sunnuntai 10. heinäkuuta 2022

Poksukarkkinostalgiaa

 Helteeet ovat vähän hellittäneet ja eilen satoi vettäkin kivasti.  Ulkona terassilla on silti tarennut hyvin syödä ja kahvitella.   Merri nauttii ulkoilusta, mutta ehtii nykyisin enää harvoin näin rentoihin fiiliksiin.  Yleensä se kyttää naapurin aidan vieressä, josko jotain saalista löytyisi. Yleensä ei löydy, mutta ei pidä luovuttaa, sillä juuri se kerta voi olla oleellinen. 

Karvaa on lähtenyt todella paljon. Merrillä on tosi paksu turkki, jossa on paksulti sekä aluskarvaa, että päälikarvaa.  Kammatessa ja silitellessä karvaa lähtee niin paljon, että luulisi kissan muistuttavan kohta jotain karvatonta rotua.  Eipä silti ole laikkuja ilmaantunut, onneksi.  


Hieman on erilainen tämä viime talven turkki. Merri näyttää tässä aivan täyteenpuhalletulta karvapallolta 😃
Ihan vielä ei olla näin kylmissä tunnelmissa, vaikka Suomen kesä onkin lyhyt.

 

Minä yllätin itseni ( ja pari työkaveriakin) lähtemällä mukaan porraskävelyyn. Kolme kertaa jaksoin ylös ja alas, sekä pienet jalkojen vetristelykierrokset ylä- ja alapäässä.  Kuva on otettu portaiden puolivälistä.  
Selkä on ollut kamalan kipeä, kuten jo useamman vuoden.  Nykyisin se on vain pahentunut.  Olen kuitenkin vakuuttunut, että istumalla se ei parane.  Pitäisi vaan jaksaa liikkua sellaisin muodoin, kun selkä kestää.  Kipu ei ihmeemmin tunnu liikkuessa, mutta kumarrellessa ja kyykistellessä, sekä selkää oikaistessa kylläkin.  Kukaan hierojakaan ei ole saanut selkää kuriin.  Tosin en usko itsekään, että se kohentuisi pelkästään yhdellä tavalla.  En ole mikään urheilun suurkuluttaja (edes penkkiurheilun), mutta liikkua vaan pitäisi.   Äänikirjojen kuuntelu on tietysti hyvä juttu kävellessä. 


Minulla oli Sinellin lahjakortti, jonka kävin "tuhlaamassa" pois.   Kiersin kaupan aika monta kertaa, kun se ei ole mikään suuren suuri..  Lopulta mukaan lähti punainen tussi (ainoa, jolle oli suoranainen tarve), 3 pakettia korttipohjia (joulukortteja varten), 5 ääriviivatarra-arkkia, askartelukuvioita kortteihin, akryylihelmiä ja askartelupaperivihko, keltaisia pitkiä nuppineuloja (monet omani ovat ihan taipuneita).Yli 30 euron ostoksesta sai kangaskassin kaupan päälle 😊
Olisin ostanut enemmänkin jouluun liittyviä korttikoristeita, mutta niitä ei ollut esillä.  


Viereisestä sitä-sun-tätä -kaupasta ostin näitä karkkipusseja 😂  Suussa poksahtelevaa karkkiraetta!  Olen varmaan joskus sanonut, että äidilläni oli vuosia sitten kioski, jossa itsekin olin kesä- ja viikonlopputöissä monet kerrat. Siellä oppi tuntemaan jos jonkinlaisia eri karkkilaatuja.  Tuolloin oli jotain vastaavaa poksukarkkia. Ihan nostalgiasyistä piti tämä ostos nyt tehdä.  Tuntuu hassulta, kun karkki poksuu ja ratisee suussa 😆


Onko sinulla muistissa jotain karkkeja, jotka olisivat jääneet mieleen, ja joita ei ole enää näkynyt?
Minulle tulee mieleen ainakin Kilt -jääsuklaapatukka. Jäätelöistä tulee montakin mieleen, jotka olivat mieleisiä. Pinkki -poksujäätelö on tosin tehnyt uuden tulemisen tänä keväänä 😍

Suloista ja seikkailuntäyteistä sunnuntaita kaikille!

