran eläinlääkäriltä, joka kertoi aiheesta oltavan kahta eri mieltä. Toisten mielestä kissa hoitaa itse kyntensä. Toiset taas puolustavat kynsien leikkaamista. Juuso ulkoili flexissä ja sai hoidettua kyntensä mm. puunrunkoihin. En koskaan leikannut sen kynsiä. Joskus Juuso tarttui kynnestään johonkin kankaaseen, mutta pääsi aina itse irti. Veljenvaimo haluaa Roopen kynnet leikattavan säännöllisin välein. Yksin hän ei siihen pysty, vaan minä istun pyyhkeeseen kääritty kissa sylissäni yrittäen pitää sitä paikallaan. Ei mikään helppo homma. Välillä omiin sormiin sattuu, kun veljenvaimo nirhaisee mielestäni liian pitkän palan kustakin kynnestä. Roopella on erilaisia kynsimisvempaimia, ulkona se ei ole koskaan.
    Hyvinhän sinulta paitojen ompelu sujuu. Itse tietenkin kiinnittää huomiota nimenomaan pieniinkin yksityiskohtiin. Ulkopuolinen ei edes huomaa. Ompelukoneeni tekee sisäpuolen tikistä usein silkkaa suhrua jousto-ommelta käyttäessäni. Ystäväni käyttää saumuria, jolla homma näyttäisi onnistuvan siististi. Kun en ole ompelussa mitenkään taitava, ei minun kannata sen enempää aiheesta kommentoida.
    Mukavaa viikonloppua sinulle ja karvakavereille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merrin kynsiä ei ole ainakaan koskaan leikattu, se huoltaa ne itse. Ajattelen, että kosken niihin vasta sitten, jos ovat häiritsevän pitkiä, jos se ei itse enää niitä saisi hoidettua. Myöskään mikään huonekalu tms. ei ole koskenut mitään hirmuista kynsimisepisodia ;) Kyllähän se ilman muuta kodissa näkyy, että kissoja on.
      Etenkin vaatteet, joita on ajatellut itse käyttää, ovat tiukan syynin alla onnistumisen suhteen. Jos tehdessä jo näyttää siltä, että ei tätä kehtaa pitää tai on jotenkin epäsopiva, niin ompeluinto lasehtii nopeasti. Nämä pienet onnistumiset valavat intoa jatkaa seuraavaan projektiin. Saumuri on hyvä peli, mutta en osaa silläkään tehdä sitä saumaa. Kai siitäkin jokku ylitikkaussauma löytyy, ilman leikkuria? en ole perehtynyt. Teen tarvittavat loppuhuolittelut ompelukoneella. Minun ompelut menevät yrityksen ja erehdyksen kautta. Sen lisäksi huomaan, että pitkä väli edellisestä, samanlaisesta ompelutilanteesta, unohduttaa helposti jo osatunkin asian. Ompelen nyt niin kauan, kun intoa riittää.

      Poista
    2. Yritys ja erehdys -menetelmä toimii hyvin monessa asiassa. Myös ompelussa. Itse olisin saattanut nuo raitojen kohdistukset huomata vasta valmiissa työssä. Lapsille ompelin paljonkin heidän ollessa pieniä. Ystävältä sain hyviä vinkkejä. Hän kun innostui tekemään trikoopaloista kivoja vaatteita omilleen.

      Poista
    3. Tuohon yritykseen ja erehdykseen voisi vielä lisätä sattuman ;D

      Poista
  2. Jaksuja sinne arkeen - TODELLAKIN! Ja varmasti omaakin mieltä ylentävää ompelusten onnistuminen ja malttaminen sielläkin (kurkata ohjeita) - hih... kolahti, koska sama vaiva minulla...
    Hyvää viikonloppua - jokatapauksessa, oli se sitten vapaa tai ei!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ompelut sun muut käsityöt tuo palautumista ja jaksamista elämään :) Ohjeita luetaan sitten vasta, jos mikään muu ei auta ;D Sama koskee leipomista ja ruuanlaittoa ;D
      Samoin sinulle! Iltavuorolla jatkuu, eli peruspäivää.

