Voikkaan silta

Tätä siltaa kulkiessa tulee aina paljon muistoja mieleen.  Tässä kulki ennen kaksikaistainen tie ja sivuilla kevytliikenne. Ajokaista oli niin kapea, että isommat autot joutuivat joskus kulkemaan yksi kerrallaan ja muutkin aina hyvin hiljaa toistensa ohitse. 

Pyöräreitin puolella ohittaminen oli erittäin hankalaa ja tarkoitus olikin, että tästä katsoen oikeaa puolta mentiin poispäin, ja vasenta puolta tultiin tähän suuntaan.  Vasemman reunan kohtaloksi jäi ylittää tuo autotie ainakin sillan tässä päässä, joskus myös toisessa päässä, riippuen, mihin suuntaan oli menossa sillan toisella puolella. 

Silta on valmistunut sotatarkoituksiin vuonna 1939. Tarkoitus oli kulkea junalla alaosassa ja autoilla ylhäällä (tästä löytyi myös päinvastainen järjestys commons wikipediassa).   Se toimi kuitenkin vain rautatiesiltana ja myöhemmin maantiesiltana. Rataa käytettiin sotilas- ambulanssi-, hiekka-, tukki- yms. tavarakäytössä. Sodan aikana se ei vaurioitunut juuri ollenkaan. Rataosuus purettiin tarpeettomana vuosina 1945-1946 ja toimitettiin Murmanskiin, jossa oli kova pula tavarasta. Tämä liittynee osana rauhanehtoihin. 

Tästä eteenpäin siltaa käytettiin autoliikenteellä. 

(Wikipedia)

 

Silta muuttui 1986 kevyen liikenteen väyläksi.  Samalla pyöräilyreunukset purettiin ja tilalle tuli noita putkia (ilmeisesti kaukolämpöä yms.). 

Kymijoki virtaa alapuolella. 

Tuolla sillan molemmin puolin oli joskus matonpesulaiturit. Niissä oli upotettuna tynnyrit, joissa seisottiin ja pestiin mattoja. Piti olla tarkkana, että virta ei vienyt mattoa mennessään, eikä kukaan tipahtanut veteen. Tynnyrissä seisominen oli jännittävää. 

Tuossa putkien paikalla oli siis pyöräily- ja kävelypuoli. Siinä oli tietysti kaide ulkoreunalla 😅

Muistan kerran, kun ajoin kaverin kanssa koulusta kotiin pyörillä. Kaverilla oli minun jämälangoista virkkaama, päältä avoin kassi koululaukkuna. Se putosi häneltä tarakasta. Kaiteen alla oli noin 30cm rakonen. Kassi jäi roikkumaan puoliksi sillan puolelle ja puoliksi tyhjän ilman päälle tietysti avoin puoli jokeen päin. Mitään ei tippunut kassista!  

Olen muistavinani myös, että ajokortin saatuani ajoin vielä tuota vanhaa siltaa pitkin hetken aikaa, ennen sen sulkemista autoliikenteeltä.  Mikäli muistan väärin, niin ainakin olen ollut tuhannesti auton kyydissä, kun tuota reittiä kuljettiin. 

Ihan lapsena muistan, että tukkilauttojakin uitettiin vielä. Varmaan jo aivan viimeisiä, koska tukinuitto loppui jo aikapäivää sitten. 

Sekä ylä- että alajuoksulta löytyy tehdas. 

Uusi silta autojen käyttöön on rakennettu vanhan viereen.  

Kävelen tästä uuden sillan alta, päästäkseni vanhalle sillalle. 

Lunta täällä on vieläkin reilusti.

 Aamun pakkaslukemat näyttivät  9,5.  Eilen oli -17,5.

Merrikin  harrastaa liikuntaa. Tosin makuuasennossa, mikä onkin paljon järkevämpää. 

Huiskutukset ja hännänheilutukset meiltä molemmilta!  Mukavaa päivää!