31 kommenttia:

  1. Voi että, minäkin muistan nuo poksahtelevat rakeet. Kilt kuulostaa myös ihan tutulta, mutta olin sen tyystin unohtanut.
    Jäätelöistä ainakin Jolla oli kiva, ja jotkut mehujäät, jotka ovat muuttuneet. Pommac-mehujäätä ei ehkä nykyisin ole? Voi kyllä ollakin, niin harvoin kurkistan jäätelölaariin ja vielä harvemmin tutkin mehujääantia.
    Harmi juttu tuo selkäsi vihoittelu. Kuulostaa vähän samalta kuin minulla, kumartuessa täälläkin alaselkää vihloo pahasti. Täytyisi tosiaan yrittää liikkua tasapainoisesti ja monipuolisesti.
    Ihana tuo talvinen Merripallo! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kilt oli ihanaa, kun se oli ollut jääkaapissa. Ehkä siitä se jääsuklaa nimikin? Ei ole tullut mehujäitä tosiaan katseltua. Lipsikin oli ennen.
      Pitäisi saada vahvistettua selän ja vatsanmpuolen lihaksia ja kai takareisiäkin. Miksi se on niin vaikeaa? Pitäisi jonkun kävellä perässä ja patistaa vähän väliä 🤣

      Poista
    2. Lipsiä saa edelleen, nyt myös isossa rasiassa = )
      *Minka*

      Poista
    3. Ahaa! Viime vuosina on aika vähän noita mehujäitä kulunut ;) Pitäisi ehkä aloittaa uudelleen.

      Poista
  2. Mau, kesällä heitetään vanha talviturkki ja aletetaan kasvattamaan sen jälkeen uutta. Näin on meilläkin! - Pepsi ja Max

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on. Vähän kauhtuneelta saa kuumuus turkin näyttämään. Talvella sitten taas kiillellään :)

      Poista
  3. Hienoa, että uskallat liikkua, vaikka selkä onkin kipeä. Paikallaan istuminen ei tosiaankaan paranna asiaa. Pääsisitkö vesijuoksemaan? Siinä jo asennon ylläpito aktivoi ja vahvistaa syviä ruhtilihaksia. Kerran löysin jostain ulkomailta ihanan julisteen, jossa kissat joogasivat, ostin sen serkulle ja serkun luona kyläillessä oli hauska venytellä kissojen opastamana. Sekin aktivoi keskivartaloa.

    VastaaPoista
  4. Edellisen kirjoitti Saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vesijuoksu on ollut mielessä useasti, mutta sinne päätyminen tuntuu ylitsepääsemättömältä teolta :(
      Ei tämä taida oikein hääppöistä liikuntaa olla, mutta jotain kuitenkin. Pääasia, että ei tosiaan jää jumiutumaan. Olen niin monesti hoitajana yrittänyt aktivoida ihmisiä samanlaisista syistä, että olisi noloa olla toteuttamatta niitä itse. Liike taitaa tosiaan olla lääke monissa tilanteissa.
      Kissoilla on hyviä venytysliikkeitä! Sain oikein virallisestikin sellaisia ohjeita kerran fyssarilta :)

      Poista
  5. On se nätti tuo sinun kissasi. Toivottavasti saat selän kuntoon. Olen samaa mieltä kanssasi, että sängyssä makaamalla selkäkivut eivät hellitä. Mukavaa heinäkuun jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merri on söpö, vaikka puolet turkista katoaa ;)
      Se on hyvä merkki, että liikkuessa selkä ei tule kipeämmäksikään. Sisemmät keskivartalon lihakset ovat varmaan ihan olemattomat.. ;)

      Poista
  6. Ihana Merri. :) Itselläni tulee mieleen lapsuudesta joitakin tuotteita, joiden maku on muuttunut. Voi myös olla mahdollista, että ne vain yksinkertaisesti lapsena maistui eritavalla. :D Liikunta on itselläni jäänyt lasten myötä (pienempi 5kk) ja jotain pitäisi alkaa tekemään, mutta se aloittaminen on niin hankalaa. Vaunulenkit sekä vatsan ja selän vahvistaminen on ollut suunnitelmissa, mutta toteutus onkin ihan oma lukunsa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuokin on totta, että maut ja valmistus ovat muuttuneet, joskin aika on kullannut muistot myös lapsuudesta ;)
      Miksiköhän tuo liikunta on niin rasittavaa, etenkin se aloittamisen osuus ;D Tsemppiä sinulle, että pääset alulle! Aloita hissukseen?