      Poista
  3. Voi, sinun kauniita verhoja, kun Frodo niitä alakaa säätelemään!
    Hieno pusero ja raijatki on kohillaan. Minulla yleensä loppuu ompelu ainaki toiseen alasutturaan :(
    Mukavaa viikonloppua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnittelin itseäni, kun lopulta jaksoin kuitenkin ennen joulua vaihtaa nuo paksummat talviverhot! Kesäverhot, joista tykkään paljon enemmän, olis varmaan kevään myötä jo aika riekaleina. Onneksi pikkuisen mieli ja ajatus heittelee leikistä toiseen, eikä verhoissa kiipeily ole sille sen kummempi intohimo, kuin muutkaan hommat. :)
      Koneen pitää ompelussa toimia, tai homma loppuu siihen. Minulla oli isoja ongelmia jo silloin ensimmäisen paidan aloittamisen kanssa. Meinasi jäädä haaveeksi koko homma ;D

      Poista
  4. Ihana tuo karvakaksikko, eiköhän yhteiselo suju ihan mukavasti, jos nyt leikitäänkin jo yhdessä! Ja Merri opastaa kaikissa kissamaisuuksissa.
    Hieno tuo trikoopaita! Olet taitava ompelija (ja taitoon kai kuuluu sekin, että osaa lukea ohjeita ;-))! En osaa edes kuvitella, millaista trikoon ompelu olisi. Tai voin: yhtä kiroilua.
    Tsemppiä tuplavuoroon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Selvästi hyvissä väleissä täällä jo ollaan! Merri saattaa jopa käydä vähän nuolemassa Frodoa ja päinvastainen tilanne tuottaa Frodolle järjettömän mielihyvän ;D Merrin vieteri ei loputtomiin kestä liiallista lähentelyä. Peräkkäin täällä juostaan monta kertaa päivässä, kumpi tahansa edellä tai jäljessä. Merrikin saa selvästi enemmän liikuntaa nykyisin :)
      Trikoo on aika haasteellinen kangas, kun se venyy... Saumuri on oiva peli ja nyt tuo joustotikin onnistuminen ilahduttaa. Seuraava haaste olisi yhdistellä vanhaa ja uutta tällä samalla kaavalla. Saa nähdä miten onnistuu.

      Poista
  5. Hyvä kun olet löytänyt kaavan, jota voi soveltaa moneen eri työhön ja joka sopii itselle. Jäin vähän ihmettelemään, miten sinun koneessasi ei voisi ommella kaksoisneulalla. Ainakaan minun koneessani sille ei ole mitään erillistä säätöä, tavallinen suoraommel vaan. Ainoastaan pitää olla paikka sille toiselle lankarullalle ja se on sama, mihin rulla laitetaan puolalle keriessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aloin oikein miettiä, saako koneeseeni kaksoisneulaa. Netistä ei ainakaan löydy edes lisäosana tuollaista vaihtoehtoa kyseiseen koneeseen. Lisäksi koneessa ei ole paikkaa kahdelle rullalle. Puolaus tapahtuu rullan ollessa samassa paikassa. Pitää vielä tutkailla asiaa. toisaalta pärjään kyllä nyt näinkin, kun tikki onnistui. Suora ommel olsi kyllä siistimpi.

      Poista
    2. Tarvitset ehkä erillisen tapin toista lankarullaa varten, mutta itse kaksoisneula kiinnitetään samaan kohtaan kuin tavallinenkin neula. Sen kanta on samanlainen.

      Poista
    3. Ajattelinkin että kanta on samanlainen. Kulkeeko se toinen lanka sitten samaa reittiä sen toisen langan kanssa, päätyen toiseen neuleen?

      Poista
    4. Kulkee samaa reittiä toisen langan kanssa ja vasta neulojen kohdalla erotellaan kumpikin omaan neulansilmäänsä. Sitten vaan ommellaan tavallista suoraommelta. Paininjalassa pitää tietty olla sen verran leveä aukko, että molemmat neulat mahtuvat. Mutta siihen kelpaa tavallinen paininjalka, jolla onnistuu siksak.

      Poista
    5. Kyllähän sellainen sitten varmaan sopisi minunkin koneeseen, jos sellaisen hankkisin. Nyt vielä mietin, miten se tikkaus on sitten joustavaan kankaaseen sopivampaa. Tai ehkä se liittyy myös siihen joustosäätönappulaan. Pitäisi päästä ihan kokeilemaan. Toisaalta tällainenkin tikki on ihan ok ainakin näillä ompelumäärillä. Pistän kuitenkin harkintaan, jos sattuisi jostain löytymään.

