Leluja ja viritelmiä (varoitus: sisältää reippaasti kissakuvia...)

Aiemmassa arvontavoitossa oli Merrille tehty kalaleluja.  sidoin yhden kalan narun päähän ja siitä tuli heti Merrin paras lelu. Piipunrassi toimii silti edelleen koripallo-ottelussamme parhaiten.
Tässä on kuitenkin kyseessä kunnon kalasaalis!  Merri ei ole ihan siroimmasta päästä kissoja, vaan kunnon roteva poikakissa. Silti se jaksaa hyppiä ja loikkia aivan poikkeuksellisella innolla kalan perässä.  Kaveriakin kala tietysti kiinnosti, mutta Merri oikein murisi lähestyjälle.  Mikäli kala kuitenkin päätyi Samille, niin Merri vetäytyi taas kohteliaasti (vai loukkaantuneena?) kauemmas.

Kun saalis on saatu napattua, sitä otetaan niskasta kiinni ja raahataan kauemmas piiloon. Se, että perässä tulee naru, keppi ja ehkä jopa kepin heiluttaja, ei ole ollenkaan esteenä.

Minäkin halusin tehdä rapisevia kaloja, vaan ei se niin helppoa ollutkaan!  Etsin talosta kaikenlaisia rapisevia muoveja ja jopa leivinpaperia. Yritin tehdä Liisan mallilla, mutta veikkaan, että päälyskankaani oli sittenkin liian paksua. Liisan mallissa on nk vuorikankaan näköistä kangasta päällä ja rapina sisällä on ihan toista luokkaa. Siellähän voi tietysti olla jotain erityisrapisevaa muovia sisällä  ?

Liisa voi ehkä tätä asiaa avata, mikäli se ei ole salainen kalanvalmistusresepti. 😏

2 kalaa ja 1 lintu näkivät päivänvalon.  Lintu oli epätoivoinen yritys herättää kissan mielenkiinto edes höyhenillä, kun rapina ei ole kovinkaan ihmeellinen. 

Pääasiassa tuo lintu näyttää lunnilta, jolla on feniks -linnun pyrstö 😄

Sam tässä testaa, onko Merrin lentävä matto tosiaan aito. 

Maia puolestaan testaa Merrin pahvilaatikkoa.  

Äskeinenkään ylisöpöily ei kuitenkaan takaa ruokarauhaa Merrille. Tämä vierailijakaksikko vetäisee kuppinsa tyhjiksi alta aikayksikön, kun Merri vasta maistelee omaansa.  Ruokarauhan vuoksi on Merrin ruokapaikka kerrosta ylempänä.  Merri ei juuri koskaan syö kaikkea ja se loppu kyllä kelpasi toisten suihin ihan mielellään.  Kohteliasta isännöintiä tämäkin. 

Kävin pitkästä aikaa kirjastossa. Olisin halunnut jotain käsitöihin liittyvää kirjallisuutta lainaksi ideointia varten. Selasin valtavat määrät kirjoja, mutta ei napannut, kuin tuo yksi.  Lisäksi vielä lontoonkielinen kirja kielitaidon kohentamiseksi. Tietysti lempikirjoihini kuuluva Twilight. 😏

Merri: Hei! Katsokaa! Uusia hajuja! Mitä tuolla on kädessään? 

Sam: Ei kannata vaivautua. Ei ole mitään syötävää. 

Maia: Ei kissat edes syö omenoita. 

Loppujen lopuksi Merrillä oli monta päivää seuraa ja seurattavaa. Helliäkin hetkiä nähtiin painin ja peräkkäinjuoksun lisäksi. 

Nyt koitti Merrille taas hiljaisuus ja rauha.  Molemmissa hyvät ja huonot puolensa. Onneksi on kavereita, joita voi aina silloin tällöin kutsua kylään.