sunnuntai 9. helmikuuta 2020

Uutta etsimässä

Selailtiin lehtiä ja etsittiin sopivaa mallia. 
Maia on innokkaasti  mukana etsinnöissä. 


Sam on enemmänkin kiinnostunut Aku -lehdistä. 


Merri on jo lehtensä valinnut, siinä ei kauaa mennyt. Lopun aikaa voi ottaa nokosia. 


Haluaisin tehdä jonkin isomman neuleen, mutta langatkin on vielä valitsematta. Villaista en yksinkertaisesti voi pitää. Tänään kävin lankamyymälässä katsastelemassa vaihtoehtoja. Baby wool voisi olla ratkaisu?  Sopiva paksuuskin olisi. Nyt mietin, mitä väriä voisin pitää. Moniväriset nk.islantilaistyyppiset neuleet ovat kauniita, mutta tiedän oman makuni, enkä voisi niin kirjavassa kulkea.  Ehkä valkoinen ja harmaa? Tai valkoinen ja musta? Valkoinen ja punainenkin voisi mennä? Tai musta ja punainen? Itseni ja mustan makuni tuntien päädyn luultavasti vaalean mustaan ja tumman mustaan! 

Vaan eipäs hätäillä! tulikin erikoinen  ja uusi haaste/ toive sukkien malliksi. Niitä tässä sitten heti aloittelin. En tiedä osaanko, mutta aina pitää yrittää,  Lisäksi jokin uusi aina kiinnostaa, etenkin, kun ei varsinaisesti ole ohjetta. 


 Töissä olen surkutellut uudehkon reppuni sivupussukkaa, joka repesi melkein heti, kun reppu oli ostettu.  Sivutasku on juuri sopiva koko käsidesille, joka on hyvä aina olla lähellä.  Ehdin jo miettiä, missä alan käsidesiäni kuljettamaan, kun rattaat hitaasti pyörähtivät pääkopassa. No tottakai se täytyy korjata parsimalla! 


Tästä tuli minusta aika hyvä!  Ensin ajattelin, että pitäisikö virkata paikkalappu, mutta lopulta päädyin vaan ihan parsimaan ja hyvä tuli! Toimii ihan täydellisesti. Risa tasku harmitti niin vietävästi, että nyt tuntuu, kuin olisi isommankin homman tehnyt. 


Alkaa olla taas konsertin aika!  Kenraaliharjoitukset meinasivat mennä minulta ohi, kun iski pahemman luokan dementia juuri ennen H -hetkeä.. onneksi olin laittanut ajan puhelimen kalenteriin ja 10 minuuttia aiemmin se kilautti muistutuksen. No aika myöhäistähän sekin oli, kun ottaa huomioon, että istuin vielä yöpaidassa ja hiukset pystyssä aamupalapöydässä.  Onneksi on tuota vauhtia veressä niin en ihan hirveästi myöhästynyt. 

Normaalissa harjoitustilassa ei ole tuota piccolon telinettä ja soittimien vaihto kesken kappaletta on vähän hankalaa. Olen käyttänyt ylimääräistä tuolia käden ulottuvilla.  Konserttisalissa on telineet, joihin löytyi piccoloteline! Mahtavaa!  Nyt on homma hanskassa, eikä ainakaan ole telineen vika, jos tuutista puskee ulos vikaääniä. 



30 kommenttia:

  1. Kolme kissaa ymmärrän, mutta piccoloa en. Paitsi jos se on piccolopullo kuoharia ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäys, koska ajatus kulkee kokkareina: vaalea musta ja tumma musta on mun kohdallani vaalea punainen ja tumma punainen :) Täysin ymmärrettvät värivalinnat kummallakin.

      Poista
    2. Jos nyt ihan totuessaan kysyit, niin se piccolo on tuo musta pilli tuon kirkkaan vieressä ;)
      Minä taas ymmärrän punaisen, mutta en vaaleanpunaista ;D

      Poista
  2. Jokaiselle oma lehtensä :) <3 Mulla ei paljon tule käsitöitä tehtyä,muuta kuin ompelemalla ja virkkaamalla, joskus jotain pientä neulomalla, mutta esim.sukkia en varmaan osais tehdä enää, nuorempana tuli muutamat tehtyä,mutta sen jälkeen on virrannut paljon vettä joessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta ompelut ja virkkauksethan on ihan selvästi käsitöitä! Eikös käsityö ole muutenkin tosi laaja käsite? Jokainen tekee sitä mikä huvittaa. Entisaikaan tehtiin enempikin tarpeeseen, niin kuin villasukatkin esimerkiksi. Nykyään tehdään myös huvin vuoksi. On kai enemmän aika tehdä näitä "puhdetöitä" ;D Rehellisyyden nimissä en miäkään tällästä sukkamäärää tarpeeseen oo tehny. Päinvastoin, lapset usein sanoo, ettei tarvis enää ;) Vaan minkäs teet, kun on sisäinen pakko .

