torstai 17. maaliskuuta 2022

Aurinkoa ja sivistystä

 Ulkoilua auringonpaisteessa. Frodo tarkkailee Merriä, miten ulkona ollaan.  Ehkä se ei olekaan niin ikävä paikka, koska Merrikin pystyy siellä olemaan monta kertaa päivässä. 



Frodo ei jaksa keskittyä Merrin tassuhuoltoon loputtomaksi ajaksi... 


Se lähtee itse tutkimaan terassia. Uskaltautuu jopa lumen päälle pyörähtämään.  Ai että miten upea maailma sille vielä aukeaa, kun lumet sulaa 😻


Lopulta päädytään sisälle lämpimään. Välillä Frodo pystyy olemaan ihan siivostikin. Toissailtana  Merrin elämä muuttui aivan kärsimykseksi, kun Frodo ei saanut heti unta.   Aamulla Frodo nukkuu yhtä pitkään, kuin viimeisin nukkuja. Illan virkku ja aamun torkku.   


Miehen kanssa käytiin katsastamassa Poikilon näyttelyt. 

  Teatteriaiheinen museokierros on koonnut kaiken  esityksiin ja järjestämiseen liittyvät asiat yhteen.   Mikä valtava työ on näytelmän takana!  Kirjoittaminen, kirjoituksen kohdentaminen vuorosanoiksi, rekvisiitat, puvut, ohjaaminen,  lavastus ja tavaroiden siirtely ja ties mitä!  Lopputuloksena katsoja saa nähdä hienon näytelmän, joka on  näkyvin osa monivaiheisesta prosessista. 

Upeaa työtä ovat myös nämä karjalanpiirakat ja suklaakakku. Melkein voisi maistaa...


Puvustus olisi mielenkiintoista työtä.  Voisi suunnitella ja toteuttaa mitä mielikuvituksellisempia asuja.


Alla oleva juhlamekko on kerrassaan upea! Huomaatteko, mistä se on tehty?


Voin kuvitella miten upeaa on työstää jotain pukuaihetta, kunnes tulee se lopullinen idea.  Toteutus päälle ja voilá!


Tässä mennään askartelun ja ompelun yhdistelmällä, luulisin. Hieno idea tämäkin!  Ja silkkaa kierrätystä.


Museossa oli tällainen vanha tuulikone.  Sitä sai kokeillakin Yllätykseksi siitä ei tullut yhtään tuulta, mutta tuulen ääni kuitenkin 😅  Myöhemmin telkkua katsellessa ollaan muutama kerta jouduttu toteamaan, että taas joku käyttää tuulikonetta, äänestä päätellen. 


Toisella puolella oli taidenäyttely. 


Päästiin heti koivikkoon äänimaailman kera.  Valitettavasti tämän teoksen suunnittelija jäi minulta katsomatta. 


Metsää ja vesistöjä on Arto Kettusen jokiteoksissa.


Elsa Hulkkosen Pyhä paikka, Metsäpaviljongit on hurmaava. 


Teoksissa on käytetty niin monia eri materiaaleja ja näkökulmia metsään.  Yksi oli paperikassi, jossa oli pelkkiä kuivia havunneulasia ja teoksen nimi oli Joulukuusi 😅 Mainio idea näyttelyyn sekin. 
Alla oleva "hiljainen kansa" on Jouko Lempisen Metsikkö, jossa hahmot on veistetty joesta löytyneistä puomipuista, joita uiton aikana on käytetty. 


Langasta on saatu monenlaisia sammalmättäitä esittävä teos (tekijä jäi taas katsomatta...). 


Suosikkini  on alla oleva Jussi Nykäsen teos.


Museo- ja näyttelykierroksen jälkeen kävelimme vielä kauniissa autingonpaisteessa ja kävimme kahvilla. Kangaskauppa oli matkalla ja sieltä jäi käsiin tällainen otos. 


Rauhallista ja selkeää  päivää toivottelen teille kaikille! Tuokoon se mukanaan jokaiselle jonkin ilon aiheen, tai vaikka useampia.

32 kommenttia:

  1. Fasinerende bilder fra museumet!Men mest av alt liker jeg pusekattene dine :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissat huiskuttaa sinulle häntiään täältä käsin ;)
      Mukavaa päivää sinulle!

      Poista
  2. Oli mielenkiintoisia näyttelyitä ja hyvät kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pieni museokierros on aina hyväksi :) Jokainen kerää aina omasta mielestä parhaat otokset mukaansa :) Sama kierros voi olla toiselle erilainen.

      Poista
  3. Ihanat kisut ja kiinnostavaa taidetta. Monipuolinen juttu taas kerran :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuntuu, että mikään ei ole niin kiinnostavaa, kuin kissat ;) Aina tulee "sanomista" viesteissä, jos ei ole kissakuvia ;) Näin ne sitten piti laittaa myös museojuttuun.