      Poista
  7. Oih-poksurakeita…. Muistan-muistan-muistan! Ja sitten pompsahti heti pari ”hapotonta” lempparia lapsuudesta mieleen, Pinna-mehujäät ja Siesta-limsa! Niiden nostalgia-arvo ei ole kohonnut uudelleen tuotantoon-vai onko mulla ollut vaan niin outo maku! Heh heh…
    Iso peukku rapputreenille-kaikki liikunta tekee hyvää, kipeytymisen syyt ei aina pahat…käyttämättömiä lihaksia/jänteitä-ne lähettää aina signaaleja ja kivun siedon rajoissa lisää rasitusta vaan! Se on aina parempi kuin muu keino-tosin selkä vaatisi kunnon ohennuksia päivittäin-onko sulla paikkaa jossa roikkua? Vaikkei alkuun uskalla jalkoja maasta irrottaa, niin varvastukea niin vähän kuin mahdollista ja se etenee kyllä päivittäin tehtäessä! Minä huonokonttinen (kinttuja operoitu 7kertaa ja 8. edessä) kun olen aina joutunut opetteleen käveleen uusiksi-niin olen selän tärkeänä tukielimenä pyrkinyt pitään liikkuvana ihan vaan roikkumalla-sitä hoen asiakkailleni&työkamuillekin! Ja ne vastapuolen lihakset tukee kans rankaa-eli vaikka vaan muutama vattalihasliike päivittäin, 5minsaa päivittäin….sorry, tää tuömoodi iskee päälle lomallakin-tässä kun pakussa parhaillaan venyttelen kännyn kanssa Ukko-kuorsatessa viel autuasta vieres 😴🤣😅!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tainnut tietääkään, että Pinna oli hapoton. Siestan muistan kyllä. Siinä oli vähän mehumainen maku.
      Niin minäkin ajattelen, että niin kauan, kun ei tule vielä pahempia kipuja, ja pystyy liikkumaan, on liikuttava. Jalat ei tosin aina tottele päätä tässä asiassa ;D Roikkumista olen haikaillut, mutta ei ole ollut hyvää paikkaa. Meillä olis kyllä renkaat, jotka oli aiemmin katoksessa. Pitäis löytää niille uusi paikka.
      Yritän just löytää ei-niin-perinteisiä vatsalihasliikkeitä...
      Ihan uskomatonta, miten olet saanut aina jalat matkustelukuntoon! Venytyksesi ovat jääneet niin selkäytimeen, että teet ne lomallakin automaattisesti :) Hyvä sinä!

      Poista
  8. Juu, selekä on minunki ongelmakohta ollu jo monta vuotta!
    Pitäis mennä tutustumaan liikuntaportaisiin, nyt ne on tännekki rakennettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkään kesti minunkin meinottelu noiden portaiden suhteen. Sitten tuli yllättävä kutsu ja päätin lähteä, vaikka arveluttikin :) Aloitus ja lähteminen on aina pahimpia... Sen mukaan täytyy tietysti liikkua, mikä "hyvältä" tuntuu (voiko liikunta tuntua hyvältä ;D ), ettei tule lisää kipuja.

      Poista
  9. Muistan kyllä nuo poksukarkit. Minä en niistä juuri pitänyt, suutuntuma oli liian erikoinen.

    Toivottavasti saat selkää parempaan kuntoon. Minulla on polvi niin rikki, että se vaikuttaa jo koko kroppaan. Selän ja vatsan vahvistaminen auttaisi jonkin verran tilannetta. Mutta en meinaa saada mitään aikaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se kumma, miten vaikea on kehonhuolto, vaikka tietää, että siitä olisi apua. Näkyviä tuloksia tulee niin hitaasti, että usko voinnin kohentumiseen katoaa matkalla. Särkylääkettäkään ei haluaisi ottaa, ellei ole ihan äärimmäinen pakko. Kipeän jalan kanssa kulkeminen on varmasti tuskallista, kun on kuitenkin kesä ja haluaisi liikkua.

