Olipa tässä pähkäilemistä koko kuukaudeksi ja vieläkin on lopputulos sen verran hämärän peitossa, että laitan nämä kaikki, joita silmäilin "siinä mielessä". Kotini vanhin esine, eli Kristiina K:n haaste on ollut tämän kuukauden aiheena. Juuri ja juuri ehdin!
Miehen isän tekemä tuoli 60 -luvulta. Siinä on pehva kuluttanut maalia ihan mukavasti. Vieläkin tuoli on tukeva istua pienelle ja vähän isommallekin väelle.
Nämä sokerileikkurit lienevät äidin-äidin-äitini jäämistöstä. Eihän näissä tietenkään mitään vuosilukua ole. Sokerileikkurithan toimivat hyvin myös tabletinpuolittajina (töissä testattua).
Miehen isän huutokaupasta huutama pahkatuoli jostain 50 -luvulta ehkä. Valmistusvuotta ei tiedä.
Samalta suunnalta ilmestynyt seinäkello.
Emännänkaappi, tämän talon entiseltä asukkaalta jäänyt.
Pianokin on 60 -luvulta. Jakkara on tuoreempi.
Vanhoja kirjoja 60 -luvulta. Isossa Raamatussa on vuosi 1938, mutta epäilen, että tuo vuosiluku koskee vain tämän suomennoksen hyväksymisvuotta kirjaan.
Tässä kohtaa sain viimeisen ahaa -elämyksen. Takan päältä löytyy kunnon puukko! Sen jälkeen muistin myös tämän päiväkirjan.
Muistoja asevelvollisuuteni ajoilta. Kirja on mieheni isän. Mainittakoon, jos ihmettelette, että mieheni on ollut perheensä iltatähti.
Tuolloin oli presidenttinä tämä herra.
Alla oleva herra sitä vastoin oli vielä sotamarsalkkana.
Kirjaan kirjoittelija suoritti asevelvollisuutensa alla olevin päivämäärin.
Kirja on täynnä laulujen sanoja, runoja, piirustuksia.
Välistä pulpahti myös kuitti pakko-ottoviljan ostamisesta/luovuttamisesta.
Kirja on vanhempi, kuin puukko, mutta aikajärjestyksessä puukko on syntynyt vasta tuon kirjan kirjoittelun jälkeen.
Meinasi jäädä viime tippaan tämä haaste, mutta parempi myöhään, kuin ei silloinkaan!
Hyvää viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!