      Poista
  4. Mielenkiintoisia teoksia! Minäkin kävin muuten eilen pitkästä aikaa taidenäyttelyssä, ja kiinnostava oli sekin kierros. :-)

    Nyt jäämme odottelemaan, mitä noista kankaista syntyy. ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta on jännä ajatella sitä prosessia, miten taideteos on syntynyt. Erityisesti tykkään tuollaisista eri materiaaleista kootusta justusta. kaikessa on aina jokin juju. Oi, miksi en syntynyt kuuluisaksi taiteilijaksi, joka voisi elättää itsensä teoksillaan!
      Kuvittelen ompelevani yhden lahjapaketin noista kankaista ja antavani sen kokonaisuudessaan loppukuusta kohdehenkilölle, joten vielä joudut odottelemaan :)

      Poista
  5. Hyvä että Frodolla on opettaja eli Merri:) Paljon näyttää Frodo jo kasvaneen.
    Hienot näyttelyt, ja teatteriaiheinen näyttely on aina mielenkiintoinen.Mistä tuo rekvisiittana ollut kakku on tehty? Hienoja töitä myös muissa näyttelyissä Poikilossa, kävin katsomassa nettisivuilta.
    Oikein hyvää loppuviikkoa sinulle ja kisuille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni asia on elämässä helpompaa, jos on ensin nähnyt, miten toimitaan ;)
      Kakkua ja piirakoita syynäiltiin tosi tarkkaan, kun olivat niin aidon näköisiä. Kakku oli luultavasti pahvia ja kuorrutettu jollain ruskealla askartelutahnalla. Olivat tosi aidon näköisiä, vaikka teatterissa kukaan ei varmasti edes pääse ihan lähietäisyydeltä katselemaan kakkua, eli ei välttämättä tarvisi olla niin upea.
      Kiitos samoin sinulle. Johan se on taas perjantai käsillä! Päivät tuppaavat mennä vähän sekaisin.

      Poista
  6. Kiitos, samoin sinulle mukavaa iltaa! Ilon aihe oli ainakin nuo teidän pikku pojat. Voi hyvänen aika. Niitä katsellessa kurkusta pääsee ihastunutta kujerrusta ♥
    Se onkin tosi kiinnostavaa, että kissoissakin on iltavirkkuja ja aamuvirkkuja. Eikä se ole isäntäväen toiminnasta opittua, sillä samassa huushollissa, esimerkiksi minulla, on yksi iltavirkku ja yksi aamuvirkku.
    Onpa todella upeat näyttelyt! En yhtään osaa arvata, mikä tuon upean joutsenlampi-puvun materiaali on. Näyttää joltakin kanavatyöltä tai sohvatyynymateriaalilta. Nuo keramiikkapaviljongit haluaisin nähdä livenä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen mielelläni iltavirkku, mutta en kuitenkaan heilu esim. imurin kanssa tai tamppaa mattoja tms. muuta aktiviteettia. Frodolla on meneillään juoksuharjoitukset, painiharjoitukset ja nukkumapaikan asettelu riehumalla, ja nimenomaan niistä kohdista, joihin Merri on rauhallisesti jo asettunut.
      Minulle tuli heti mieleen sellainen gobeliini -seinävaate tuosta mekosta, ainakin aihe näyttää aiemmin näkemältäni. Myydäänhään noita gobeliinikankaita kyllä ihan metreittäinkin luulisin. On joka tapauksessa upea puku upeasta materiaalista! Varmasti jäykkää ommeltavaa.
      Tajusin vasta tätä kirjoittaessa, että tunnen tuon paviljonkitaiteilijan :)

      Poista
  7. Siis WAU... aivan mielettömän upea näyttely KOUVOLA-talossanne!! Minä laittaisin niin mielelläni tuon RYIJYN/seinävaatteen ylleni... tuli pakostakin mieleen se elämäni ainoa "selkäsauna".... jonka sain, kun menin ompelemaan äitini aidosta minkkiturkista barbilleni aidon minkkiturkin.... No ajatelkaas nyt... vaatehuoneessa se vaan lojui ihan perimmäisessä nurkassa, se äiteen turkki... ja ihan vähän vaan otin alareunasta, että sain barbielleni aidon turkin....
    KUi siit voi suuttuu???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ;D En yhtään tajua, mistä äitisi suuttui! ;D Mitä Ken sanoi upeasta minkkiturkista tyttöystävänsä päällä?
      Seinävaate minullekin tuli mieleen, upeassa muodossa! Onkohan jostain seinävaatteesta nyt pala pois?

      Poista
  8. Kiva museokäynti. Huomaan, että pitkä korona-aika on jotenkin tehnyt sen, että ei edes tule ajatelleeksi lähtevänsä esim. museoon. Vähän olen kyllä harjoitellut uutta sosiaalista elämää nyt "koronan jälkeen": kerran olen ollut elokuvissa ja kerran teatterissa - kummatkin lasten kanssa. Molemmilla kerroilla jotenkin ahdisti, eikä olisi millään halunnut mennä. Olisi ollut niin helppoa vaan jäädä kotiin. Oma diagnoosi on, että tämä on koronapassiivisuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt osuit naulan kantaan! Ja tuo on juuri oikea sana tässä kohtaa. Tuo museovalinta oli tähän sopiva, sillä en nähnyt siellä kuin muutaman ihmisen ja heilläkin iso tila jaettavana. Kahvilassakin oli yllättävän vähän porukkaa, joten ahdistus ja passiivisuus tasaantuivat ;) Soittoharjoituksissa on myös jotenkin vastahankaista käydä osittain tuon takia. Ei puhallinta soittaessa voi olla maski suun edessä.
      Ehkä kesän myötä ihmiset alkavat liikkua enemmän. (onko se sitten ahdistusta helpottavaa vai lisäävää?).

