lauantai 26. syyskuuta 2020

Inspiraation lähteitä

Pitäisi päästä ulos!  Tällä narulla en kyllä lähde, vaikka mamma sitä minulle sovitti. Eihän tässä voi kun tuijottaa sitä ja miettiä, mitä sillä päässä oikein taas liikkui.  Ei tällaista narua kissat käytä.  Käyttäköön tuo Ruut...


Minun se on, mutta en uskalla tulla hakemaan, kun vahdit siinä vieressä...



Tee Merri taas jotain kivaa. Mene vaikka piiloon! Älä kuitenkaan tuijota, minua alkaa ujostuttamaan.
 

Merri on kyllä hämmästyttävän suvaitsevainen näiden vierailevien karvaturrien kanssa. 
Ruut on tosi kiltti ja innoissaan kyläilystä. Viisas koira osaa olla myös varovainen.  Sehän on melkein kuin sukua, kun Merri on sille vähän niin kuin setäpuoli 😅

Meikäläinen on käynyt pitkästä aikaa kirjastossa.  Havittelin tuota Mustosen kirjaa, joka on jatkoa Syrjästäkatsoja -sarjalle. Jotenkin tarina on taas hypännyt niin, että en oikein pääse samaan tunnelmaan, kuin aiemman kirjan lopussa. Ehkä se vielä tästä paremmaksikin muuttuu, kun lukee eteenpäin. 


Kävin myös aikani kuluksi käsityökirjahyllyn luona pyörimässä. Mukaan lähti muutama kirja. 
Puikkomaisterin kirjassa on kivan näköisiä malleja.  Eniten silmiinpistävä mallikuvio on tuo Loistavat  niityt -mallin kärpänen!  Sellainen pitäisi joskus toteuttaa 😉


Linvikilläkin on kivoja ohjeita.  Olen ostanut muutaman mallin joskus Ravelrysta. Tämä pingviinikuvio on ainakin jemmassa, mutta taitaa olla kämmekkäät ohjeena.  Tässä on pingviinisukkaa. 


Tai tosi  hienon näköinen tonttusukka. Joulu se tulla jollottaa! Pitää valmistautua! 



Arnen ja Carloksen joulupallot ovat hauskoja. Niitä pitäisi tehdä useampi, jotta näyttäisivät hyvältä. Yksittäinen pallo voisi olla aika orvon näköinen? 
Tykkäisin ainakin poro- ja kruunukuvioista. 



Ja näin päädyimme inspiraatiokirjallisuudesta kuitenkin täysin omaan, kirjahyllystä löytyvään ohjeeseen. Puikoille päätyivät  Villit vanttuut -ohje; kissasukat. 
Mustia ja valkoisia yksivärisiä lankoja kuluu neulomisessa eniten. Vaikeutena on se, että eri värieristä jää liian  pieniä jämiä mihinkään kokonaiseen. Säästän ne samassa pussissa, pienempiin pusseihin jaoteltuina ja käytän esim. resorin tekemisessä.  Jaoin alakuvan sukissa langan kahtia ja tein molempien sukkian resorin jämälangalla (joka muuten kului nyt ihan loppuun asti).  Tästä jatkoin varsinaisella mustalla eteenpäin. Mikäli värieroa näkyy, se on ainakin samanlainen molemmissa sukissa, eikä jää mihinkään selkeästi näkyvillä olevaan kohtaan. 
Jämänöttösiä voi käyttää myös jälkipistelyjä tehdessä. 


Zakuskapöydän sienitarjonta sai minut pitkästä aikaa tarttumaan sieniämpäriin ja painumaan suppilovahveroiden perään.  Löytyihän niitä nyt ihan hyvänlaisesti. Viimeksi, kun kävin niitä etsimässä, kastuin sateessa ja päädyin kurkkukivun takia sinne koronatestiin. Se vei vähäksi aikaa metsänkäynti-innon.  Koska nyt olen saanut päästä kiinni, aion mennä tänään uudelleen 💗

Mielenkiintoista viikonloppua Teille Kaikille!