      Poista
  6. Hieno pusero! Ei ne ohjeetkaan ihan turhia ole, oon joskus huomannut, vielä kun niissä neuvottaisiin se kärsivällisyys... Frodolla on hyvä opettaja. Kunhan se ylettyy terottamaan kyntensä raapimispuussa, niin johan saa verhot kyytiä oikein kunnolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohjeiden turhuuden huomasi siitä, että ompelukoneiden ohjekirjat olivat kateissa, kun aloitin ;) Sitten kun oikeasti tarvii ohjetta, niin kirjastahan se kuitenkin ensisijaisesti löytyy. Onneksi löysin saumuriohjekirjanikin ;)
      Toivottavasti Frodo unohtaa verhot alkuhuuman jälkeen. Ei se nytkään jatkuvasti niissä pompi vain, jos ne osuvat kutsuvasti sen silmiin :) Isompi kissa ei verhoissa pysyisikään painonsa takia. Pennut kai tapaa niihin jäädä roikkumaan. Pitää etsiä muita aktiviteetteja tarpeeksi.

      Poista
  7. Kivannäköinen kiipeilyteline söpöisillä kisuilla :) Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota oli kiva tehdä. Oli jotain tavallisuudesta poikkeavaa askartelua :)

      Poista
  8. Olet kyllä oikea monitaituri kun olet jopa tehnyt kissoille kiipeilytelineen:) Kiva seurata kissojen leikkejä, ja kivat kuvat niistä. Frodo on kyllä niin suloinen pentu:)
    Hieno paita taas:)
    Mukavaa viikonloppua sinulle Sartsa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teline on taas niitä hupaisia päähänpistoja, joita on ollut päästävä toteuttamaan ;) Tulipahan samalla vaarin äidin vanhalle säilytyspöntölle uusi käyttö.
      Frodo näyttää ainakin tällä hetkellä olevan tosi kiltti ja rohkea pentu. Toivotaan, että siitä tulee Merrin kaltainen, mieleltään avoin ja hyväksyvä kissa isona :)

      Poista
  9. Kyllä taas huomaa että vaalit on esillä olleet, ja vielä sote-vaalit. Saa nähä pitkäänkö on vanhustenhoito esillä. Oli eilen illallakin Perjantai-ohjelmassa, kylläpä vähän riipaisi. Entisenä hoitajana. Niin toivoisi parannusta hoitajien ja vanhusten tilanteeseen. Yksinäisyyttä oli ennenkin hoivakodeissa ja laitoksissa, joissa pääosin työskentelin. Senjälkeen laitospaikkoja vähennettiin- hoitoa ja työntekijöitä vähennettiin, ikäänkuin hoivan tarve olisi vähentynyt. Nyt voidaan sitten tiedostaa, että virheitä tuli tehtyä...
    Voi vain kadehtia kissojasi ja tarmoasi tehdä noita ompeluksia, Tsemppiä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissat ja käsityöt ovat yksi iloa ja energiaa tuottavista asioista elämässäni. Palautuminen on nykyään selvästi hitaampaa työstä, kuin ennen. tietysti ikääkin on tullut. Siltikin työelämässä näkee ihan kuukausittain lisääntyvän kiireen ja pulan työvuorojen tekijöistä. Olen niin kauan tehnyt tätä työtä, että vertailukohtia riittää. Toisaalta se, että on nk. kasvanut tähän maailmaan on varmaan keino selviytyä lisääntyvästä työmäärästä. Uusilla hoitajilla kaikki tulee ikään kuin vyörynä silmille ja ensireaktio on perääntyminen.
      En usko, että tämä uusi sotekaan tuo mitään parannuksia hoitajien työhön, vaikka asiasta nyt puhutaankin koko ajan. Meillähän on ollut ikään kuin pilottina tämä sotealue jo useita vuosia. Tuskin tähän mitään ihmeempiä muutoksia on luvassa. Toisaalta muutokset ovat päivän sana ja niistä sitä "iloa" riittää taas käytännön tasolle tuotuna ihan riittävästi.

      Poista
  10. Onpas pikkukissalla suuret korvat! Onkohan se susihukan sukua =)

    VastaaPoista
  11. Tsemppiä sinulle töihin. Käsityöt ja nuo söpöläiset ovat hyvää vastapainoa tuplavuoroille. Ompelujälki on niin paljon parempaa kuin halpatuontipikamuotivaatteissa! Minä yritän selvitä neljän, eripituisen palmikkokaavion neulomisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää paikkaansa. Illalla kun tulin taas töistä, niin näin Merrin jo ikkunassa katselemassa :) Kaikki ryntää eteiseen katsomaan, kuka tuli :)
      Paremmasta ompelujäljestä en uskaltaisi puhua vielä tässä vaiheessa :)
      Neulepuolella minulla on tulossa palmikkolapasia.

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!