Ulkoilua

 Kissat viihtyvät päivittäin tuntikausia ulkona valjaissa.  Välillä pitää päästä sisään syömään. Sisäinen kello ei tosin aina hälytä oikeaan aikaan. Voi olla että nälkä yllättää jo huomattavasti ennen ruoka-aikaa 😋

Kerrankin Frodo varttuu nätisti vieressä, eikä roiku Merrin kaulassa vauhdittamassa tilanteen eskaloitumista. 

Kävin "ulkona" kahvilla äidin kanssa.   Iitin kesäkahvila on sopivan ajomatkan päässä ja siellä on myös taidenäyttely ja käsityöpuoti.  En tietenkään hoksannut ottaa kuvaa ulkopuolelta, mutta halutessasi voit käydä kurkkaamassa TÄÄLTÄ ( parempaa kuvaa en löytänyt..). Linkistä löytyy myös kahvilan vieressä oleva Iitin kirkko. Sivu on Iitissä vuosittain järjestettävän musiikkifestivaalin sivusto. 

Taidenäyttelyn mieleisimmistä teoksista otin kuvat. Tämä hauska korppi on Kerro kuulumiset -niminen teos, jonka tekijä on Sinikka Ustinov-Jones.  Lintu on posliinia ja kiiltelee mukavasti renkaassa kököttäessään.  

Alla oleva metsä on suorastaan satumainen!  Puiden takaa katselemalla näkee varmasti metsäneläinten, menninkäisten ja haltijoiden tapaamisen niittyaukiolla, kuun paisteessa.  Kuva on myös aika jännittävä ja hieman pelottavakin.  Kyseessä on Outi Turtiaisen Metsän kätköissä -teos. 

Käsityöpuodissa on aina kaikkea mukavaa katseltavaa ja ihmeteltävää.  Monta samantyylistä juttua, mitä itsekin on tullut kokeiltua ja myös uusia inspiraatioita omiin kokeiluihin.  Äiti osti kortteja ja minä ostin tämän valeampiaispesän. Laitoin sen koristeeksi terassille. En oikein usko sen estävän oikeiden pesien syntyä lähistölle, eikä niitä kai tähän aikaan kesästä enää synnykään?  Myyjä kertoi kuulleensa tarinan, jossa ampiaiset olivat tehneet pesän valepesän alaosaan roikkumaan 😂

Pihan pensasmustikat tekevät satoa. Taimia on 5 ja ne on istutettu hieman eri aikoina. Noin 3-5 vuotta on näillä nyt ikää.  Ei näistä vieläkään säilöntään asti saa marjoja, mutta syötäväksi kuitenkin.  Pensaiden levittäytyessä pitää varmaan suurentaa niiden kasvupenkkiäkin. 

Lenkillä yritän etsiä aina erilaisia reittejä, niin ei ala kyllästyttää.  Tälle mäelle, tai vuorelle en ollutkaan vähään aikaan kiivennyt ja puut olivat kasvaneet yllättävän paljon.  Täällähän on näkymät, kuin Kolilta, känkkärämäntyineen, kaikkineen 😊

Korkealta näkyy kauas.  Kävelin rinnepolkuja ylös ja toiselta puolelta rinnettä laskeuduin pitkät portaat, käännyin ja nousin takaisin jyrkkää rinnettä. Paikka on niin lähellä kotia, että matkaa tuli lenkille vain 4-5 kilometriä. Jalat olivat nousuista ja laskuista kuitenkin ihan maitohapoilla. 

Loma on nyt pyörähtänyt käyntiin. Sain heti ihan merkillisen energiapiikin ja SIIVOSIN melkein koko talon! Siihen ei mennyt edes koko päivää, vain puolikas. Lisäksi olen pessyt monta koneellista pyykkiä.  Vielä ei oikein edes tunnu lomalta.  Sen sijaan tuntuu hyvältä, että pystyy aloittamaan hommia ja viemään ne loppuun asti. Muutama kuukausi sitten ei olisi onnistunut. 

Hyvää viikonloppua taas kaikille! Miten nämä viikot vierähtävät aina näin nopealla vauhdilla?