Hatten och vatten

 Eikö tuo olekin hattvatti ruotsiksi? 😂 Nuo sanat ovat pyörineet päässä niin monta päivää, että pakkohan niiden on tarkoittaa jotain!  Siis jotain muuta kuin mitä virallinen käännös väittää. 

Nämä ovat nyt sen toisen kirjan ohjeesta neulotut Hattivatti -sukat. 

Onnelliset villasukat, Aakkosmatka Muumilaaksoon. Sukkien suunnittelija on Minttu Wikberg.  Sukat ovat ohjeessa Muumilangoista, mutta minä käytin Nallea, jota kului 105g. Sukat ovat kokoa 39-41.  Kärkeä voi pidentää mielensä mukaan. Puikot olivat kokoa 3. 

Ohjeen värit olivat hieman erikoiset ja halusin käyttää itsevalitsemiani värejä. Ohjeessa värit menevät kahden puikollisen jälkeen aina peilikuviksi, mutta minä neuloin tasaisesti  samoilla, joka aiheutti hienoista päänvaivaa ohjetta lukiessa ja toteuttaessa. 

Koska minulla on nyt Hattivattimaraton, ovat seuraavat hatit ja vatit jo puikoilla 😄

Merri on niiiin rakas kissa.  Se vaikuttaa ymmärtävän aina ihan täysin, mitä minä ajattelen 💕 Se loikoilee usein lähellä, jos olen askarteluhuoneessa, tai imuroin. Välillä oikein säikähdän, kun imuri huutaa ja satun vilkaisemaan sivulle; siinähän makaa kissa tuijottamassa!  Ei pelkää imuria yhtään. Haluaa olla tukena, kun teen ikäviä hommia. 

Tässä ollaan ihmettelemässä, mitä se mamma oikein pihalla touhottaa.  Ei kai vaan ole mennyt salaa hiirijahtiin ilman Merriä?? 

Muutama loppukesän, alkusyksyn kukkaotos vielä jatkeena.  Tämä leijonankita on kasvanut tosi upeasti. Ensin se oli sellainen kapea soiro, jossa oli muutama hassu kukka. Ihastuin siihen kuitenkin taimitarhalla ja ostin kukka-asetelmaan. Olen aina muistaessani napsinut siitä ne kukkineet pois, niin nyt tämä on levinnyt näin isoksi ja kukkii paljon runsaammin, kuin kesällä. 

Amppelikukista se vaaleanpunainen versio kuoli kuivuuteen lomareisun aikana. Tämä oli sitkeämpi. Tästäkin olen leikannut kukkineita pois. Sääli, että kohta se kuolee kylmyyteen.  Taustalla ruusupapua, jonka yläosien kätköissä vaaleanpunainen pelakuu. 

Syyshortensia kukassa. Istutin tämän vasta viime vuoden kesänä. Hyvin on kestänyt huolettoman puutarhurin hoidossa.  Juuri tällaisista kukista tykkään, jotka ovat omatoimisia, eivätkä säikähdä "pienestä" hoitamattomuudesta. 

Vielä on muutama kukka kärhössä. kukkapenkki näyttää aika täydeltä, koska ostin syysalesta lisää kärhöjä, eikä minulla ole niille vielä kunnon paikkaa. Aion tehdä niille jonkun oman penkin, jonne siirrän nämäkin kärhöt.  

Mikäs se tämä oikein onkaan?? Koko kesän suunnittelin edellisvuonna tekemääni kukkapenkkiin laajennusosaa. Ei jaksanut, ei viitsinyt, ei ollut aikaa.  Vielä ehti ennen talven tuloa kaivaa ylös nurmikon ja muokata penkkiin L -osion. Sinne istutin kaksi atsaleaa lisää. Alkuperäisessä penkissä on 3.  Jänösille taas vähän purtavaa talveksi!  Luulin keväällä, että atsaleat kuolevat, niin reippaasti oli  maistunut jäniksille. Ne kuitenkin kukkivat kaikki ja näyttivät oikein tykkäävän latvojen pureskeluista.  Kaikki laajenivat ja tekivät uutta versoa. 

Koko kesän suunnittelu toteutui eräänä iltana klo 18-21 välillä, osittain vesisateessa😅 Voi olla, että ensi kesänä tämä vielä jatkokehittyy, mutta nyt oli tärkeää vain saada nuo uudet atsaleat istutettua. 

Syysterveiset Merriltä, Frodolta ja Sartsalta!