      Poista
  10. Vaikka ryhmäliikuntatunneilla käynkin, niin noihin portaisiin en varmaan uskaltaisi ryhtyä. Hieno suoritus!
    Mietin kovasti karkkimuistoja, mutta ainoa mieleen tuleva on kun ostettiin kioskista tikkari ja salmiakkijauhoa pussissa. Tikkaria nuoltiin ja kastettiin sitten salmiakkijauhoon. Maun muista vieläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulin, että jaksan just yhden kerran ylös ja alas, mutta yllätin itseni :) Minulla on kyllä tapana aina liioitella. Onneksi tällä kertaa en kuitenkaan kiduttanut itseäni kipeäksi.
      Tuollaisenkin tuotteen muistan olleen! Taisi olla aika lyhytaikainen juttu?

      Poista
  11. Ihana rento kuva Merristä:) Nämä puistonkin kissat ovat pulleamman näköisiä talvella, nyt paljon laihemman näköisiä. Bambistakin lähti kamalasti karvaa kuumalla, olen siivonnut ja siivonnut niitä pois Bambin poismenon jälkeen.
    Tsemppiä selällesi.. MInulla on ollut alaselän ongelmia, lähinnä jumittumista ja kai iskiaskin kun korona oli pahimmillaan enkä liikkunut tarpeeksi, mutta aloitan nykyään joka aamu kobra-asennolla, ja se on auttanut niin ettei ole aikoihin jumittuut selkä.
    Kivoja juttuja löysit Sinellistä. Poikani tykkäsi tosi paljon noista poksukarkeista lapsena, itse en ole niin karkkien perään. Hyvää viikkoa sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi en ollut huomannutkaan Bambin poismenoa, kun en ole ehtinyt lukemaan paljon blogeja :( Voi miten ikävää. Rakkaasta lemmikistä on aina tosi surullista luopua.
      Minäkään en ole karkkien perään... paitsi välillä. Ja silloin kun niitä on tarjolla, niin syön varmasti. ;)

      Poista
  12. Lapsuudesta muistan ananastuutin. Se oli niin hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas en ole ananastuutista kuullutkaan! Muistan kuitenkin ihan lapsena syöneeni peikkojäätelöä, josta jäi sellaiset sahalaitaiset kupitkin vielä leikkeihin.

      Poista
  13. Huikea karva Merrillä talvikuvassa. Meillä yleensä Lulu luopuu karvoistaa ja tuntuu,että "pienenee" kesän ajaksi. Mutta tämä kesä on toisin, näköjää varustautuu jo varman päälle talveen😂
    Juku sinä olit reippailemasss portaisss. Täälläpäin on myös muutamat portaat,mutta polvi ja leikattu jalka ei oikein pidä tuosta jos vaikka vuoden päästä pääsisi koklaa.
    Voi poksukarkit muistan niin ne😍
    Sinelliin olisi kiva itsekkin päästä, mukavat ostot olet tehnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se taitaa olla kylmyyden vuoksi vielä muutenkin pörhöllään :) Kissoilla sitten näköjään vaihtelee tuo karvanlähtö ja lämpötilasuhde. Ei ole tosiaan minään kesänä näin suurta karvanlähtöä ollut Merrillä, vaikka helteitäkin on ollut aiempina kesinä.
      Toivottavasti jalkasi tervehtyvät ja pääset liikkumaan, edes jonkin verran. Ei ole selkäni tullut yhtään paremmaksi, vaikka ajattelin ihmeparantumisen olevan jo ihan ovella... Lenkkeilyssä olen nyt ollut aktiivisempi, mutta nuo raput ovat sen verran kaukana, että ei viitsi kovin usein lähteä. Onhan noita jonkinlaisia rappuja muuallakin, kuten läheisen koulun pihalla, pienissä erissä. Mies oli vähän ihmeissään, kun kuljetin sitä pitkin koulun pihaa ristiin rastiin tuossa yksi ilta ;D
      Tuli vasta myöhemmin mieleen, että olisihan Sinellillä varmaan ollut joku verkkokauppakin, jossa olisi ollut laajempi valikoima. Saa nähdä, tuleeko noita joulukortteja tehtyä kuinka ajoissa ;D

      Poista
  14. Poksukarkit! ♡ Minä muistan pinkin poksujätskin... Mikähän se jätski oli nimeltään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin juuri, että tämä kommenttisi olikin mennyt suoraan roskapostiin, eikä näkynytkään täällä blogin puolella. Näitä outouksia on välillä ollut jostain syystä, ainakin minun blogissani.
      eiköhän se jätski ollut ihan Pinkki? Nyt sitä myydään uudelleen Super -Pinkkinä.

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!