24 kommenttia:

  1. Åhh jeg liker måten du skriver på!Så lett og ledigt!Jeg syns den boken om de lange strøpene ser fin ut Sukka Kirja!Lange strømper er fint når det er kaldt og så kan en bruke dem til både skjørt og kjole.Dine dyr ser fantastisk ut:))Pus vil nok gå på tur med deg men det båndet er vel kansje litt stort?heh heh
    Jeg gikk på tur med mine puskatter.En perser og en huskatt.De likte det godt men folk så rart på meg hah hah

    Ønsker deg en strålende helg og takk for at du deler så my postivt.Håper corona testen er negativ.Tvi Tvi :)))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you :) A few years ago I wrote with my own dialect, but then I decided to write literaly language. This English must be funny, when I just write, what my fingers give to text. ;)
      My test was negative, like I suspected. I had to go tested, because I work as a practical nurse for old people at their homes.
      I knit socks, socks, socks and socks! Is something else possible? ;D
      Merri walks quite well, if I go walking with it. It must be a little funny, specially, if dogowners see it. But in this world you must be a little odd. It´s good for you! :)

      Poista
  2. Hyviä inspiraationlähteitä! Noi tonttusukat ovat ihanat.

    Minä olen katsellut Enni Mustosen kirjoja Elisa-palvelusta. Olen lukenut pari hänen kirjaansa, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan, siis yksittäisiä tarinoita. Kirjoitustyyli on vetävä ja tykkään kovasti, mutta sitten kun alan katsella näitä sarjoja, niin jotenkin into lopahtaa. Mä olen hyvää ja viihdyttävää suomalaista lukemista vailla nyt, kun omat kirjat on varastossa pakattuna. Saatan lukea saman kirjan uudelleen ja uudelleen, muutaman vuoden välein. Sopivasti aina jotain unohtuu :)

    Onnea sienimetsään! Merri on hyvä isäntä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain mahtavan suppilovahverosaaliin! Suurimman, mitä ikinä! Oli hieno sienireisu ja nopeasti täyttyi ämpäri. Olen keränny suppiksia vasta pari-kolme vuotta, aiemmin en osannut. Naapuri ohjeisti kuivattamaan ainakin osan ja toi kuivurinkin lainaan :)
      Joitain yksittäiskijroja olen itsekin lukenut. Tää oli yllättävän hyvä sarja ainakin alkuosastaan. Eka kirja ei ehkä paras, mutta pari seuraavaa niin hyviä, että kävin tämänkin ettimässä.

      Poista
    2. Sinulla on hyvä naapuri. Mä en uskalla täällä sienimetsään. Ne vähät Suomessa opitut sienitaidot ovat unohtuneet ja takuulla keräisin täällä ihan vääränlaisia. Ei sen puoleen, en ole koskaan kuullut, että joku olisi käynyt sienestämässä, vaikka meidänkin metsissä on sieniä.

      Pitääpä ottaa asiaksi tämä ensimmäinen osa. Kiitos vinkistä! Mustonen kirjoittaa todella vetävästi, soljuvasti. On ilo lukea. Mulla meni pitään ennen kuin hokasin, että Kirsti Manninenhan on kyseessä. Pidin Enniä jonain vanhana rouvana :)

      Poista
    3. Juu, salanimellä näyttää kirjoittavan, kuten minäkin 😂
      Meillä on tosi hyvät naapurit. Osa on erityisen läheisiä.

      Poista
  3. Kirjoista ja lehdistä saa kyllä inspiraatioo ja ideoita tekemiseen. Ja sehän se pääasia kai onkin, että innostuu tekemään. Tosi upeat nuo edellisen päivityksen antilooppisukat! Ensin näytti siltä, että suppilovahveroita tulisi runsaasti, mutta nyt ei enää niin toiveikkaalta näytäkään. Tai sitten polun varret on kerätty tyhjiksi, pitäisi kai mennä vähän pidemmälle metsään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään menin keräämään mielestäni ihan muita sieniä ja sitten alkoikin löytyä isompia suppiksia, mitä olen ennen nähnyt, ja paljon. Ihan pari päivää sitten kävin tutummassa suppispaikassa. Siellä oli aika vähän ja tosi pieniä. Paikka vaikuttaa noin paljon. En olis uskonu jos en olis nähny.

      Poista
  4. Siellä karvakaverit odottavat aktiivisesti ulkoilukaveria :)
    Käsityökirjoja ja -lehtiä on kyllä kiva selailla ja aina välillä tehdä ihan ohjeenkin mukaan. Välillä niistä sitten saa inspiraatiota ja hyvää mieltä muuten vaan. Kivoja syyspäiviä sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aktiivisuutta vaaditaan tai ainakin Merri käy lopulta pettyneenä nukkumaan ;D
      Mallien selailu ja ihmettely tuovat aina jotain uutta ideaa ja intoa, vaikka niitä ei sitten toteuttaisikaan ;D
      Pidetään puikot liikkeessä!