      Poista
  9. Vaude, sehän on kotipaikaltani mystisesti kadonnut joutsenlampi gobeliini!?..:D
    Lapsena nukuin tuollaisen gobeliinin vieressä, on siis hyvinkin tuttu maisema.
    Nyt näen varmaan untakin aiheesta.
    Tosin enää ei nukuta yhtään :D
    -R-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin luulen! JOnkun seinällä on nyt vain vaaleampi kohta tapetissa! Mieti, miten jäykkää ommeltavaa tuo kangas/ seinävaate on ollut. Alaosa laskeutuu sopivan pönäkästi, kuten kuuluukin, mutta yläosan on pitänyt istua käyttäjälleen. Tuollaista mekkoa ei myöskään tule käytettyä muissa juhlissa, luulisin ;D

      Poista
    2. Hih..nyt vasta luin tarinan loppuun kun illalla tyssäsi tuohon gobeliiniin :D.
      Se on tavallista korkeampi ja leveämpikin gobeliini, mutta riittiköhän reunat takaa kiinni vai oliko jatkettu jotenkin. Korkeus näyttää olevan hyödynnetty. Eipä ainakaan minun koneella pystyis ompelemaan. Meillä se katoaminen tapahtui sen jälkeen, kun isä oli jo vaihtanut tapetit :D
      Pyysit kerran kommentoimaan toisenkin kerran, niin tää on nyt se, tai hetkinen.. tuo eilinen oli jo ;-). Mukavaa vk loppua ja kaikkee hyvää muutenkin. -R

      Poista
    3. 😊 Kiva kun kommentoit. Kaikki kommentit on aina kivoja ja haluan niihin myös aina vastata. Eipä tule sellainen tunne, että yksin täällä puhelen 😁

      Poista
  10. Kiitos kierroksesta ja aurinkoisia päiviä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinko paistaa tosiaan täydeltä terältä, eikä kukaan pyöritä edes tuulikonetta taivaankannelta :) Lumi vajenee niin hitaasti, että silmä ei erota, mutta uskon silti, että se vajenee.

      Poista
  11. Ennen on joutunut käyttämään enemmän mielikuvitusta, kuten tuulikone. Ihana gobeliinimekko ja kauniita tauluja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuosta tuuliefektin tunnistaa, joskaan Euroviisujen hiuksia hulmuttavaksi koneeksi ei toimisi :)

      Poista
  12. Ihanat auringosta nauttijat❤
    Kyllä eläimetkin vaistovat,että kevät koittaa.
    Täällä Lulu palvoo aurinkoa kuistilla ,oikeen pitkällään loikoilee.
    Mukava museo käynti teillä ja ihanuus mitä puvustus asuja🥰
    Aurinkoa viikonloppuusi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienikin aurinkoläntti riittää :)
      Varmasti mukava ammatti tuo puvustaja. Saa käyttää luovuutta yllin kyllin.
      Aurinko paistaa täydeltä terältä!

      Poista
  13. Puvuthan ovat taideteoksia jokainen. Kysymäsi puku on tehty vanhasta seinägobeliinista. Eräällä ystävälläni oli samanlainen mökillä sängynpeitteenä. Omien vanhempieni mökillä oli sellainen, jossa on hirviä lammen reunalla. Gobeliinit ovat aika painavia. Mitenkähän se asia on ratkaistu tuossa puvussa?
    Frodo on tyypillinen teini; illalla ei saa sängyyn millään ilveellä, eikä aamulla sieltä ylös.
    Mukavaa viikonloppua sinulle ja runsaasti ilonaiheita myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gobeliiniksi minäkin sitä arvelen. Tuntuu vaan käsittämättömältä miten se on saatu ommeltua mekon muotoon. Komea ilmestys joka tapauksessa!
      Teinin elkeet on 😻

      Poista
  14. Kiinnostavat näyttelykuvat, kiitos esittelystä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttelyt ovat erilaisia aina jokaisen silmin 😊

      Poista
  15. Näyttelyssä käynti virkistää aina mieltä ja monesti jokin taideteos koskettaa ja jää mieleen. Taidetaan jossain vaiheessa nähdä, mitä kankaista kehkeytyy. :) Keää taitaa jo odottaa mutkin kuin Merri ja Frodo, minä ainakin. Hyvää viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se ihan arkea katkaiseva käynti 😊
      Osa kankaista on jo ompeloitunut, mutta taisin taas vähän liioitella määrässä... ehkä ajan kanssa.

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!