Muurahaiset kiipeävät jalkoja pitkin...

Ihastuin kerran tähän malliin Ravelryssa ja otin  ohjeen talteen. 

Yllätys  yllätys, hauduttelun jälkeen sain sukat myös tehtyä 😊

Ovat luonnossakin kivan näköiset. 

Kyseessä on Karin Aidan sukkamalli, Formication, joka on Ravelryssa ilmaisohjeena. 

Käytin lankana Venlaa ja puikot kokoa 2½. 

Suunnittelija painottaa, että nimessä on nimenomaan kirjain M, eikä N, että ei tulisi väärinkäsityksiä. 

Ohje on englanninkielinen, mutta ruutupiirrokset osasin hyvin silläkin kielellä. Luin kyllä ohjeet muutenkin, mutta päädyin silti tekemään ihan tavallisen kantapään. Yksi syy oli se, että tummempaa lankaa oli minulla tosi vähän, enkä tiennyt riittääkö se loppuun asti. Riittihän se hyvin, vaikka alussa oli vain 45g. 

Sukat kokonaisuudessaan painavat 90g. 

Oli tosi kiva tehdä, vaikka joutuikin koko ajan seuraamaan ohjeruudukkoa.  Molemmat sukat ovat samanlaiset, ei siis oikeaa ja vasenta sukkaa, kuten joissain malleissa. Jalkaterän neulominen oli vähän haastavaa, kun yhdellä paperilla oli sukan päälyskuvio ja toisella pohjakuvio. Asettelin ne vierekkän sohvalle ja viivotin päälle. Sain ne kulkemaan samaa kerrosta. 

Malli löytyy TÄÄLTÄ.

Sukat ovat kokoa 38-39. 

Merriä ei muurahaiset pelota!  Sitä ei oikeastaan kiinnosta koko juttu.....kauempana on jotain kivemman näköistä...ehkä kärpänen ikkunassa?  Paljon kiinnostavampi eläin!

Toissapäivänä menin ulos haravoimaan Merrin kanssa.  Pihalle tuli pyörähtämään myös naapuri Gizmo -koiran kanssa.  Merri riemastui niin kovin Gizmon näkemisestä, että alkoi oikein esittää, mitä kaikkea osaa tehdä. Se otti vauhtia, ja vaikka naru on pitkä, on sillä myös loppunsa. Muutaman singahduksen jälkeen Merri päätti riisua valjaat pois, mikä kävikin varsin nopeasti, koska ne ovat ihan väljät. 😂
Yhtään se ei miettinyt mihin menisi; naapuriin tietenkin!  Minä pyyhälsin heti sisään hakemaan namipussia, joka yleensä tehoaa nopeasti. Tällä kertaa pihalla huutelijoita oli liian monta ja Merri viittasi kintaalla nameille. Sinne se meni naapurin rappusille haistelemaan.  Jouduin kiertämään tien kautta, kun en ollut niin notkea aidan alta kulkija, kuin kissa.  Sieltähän se Merrikin tuli heti katsomaan namipussia ja antoi ottaa syliin.  On se vaan höperö, kun menee aina samaan lankaan ! 😊

Kotiinpaluu oli vähän haasteellisempaa, kun matkalla oli naapuritalon oikea asukas renkaiden vaihdossa ja siitä aiheutui "vaarallisia ääniä", ainakin Merrin mielestä. Niistä kun selvittiin, kulki tiellä vieras koira.   Kommellusten jälkeen Merri pääsi ulkohäkkiinsä.  En laita karkaamisen jälkeen koskaan heti takaisin valjaisiin, että ei jää se lihasmuisti, mitä tuli juuri tehtyä.
Aikani haravoin ja kissa napitti häkistä. Se maukui surkeana ja lopulta hellyin ja otin sen valjaisiin. Siinä se pyöri ympärillä ihmettelemässä, eikä yrittänytkään pois.  On se kyllä merkillinen kissa, kun se viihtyy noin hyvin valjaissa.  Aiemmat kokemukset valjastetuista kissoista ovat kyllä täysin erilaisia.

Kevät etenee, kuten tautitapausten määräkin.  Jotenkin toivoisi tämän olevan jo ohi, mutta ei auta kuin mennä eteenpäin.  Töissä on käytävä ja ihmisiä kohdattava.  En osaa varsinaisesti pelätä ja teen työt kuten ennenkin, koska ne on tehtävä.  Samalla mietin kuitenkin, että minkä nurkan takaa se korona pöllähtää...
Moni on myös jo parantunutkin sairaudesta!
Ollaan varovaisia ja otetaan mitä on tullakseen.  Siihen asti eletään mahdollisimman normaalisti ja turvallisesti, kukin tavallaan.

Terveyttä ja rauhallista pääsiäistä toivottaen, Merri ja Sartsa