      Poista
  5. Sienet ja marjat on todellista herkkua ja ihan ilmaisia. Minäkin tunnen suppilovahverot, mutta en tiedä mistä niitä hakisin. Puolukoita saatiin vajaa ämpärillinen, onnekis työkaveri löysi enemmän ja myi meillekin. Merrillä on kivaa, kun käy nelijalkaisia kavereita. Käsityölehdet ja kirjat on ihania selattavia, kunpa olisi enemmän tilaa niiden säilyttämiselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin innoissaan keräilen, mutta pakastin alkaa olla pullollaan. Pitäishän niitä kai käyttääkin. Kaks ihmistä ei hirveesti saa marjoja tuhottua, kun kiisselit ja puurot ei oikein ota tuulta purjeisiin. Olen antanutkin osan marjoista pois ja saahan niitä antaa jäisinäkin talven edetessä, jos muualla on kulutus suurempaa.
      Meillä on nyt vähän liikaa tilaa turhienkin asioiden säilyttämiseen, kun lapset on muuttanu pois. Saavat sitten joskus ihan tosissaan tyhjentää taloa, kun niistä pitää päästä eroon ;D

      Poista
  6. Mä en ole sienestänyt koskaan. Äiti ei laittanut sieniruokia, koska isävainaa ei niistä pitänyt. Marjoja poimivat kyllä ja PALJON.
    Aurinkoista sunnuntaita! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä isä optti sienestämään. Muistan olleeni sienireisuilla mukana jo aika pienenä. Äitikin sienesti, mutta ei niin usein. Oisko ollu töistä kiinni.
      Mulla meni eilinen sienireisu ihan överiksi. Keräsin vielä autosta löytyneen kauppakassinkin täyteen suppiksia ;D Koko ilta meni sienien kanssa puljatessa ja osan annoin naapurille.
      Selkä kenkkuilee nyt vieläkin ja töihin lähtö. Ehkä se siitä taas vetristyy...
      Muhkeaa maanantaita!

      Poista
  7. Ihanat karvakaverit <3 Mielenkiintoisia ja inspiroivia kirjoja. Poimintasi kirjoista enteilee joulun lähestymistä - joulusukat ja joulupallot. Kauniita syyspäiviä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulu se taitaa enenevästi olla mielessä ;) Olen koko vuoden tehny villasukkia ja niitä on kaiken maailman varastossakin. Nyt kun katson, kenelle annan mitkäkin, niin ei olekaan olevinaan oikeanlaisia! Olen tehnyt koko ajan sellaisia malleja, jotka tuntuu kivalta alottaa ja neuloa, en sillä silmällä, mitä kenellekin vois antaa :)

      Poista
  8. Kaunis koira tuo Ruut.
    Hi hii....ja minä kun olen koko ajan kuvitellut Merriä tyttökissaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä sukulaisuussuhteet ovat välillä kovin kiemuraisia. Välillä selviää, että täti onkin setä ja toisinpäin ;D

      Poista
  9. Kivoja kirjoja pongailtu. Ideoita langanjämiin ja uusiin keriin.

    VastaaPoista
  10. Minä olen jo vuosia suunnitellut neulottuja joulupalloja, mutta aikaisemmin en uskonut osaavani. Eikä toisaalta ole se kirja tullut vastaan kirjastossa. Minä olen lainannut kirjastosta neulekirjoja, ja jos on tarpeeksi hyvä, olen sitten ostanut itselleni. T: Saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua on jäänyt kaihertamaan yksi neulekirja, jonka kirjastosta lainasin ja uusin useita kertoja. Siinä oli neulottuja sydämiä. Muutaman silloin teinkin. Muuten näistä kirjoista voi hakea inspiraatiota, vaikka ei toteuttaisikaan ;)

      Poista
  11. Suppiloihin jää koukkuun, ystävä hyvä. Ihan niinkuin lankakauppoihin ja kirjoihin. Mulla on aika monta riippuvuutta vielä näidenkin lisäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen keskusteltiin just töissä suklaariippuvuudesta. Sitä on onneksi aika monella muullakin ihan mahdottomuuksiin asti! Ei tarvi yksin sairastaa.
      Lähdin sitten sinne sienimetsään ja sain tooosi paljon sieniä. Ensin muovipussillisen rouskuja yms. ja sitten kantarelleja melkein puol ämpärillistä ja ämpärin lopun täyteen suppiksia, joita oli vielä niin paljon, että hain autosta kauppakassin ja täytin senkin ;D

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!