      Poista
  3. Kauniita nuo vierailevat kissat. Hyvä se on niitä välillä näyttääkin ettei Merri vallan ylpisty;)
    Oot muodikas = parsiminen on nyt IN. Ja saa näkyä, että on parsittu.
    Ajattelin, että pikkolo menis rintataskussa mutta sit hoksasin, että eihän huilu siellä voi huilailla sen aikaa kun pienempi on äänessä, heh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merri tykkää kissakavereistaan kovasti, mut vissiin se haluaa näyttää jotain arvokkuuttaan sillä, että se ei kehrää ollenkaan silitellessäkään, eikä meinaa antaa ottaa syliin, kun kaverit on paikalla. Tavallisesti kehrää jo kun sille juttelee ;)
      Aika hyvin hoksasit ton huilujutun! Kyllähän toi huilu oikeasti onkin se isompi ongelma "väliaikasijoituksessa", vaikka ei toi piccolokaan taskuun mahu ;) Marssisoitoissa olen saanu sen mahtumaan kahtena palasena marssilaukkuun. Menee siis ihan virallisestikin osiin, en oo käyttäny väkivaltaa ;D

      Poista
    2. Joo, ei tarvinnu mun hoksata ku tiedän pikkolon. Oon soittanu marssirumpua Helsingin poliisisoittokunnassa. Siis joskus vuonna puukko ja kirves.

      Poista
    3. Miäkii oon alottanu esiintymiset porukan mukana marssirumpalina. Se oli aika kivaa, mut se rumpu oli tosi hankala välillä , kun ei istunu siihen jalan päälle millään. Kerran kiinnitin patalapun sideharsolla reiteen, siihen kohtaan, mihin se rumpu yritti koko ajan hangata ;D

      Poista
  4. No niin, nyt selvisi mullekin, että mitä soitat. En ole niin pitkälle harpponut blogissasi, että asia olisi selvinnyt.
    Onko noissa sukanaluissa kaksi plus kaksi silmukkaa? Niitä näkee nyt paljon.
    Vai värien valintaa? Mun kannattaa pitää suuni kiinni sillä kahden värin valinnassa saattaa toinen olla jo liikaa... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomenta! Tajusin myöhään illalla, että unohdin kehua repun paikkausta: hyvä tuli! Mulla on isävainaan vanha reppu, josta pitäisi pilkkoa merkit irti ja ommella ne jonnekin muualle talteen. Henkisesti raskas homma, joka on tehtävä sillä reppu ei kestä enää käyttöä.

      Poista
    2. Huomasin just, että tossa nuotin kulmassa taitaa lukea , että se on sieltä teiän "kulmilta"?
      Raidat menee suhteessa 2 + 1. En oo siis mitenkään muotitietoinen tässä :)
      Vähän samaa vikaa on tossa väriasiassa minullakin. Pelkään, että liian kirjavaa en tuu ikinä pitäneeksi. Isompaa neuletta ei oo kiva tehä, jos se ei oikeasti oo jollekin (tai siis mulle). Sukkia voi tehä varastoonkin.
      Mullakin on tapana silppuaa vanhat reput. Tosin niitä osasia alkaa olla jo ties miten paljon ;D Joskus olen kuitenkin jotain tarvinnu ja on kiva kun niitä löytyy.
      Hyvä että illalla vielä pähkäilit keskenjääneitä ajatuksia ;D Miä teen sitä jatkuvasti. Etenkin illalla ja yöllä ja aamulla palautuu mieleen asioita, jotka pitää töissä muistaa tai jotka jäi tekemättä. Alitajunta on ihmeellinen.

      Poista
    3. Meinasitko Kotkaa? Mä en ole sillä suunnalla koskaan majaillut vaikka sisko ja veli siellä asuukin.
      Mun päätä ei helpolla pysäytetä! Ei vaikka välillä kuinka haluaisi. Yötä myöten tulee pähkäiltyä jos vaikka mitä. Tarpeellista ja tarpeetonta.

      Poista
    4. No siitä sukkahommasta ajattelin, kun oli se logo ;) PIeleen meni.

      Poista
    5. Ai joo, ne sukat meni miehelle, joka on Kotkasta kotoisin. Me asutaan Helsingissä. :)

      Poista
  5. On ollut aika äkäinen lähtö... Mutta lopuksi kaikki sitten vissiin oli hyvin.

    Kauniit sukat on tulollaan ja niissähän on suorastaan loistavasti sointuvat kaksi väriä :)

    Mäkin olisin valinnut Aku Ankan. Vieläkin kaipaan niitä hetkiä, kun pikkukoululaisena tulin kotiin ja uusin Aku oli odottamassa. Enää ei taida edes posti kulkea niin ripsakkaan, että Aku ehtisi kotiin ennen koululaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se hetki, kun tajuat, että et muistanut... hetki jolloin aivoratas pyörähtää ja asiat loksahtavat kohilleen... ällistys siitä että näin voi käydä ;D
      Eikös olekin upea sukan alku ;D Yritän päästä yli siitä karman ajatuksesta, että keskenerästä työtä ei voi näyttää ;D
      Aku oli ennen kova juttu! Meillä on vieläkin hirmu määrät lehtiä, pokkareita yms., kun en raaski niitä poiskaan laittaa. Päinvastoin olen listaillu mitä löytyy ja katellu kirppareilta, josko sais puuttuvista vuosikerroista kaikki lehet kasaan.
      Postin kulkuun en jaksa ees kommentoida ;D

      Poista
    2. Mulla on täällä myös muutaman Aku Ankan taskukirja. Ja nyt mun täytyy tunnustaa, että en taida muistaa nähneeni täällä Aku Ankka -lehtiä tai -pokkareita. Pitääkin katsoa olisiko niitä jossain lehtihyllyssä tai edes kirjakaupassa.

      Poista
  6. Nopeet lähdöt on näyttäviä ja järkyttäviä!
    Kivasti sinulla tassuterapiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nopeiden lähtöjen mestari vauhdissaan! Inhoan nopeita lähtöjä. Ennen tuli lähettyä aina töihinkin viime tipassa (heräämisen puolesta). Nykyään haluan herätä ajoissa ja nauttia aamun rauhasta kahvia juoden ja lehteä tms. lukien. Meinaa se ite lähtö silti jäädä viime tippaan ;D

      Poista
  7. Siisti tuli paikkauksesta ja nyt varmasti kestää taas käytössä! Ihastuttavat apulaiset sinulla. Mukavaa alkanutta uutta viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkään pelkäsin että käsidesi putoaa. Nyt on ihan täydellistä taas, kun se on oikealla paikalla ja pysyy ;D
      Mukavaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  8. Niin suloisia kissoja, taitavia apureita mallin valintaan. Kissa tuo tunnelmaa kotiin, samoin koira. Kaunis sukanvarsi tekeillä. Värivalinnat on vaikeita, mutta oikean nähdessäni tiedän sen heti eikä muut tule mieleenkään. Auttaisiko tämä ohje? Hyvin parsittu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika tyhjää olisi ilman lemmikkiä, tarkoitan nelijalkaista lemmikkiä ;D
      Nyt olen jo suunnitellut alustavasti, mistä langasta voisin tehdä, niin kai se on vaan sitä värikarttaa katseltava.
      Kiitos :)
      Hyvää (tässä kohtaa pitää miettiä mikä päivä on, eikö olekaan viikonloppu??) alkanutta viikkoa!

      Poista
  9. Suloisia kavereita ollut Merrillä🐱🐱🐱

    VastaaPoista
  10. Maia, Sam ja Merri ihania avustajia!

    VastaaPoista
  11. Ei se ainakaan avustajien vika ole, jos ei mallia löydy. Mites olis merimiestyyli, Sam taitaa tykätä siitä.

    VastaaPoista
  12. voi noita ihania killejä;)Toiset joutuvat fundeeraamaan ,mistä tykkäävät??,Mutta mitä tekee Merri!!!,simsalapim,Merri on valintansa tehnyt,
    Minä muuten olin ennen...nopea lähtijä,heräsin kahtakymmentä vaille,työt alkoi tasalta,lyhyt matka,etu---
    nyt herään 2 tuntia ennen sovittua tapaamista ,ja :)silti tulee hoppu....
    Kauniit on soittimet! näppärät ja nopea tempoiset ovat sormesi:)
    Hienon työn teit parsimis-juttu,yes!!!seuraavaksi virkkaat uuen taskun..ja taas matka jatkuu..repulla;)
    :))

    VastaaPoista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!